Ero sivun ”Terveys” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Tulotaso korrreloi voimakkaasti ihmisen terveyden kanssa. Vain runsas puolet pienituloisista suomalaista arvioi terveytensä hyväksi vuonna 2019, kun suurituloisista puolestaan yli 80 prosenttia<ref>OECD: Elintasosairauksien yleistyminen on lähes pysäyttänyt eliniän pitenemisen. 11.2019. https://yle.fi/uutiset/3-11056365</ref>. |
Tulotaso korrreloi voimakkaasti ihmisen terveyden kanssa. Vain runsas puolet pienituloisista suomalaista arvioi terveytensä hyväksi vuonna 2019, kun suurituloisista puolestaan yli 80 prosenttia<ref>OECD: Elintasosairauksien yleistyminen on lähes pysäyttänyt eliniän pitenemisen. 11.2019. https://yle.fi/uutiset/3-11056365</ref>. |
||
Terveysongelmien koetaan rajoittavan arjen aktiviteetteja Suomessa enemmän kuin muissa Euroopan maissa, ja suomalaisilla |
Terveysongelmien koetaan rajoittavan arjen aktiviteetteja Suomessa enemmän kuin muissa Euroopan maissa, ja suomalaisilla naisilla on keskimäärin neljä rajoituksista vapaata elinvuotta vähemmän kuin suomalaisilla miehillä, kun esimerkiksi saksalaisilla ja ranskalaisilla naisilla on yksi toimintakykyinen elinvuosi enemmän kuin maanmiehillään.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11296111|nimeke=Tilasto: Suomalaisella on toistakymmentä vuotta vähemmän terveitä elinvuosia kuin ruotsalaisella – THL:n mukaan EU:n luvut johtavat harhaan|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-04-07|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
Versio 8. huhtikuuta 2020 kello 03.02
Terveys voidaan määritellä negatiivisesti ruumiillisten ja henkisten sairauksien poissaolona tai positiivisesti hyvänä ruumiin ja hengen tilana, jota kuvaa parhaiten sana hyvinvointi. Terveys on kuitenkin laaja käsite, jonka määritelmää on vaikea esittää. Maailman terveysjärjestön määritelmän mukaan ”terveys on päivittäisen elämän voimavara, ei elämän päämäärä. Terveys sisältää sosiaaliset ja henkilökohtaiset voimavarat sekä fyysisen toimintakyvyn”.[1]
Tulotaso korrreloi voimakkaasti ihmisen terveyden kanssa. Vain runsas puolet pienituloisista suomalaista arvioi terveytensä hyväksi vuonna 2019, kun suurituloisista puolestaan yli 80 prosenttia[2].
Terveysongelmien koetaan rajoittavan arjen aktiviteetteja Suomessa enemmän kuin muissa Euroopan maissa, ja suomalaisilla naisilla on keskimäärin neljä rajoituksista vapaata elinvuotta vähemmän kuin suomalaisilla miehillä, kun esimerkiksi saksalaisilla ja ranskalaisilla naisilla on yksi toimintakykyinen elinvuosi enemmän kuin maanmiehillään.[3]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Fogelholm, Mikael; Huuhka, Helena & Reinikkala, Paula & Sundman, Tuula: Terve! 1, Terveyden perusteet, s. 10. Helsinki: Sanoma Pro Oy, 2014. ISBN 978-952-63-0845-6.
- ↑ OECD: Elintasosairauksien yleistyminen on lähes pysäyttänyt eliniän pitenemisen. 11.2019. https://yle.fi/uutiset/3-11056365
- ↑ Tilasto: Suomalaisella on toistakymmentä vuotta vähemmän terveitä elinvuosia kuin ruotsalaisella – THL:n mukaan EU:n luvut johtavat harhaan Yle Uutiset. Viitattu 7.4.2020.
Kirjallisuutta
- Honkasalo, Marja-Liisa & Salmi, Hannu (toim.): Terveyttä kulttuurin ehdoilla: Näkökulmia kulttuuriseen terveystutkimukseen. Turku: k&h, Turun yliopisto, kulttuurihistoria, 2012. ISBN 978-951-29-5265-6.
Aiheesta muualla
- Mitä terveys on?, Jussi Huttunen, Terveyskirjasto 10.11.2015
- Murphy, Dominic: Concepts of Disease and Health The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
- Sreenivasan, Gopal: Justice, Inequality, and Health The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)