Ero sivun ”Kotkaniemi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
p kirjoitusvirheitä korjattu |
Tuoreet vaiheet |
||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
Museorakennuksen piti säilyä Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa, ja se vuokrattiin Museovirastolle kymmeneksi vuodeksi<ref name=pelastuu.yle/>. Museovirasto ei itse pidä museota auki, vaan toiminnasta vastaa vuonna 2013 perustettu<ref name=hs.15.11.15/> [[Kotkaniemi-Säätiö]], joka etsii rahoitusta.<ref>[http://yle.fi/uutiset/kotkaniemi-saatio_etsii_rahaa_presidentti_svinhufvudin_kotimuseon_yllapitoon/7194469 Kalle Schönberg, Kotkaniemi-säätiö etsii rahaa presidentti Svinhufvudin kotimuseon ylläpitoon] Yle uutiset 22.4.2014</ref> |
Museorakennuksen piti säilyä Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa, ja se vuokrattiin Museovirastolle kymmeneksi vuodeksi<ref name=pelastuu.yle/>. Museovirasto ei itse pidä museota auki, vaan toiminnasta vastaa vuonna 2013 perustettu<ref name=hs.15.11.15/> [[Kotkaniemi-Säätiö]], joka etsii rahoitusta.<ref>[http://yle.fi/uutiset/kotkaniemi-saatio_etsii_rahaa_presidentti_svinhufvudin_kotimuseon_yllapitoon/7194469 Kalle Schönberg, Kotkaniemi-säätiö etsii rahaa presidentti Svinhufvudin kotimuseon ylläpitoon] Yle uutiset 22.4.2014</ref> |
||
Marraskuussa 2015 Senaatti-kiinteistöt julkisti päätöksen myydä tila,<ref>Ulla Ylönen: [http://yle.fi/uutiset/suomen_kolmannen_presidentin_kotitila_myydaan__luumaelta_otettiin_yhteytta_sauli_niinistoon/8428988 Suomen kolmannen presidentin kotitila myydään,] Yle uutiset 3.11.2015, viitattu 4.11.2015</ref> sillä Museovirastolla ei ole varaa vuokranmaksuun, eikä remontin mahtumisesta Senaatti-kiinteistöjen investointikehyksiin ollut varmuutta.<ref name=hs.15.11.15/> |
Marraskuussa 2015 Senaatti-kiinteistöt julkisti päätöksen myydä tila,<ref>Ulla Ylönen: [http://yle.fi/uutiset/suomen_kolmannen_presidentin_kotitila_myydaan__luumaelta_otettiin_yhteytta_sauli_niinistoon/8428988 Suomen kolmannen presidentin kotitila myydään,] Yle uutiset 3.11.2015, viitattu 4.11.2015</ref> sillä Museovirastolla ei ole varaa vuokranmaksuun, eikä remontin mahtumisesta Senaatti-kiinteistöjen investointikehyksiin ollut varmuutta.<ref name=hs.15.11.15/> Päätös kuitenkin peruttiin, ja Museovirasto voi jatkaa Svinhufvudin kotimuseo Kotkaniemen vuokraamista Senaatti-kiinteistöiltä. Opetusministeriö löysi rahat vuokraan. Senaatti-kiinteistöt peruskorjaa rakennuksen. Päätös vaatii eduskunnan hyväksynnän.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kotkaniemelle_lupaus_peruskorjauksesta_ja_jatkosta_museona/8468092 | Nimeke = Kotkaniemelle lupaus peruskorjauksesta ja jatkosta museona| Tekijä = Riitta Pihlaja| Ajankohta = 19.11.2015| Julkaisu =Ylen uutiset | Viitattu = 20.11.2015 }}</ref> Kotkaniemi-säätiö aloittaa rahankeruun ylläpitoon. Toimintaa suunnitellaan järjestettäväksi aiempaa enemmän.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kotkaniemi-saatio_alkaa_kerata_varoja_museon_yllapitoon/8468338 | Nimeke = Kotkaniemi-säätiö alkaa kerätä varoja museon ylläpitoon| Tekijä = Riitta Pihlaja| Ajankohta = 20.11.2015| Julkaisu =Ylen uutiset | Viitattu = 20.11.2015 }}</ref> |
||
==Korjaussuunnitelmia== |
==Korjaussuunnitelmia== |
||
Versio 20. marraskuuta 2015 kello 11.43
Kotkaniemi on Luumäellä sijaitseva maatila, joka oli Suomen presidentti P. E. Svinhufvudin eli Ukko-Pekan pitkäaikaisin koti. Se on ollut Museoviraston omistuksessa ja kotimuseona[1].
Omistus
Kotkaniemen päärakennuksen rakennutti alkujaan laamanni Alfred Thomé vuonna 1898, ja sen on mahdollisesti suunnitellut Lars Sonck[1]. Tyylillisesti se edustaa tavanomaista puujugendia[2].
Kotkaniemi oli maatila, mutta sen pihapiirissä olleessa rakennuksessa säilytettiin myös käräjäoikeuden arkistoa ja laamanni Thomén luokse auskultoimaan tulleet nuoret lainopiskelijat työskentelivät rakennuksessa. Kun Thomé kuoli kymmenkunta vuotta myöhemmin, hänen perheensä ryhtyi myymään Kotkaniemeä. Samaan aikaan oli avoinna hänen virkansa Lappeen kihlakunnan tuomarina.lähde? Svinhufvudin tultua valituksi virkaan Svinhufvudit ostivat Kotkaniemen 1908, ja asuivat siellä vakituisesti vuoteen 1937, jolloin Svinhufvud valittiin presidentiksi[1].
