Ero sivun ”Suurtietokone” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
Vuonna 1991 ennakointiin viimeisen suurtietokoneen sammutusta vuonna 1996, mutta vielä vuonna 2020 ne tuottivat IBM:lle lähes kaksi miljardia dollaria.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.zdnet.com/article/20-years-of-linux-on-big-iron/ | nimeke = 20 years of Linux on Big Iron | ajankohta = 16.9.2020 | viitattu = 25.9.2020 | kieli = {{en}} }}</ref> |
Vuonna 1991 ennakointiin viimeisen suurtietokoneen sammutusta vuonna 1996, mutta vielä vuonna 2020 ne tuottivat IBM:lle lähes kaksi miljardia dollaria.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.zdnet.com/article/20-years-of-linux-on-big-iron/ | nimeke = 20 years of Linux on Big Iron | ajankohta = 16.9.2020 | viitattu = 25.9.2020 | kieli = {{en}} }}</ref> |
||
Merkittävä käyttökohde suurtietokoneille on pankki- ja finanssiala, jossa tiedon [[salaus]] on tärkeää.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.nanalyze.com/2017/10/ibm-mainframe-computers-today/ | nimeke = What Do IBM Mainframe Computers Look Like Today? | ajankohta = 24.10.2017 | viitattu = 25.9.2020 | kieli = {{en}} }}</ref> |
|||
== Osiointi == |
== Osiointi == |
||
Versio 25. syyskuuta 2020 kello 02.28
Suurtietokone (myös suurkone tai keskustietokone, engl. mainframe, mainframe computer[1]) on pääasiassa suurten organisaatioiden käyttämä tietokone. Suurtietokoneella viitataan tietokoneeseen, joka on kookkaampi kuin minitietokone.
Suurtietokoneiden käyttökohteita ovat tehoa vaativat sovellukset ja valtavien datamäärien prosessointi, kuten väestönlaskenta, teollisuus- ja kulutustilastot, sekä yrityksen resurssien suunnittelu. Suurtietokoneet ovat tyypillisesti erittäin luotettavia. Niitä voidaan huoltaa, esimerkiksi lisätä suorittimia tai muistia, keskeyttämättä suoritettavia ohjelmia.
Suurkoneet on suunniteltu maksimaalista I/O-kapasiteettia ajatellen. Pääpaino on transaktioprosessoinnilla (tapahtumankäsittely), jota mitataan TPC-mittauksilla.[2] Transaktion suorittaminen voi vaatia tiedon lukua ja päivittämistä useaan paikkaan mutta vain verrattain vähän matemaattista laskentaa. Vastaavasti supertietokoneissa pääpaino on suurteholaskennassa (engl. High Performance Computing, HPC), jossa algoritminen laskenta ja suoritus voi muodostaa suuremman osan vaatimuksista kuin I/O-kapasiteetti.
1950- ja 1960-luvuilla valmistajia olivat "IBM ja seitsemän kääpiötä": Burroughs, Control Data, Digital, General Electric, Honeywell, NCR, RCA ja Univac (Sperry Rand).[3][4][5]
Nykyään suurin osa suurtietokoneista on IBM:n valmistamia IBM Z-laitteita.
Englanninkielisen termin mainframe syntymisestä ei ole tietoa, mutta sillä nykyisin tarkoitetaan suurta tietokonetta.[6]
Vuonna 1991 ennakointiin viimeisen suurtietokoneen sammutusta vuonna 1996, mutta vielä vuonna 2020 ne tuottivat IBM:lle lähes kaksi miljardia dollaria.[7] Merkittävä käyttökohde suurtietokoneille on pankki- ja finanssiala, jossa tiedon salaus on tärkeää.[8]
Osiointi
Yksi suurtietokoneiden kyvyistä on laitteiston osiointi (engl. partitioning), joka sallii ajaa useampaa käyttöjärjestelmää rinnakkain.[9]
Osiointi käyttää virtuaalikoneita.
Lähteet
- ↑ IBM preps big iron fiesta 20.7.2005. The Register. Viitattu 30.6.2018.
- ↑ About the TPC tpc.org. Viitattu 18.2.2017.
- ↑ Nummela, Tuuli: Suurkoneet, yhä täällä. theseus.fi. Viitattu 26.8.2017.
- ↑ Dvorak, John C.: IBM and the Seven Dwarfs — Dwarf One: Burroughs dvorak.org. Viitattu 26.8.2017.
- ↑ This Day in History: April 7 Computer History Museum. Viitattu 26.8.2017.
- ↑ The First Mainframes Computer History Museum. Viitattu 1.9.2017.
- ↑ 20 years of Linux on Big Iron zdnet.com. 16.9.2020. Viitattu 25.9.2020. (englanniksi)
- ↑ What Do IBM Mainframe Computers Look Like Today? nanalyze.com. 24.10.2017. Viitattu 25.9.2020. (englanniksi)
- ↑ Partitioning: Your Mainframe becomes a Hotel for OS 'Guests' Computer World. Viitattu 19.2.2017.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suurtietokoneet Wikimedia Commonsissa