Kotkaniemi on toiminut Museoviraston ylläpitämänä kotimuseona ja ollut säännöllisesti avoinna kesäisin. Valtio harkitsi vuonna 2013 sen myymistä, koska Museovirasto on luokitellut kohteen ”ei-strategiseksi”.[3][4] Kiinteistöt siirtyivät Senaatti-kiinteistöille, mutta Kotkaniemi-säätiö pyrki saamaan tilan haltuunsa voidakseen jatkaa museotoimintaa[5]
Museorakennuksen piti säilyä Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa, ja se vuokrattiin Museovirastolle kymmeneksi vuodeksi[6]. Museovirasto ei itse pidä museota auki, vaan toiminnasta vastaa vuonna 2013 perustettu[2] Kotkaniemi-Säätiö, joka etsii rahoitusta.[7]
Marraskuussa 2015 Senaatti-kiinteistöt julkisti päätöksen myydä tila,[8] sillä Museovirastolla ei ole varaa vuokranmaksuun, eikä remontin mahtumisesta Senaatti-kiinteistöjen investointikehyksiin ollut varmuutta.[2] Päätös kuitenkin peruttiin, ja Museovirasto voi jatkaa Svinhufvudin kotimuseo Kotkaniemen vuokraamista Senaatti-kiinteistöiltä. Opetusministeriö löysi rahat vuokraan. Senaatti-kiinteistöt peruskorjaa rakennuksen. Päätös vaatii eduskunnan hyväksynnän.[9] Kotkaniemi-säätiö aloittaa rahankeruun ylläpitoon. Toimintaa suunnitellaan järjestettäväksi aiempaa enemmän.[10]
Korjaussuunnitelmia
Huhtikuussa 2014 Etelä-Karjalan maakuntahallitus myönsi kunnostukseen runsaat 100 000 euroa. Remontin kokonaiskustannuksiksi arvioidaan noin 140 000 euroa.[11][6] Korjaustyöt suunniteltiin alkavaksi kesällä 2015, jolloin museo todennäköisesti on kiinni, ja niiden kestoksi arvioitiin pari vuotta. Remonttisuunnitelman rahoittivat Euroopan aluekehitysrahasto ja Museovirasto. Suunnitelmassa alakerta ja kalusteet konservoidaan, ja eteläpäätyyn tulisi kahvila ja keittiö. Yläkerran majoitustilat suunniteltiin kokoustiloiksi. Rannan pyykkitupa- ja saunarakennus oli tarkoitus purkaa ja tilalle suunniteltiin uutta saunaa. Puutarha kunnostetaan lähemmäksi Svinhufvudien aikaista asua.[12] 2,5 euroa maksavaksi arvioidun remontin oli tarkoitus valmistua Suomen itsenäisyyden juhlavuodeksi 2017. Rakennus ehdittiin tyhjentää remonttia varten kesällä 2015.[2]
Museoviraston pääjohtajan Juhani Kostetin mukaan se tavanomaisena puujugendrakennuksena ei ole strateginen kohde, mutta totesi haastattelussa: "Svinhufvudin koti se tietysti oli. Jos sillä katsotaan olevan itsenäisyyden kannalta merkitystä, niin joltain kannalta se voi olla niin." Svinhufvud-säätiön hallituksen puheenjohtaja Jyrki Vesikansa kommentoi näkemystä sanomalla, että Museoviraston tietämys Suomen itsenäisyyden ajasta on heikko.[2]
Lähteet
- ↑ a b c Kotkaniemi, Museovirasto
- ↑ a b c d e Outi Salovaara: Kotkaniemen myyntiaie järkyttää. Helsingin Sanomat, 15.11.2015, s. A 18. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.11.2015.
- ↑ Appelsin, Ulla: Presidentti teki tehtävänsä – presidentin koti saa mennä 2.8.2013. Ilta-Sanomat. Viitattu 3.8.2013.
- ↑ Karjalainen, Mari: Museovirasto: Svinhufvudin koti mahdollista myydä Keskiselle 6.8.2013. Ilta-Sanomat. Viitattu 6.8.2013.
- ↑ Yle.fi/uutiset, viitattu 5.12.2013
- ↑ a b Päivi Tuominen: Kotkaniemen kotimuseo pelastuu. Yle Uutiset 16.4.2014, viitattu 16.4.2014
- ↑ Kalle Schönberg, Kotkaniemi-säätiö etsii rahaa presidentti Svinhufvudin kotimuseon ylläpitoon Yle uutiset 22.4.2014
- ↑ Ulla Ylönen: Suomen kolmannen presidentin kotitila myydään, Yle uutiset 3.11.2015, viitattu 4.11.2015
- ↑ Riitta Pihlaja: Kotkaniemelle lupaus peruskorjauksesta ja jatkosta museona Ylen uutiset. 19.11.2015. Viitattu 20.11.2015.
- ↑ Riitta Pihlaja: Kotkaniemi-säätiö alkaa kerätä varoja museon ylläpitoon Ylen uutiset. 20.11.2015. Viitattu 20.11.2015.
- ↑ Ani Malmi: Kotkaniemi-museo sai rahaa restaurointiin. Yle Uutiset 16.4.2014, viitattu 16.4.2014
- ↑ Kotkaniemen päärakennus korjataan, pyykkituvan paikalle rakennetaan uusi sauna Yle.fi 31.2.2015, viitattu 1.4.2014