Ero sivun ”Odoardo Beccari” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Rivi 26: Rivi 26:
}}
}}


'''Odoardo Beccari''' (1843–1920) oli italialainen kasvitieteilijä ja tutkimusmatkailija. Hänet tunnetaan erityisesti [[jättipökkövehka]]n (''Amorphophallus titanum'') löytäjänä. Beccari löysi kasvin lyhyellä tutkimusmatkallaan [[Sumatra]]n keskiosiin vuonna 1878.
'''Odoardo Beccari''' (1843–1920) oli [[italia]]lainen kasvitieteilijä ja tutkimusmatkailija. Hänet tunnetaan erityisesti [[jättipökkövehka]]n (''Amorphophallus titanum'') löytäjänä. Beccari löysi kasvin lyhyellä tutkimusmatkallaan [[Sumatra]]n keskiosiin vuonna 1878.


Beccari syntyi marraskuussa 1843 [[Firenze]]ssä. Hän opiskeli ensin [[Pisan yliopisto|Pisan]] ja [[Bolognan yliopisto]]issa, mutta lähti sitten [[Lontoo]]seen, jossa hän opiskeli luonnonhistoriaa [[Kew Gardens|Kewin kasvitieteellisellä puutarhalla]]. Siellä ollessaan Beccari tapasi tunnettuja brittiläisiä luonnontieteilijöitä Hookereista [[Charles Darwin|Darwiniin]]. Erityisesti [[James Brooke]]sta ja Beccarista tuli läheiset ystävät, ja Brooke järjesti Beccarin tutkimusmatkalle [[Malaijien saaristo]]on.
Beccari syntyi marraskuussa 1843 [[Firenze]]ssä. Hän opiskeli ensin [[Pisan yliopisto|Pisan]] ja [[Bolognan yliopisto]]issa, mutta lähti sitten [[Lontoo]]seen, jossa hän opiskeli luonnonhistoriaa [[Kew Gardens|Kewin kasvitieteellisellä puutarhalla]]. Siellä ollessaan Beccari tapasi tunnettuja brittiläisiä luonnontieteilijöitä Hookereista [[Charles Darwin|Darwiniin]]. Erityisesti [[James Brooke]]sta ja Beccarista tuli läheiset ystävät, ja Brooke järjesti Beccarin tutkimusmatkalle [[Malaijien saaristo]]on.
Rivi 34: Rivi 34:
Beccari lähti Sarawakista 1868 ja palasi lyhyeksi ajaksi Eurooppaan, kunnes hän matkusti [[Etiopia]]an, jossa hän avusti Italian siirtomaahallintoa hankkimaan nykyisen [[Eritrea]]n alueen hallintaansa.
Beccari lähti Sarawakista 1868 ja palasi lyhyeksi ajaksi Eurooppaan, kunnes hän matkusti [[Etiopia]]an, jossa hän avusti Italian siirtomaahallintoa hankkimaan nykyisen [[Eritrea]]n alueen hallintaansa.


Vuonna 1877 Beccari palasi Malaijien saaristoon ja teki siellä uusia tutkimusmatkoja. Malaijien saariston lisäksi Beccari teki tutkimusmatkoja [[Intia]]ssa, [[Malesia]]ssa ja [[Uusi-Seelanti|Uudessa-Seelannissa]] yhdessä ornitologi [[Luigi D’Albertis]]in kanssa. Vuonna 1902 Beccari julkaisi tutkimusmatkoistaan kokoomateoksen ''Nelle Foreste di Borneo – Viaggi e Richerche di un Naturalista''. Teos sisälsi kuvauksia alueen kasveista ja eläimistä, minkä lisäksi siinä oli mustavalkokuvia alueen alkuperäisasukkaista. Kuvia on myöhemmin kritisoitu rasistisiksi, sillä alkuperäisasukkaita käsitellään teoksessa tutkimuskohteina kasvi- ja eläinlajien tapaan.
Vuonna 1877 Beccari palasi Malaijien saaristoon ja teki siellä uusia tutkimusmatkoja. Malaijien saariston lisäksi Beccari teki tutkimusmatkoja [[Intia]]ssa, [[Malesia]]ssa ja [[Uusi-Seelanti|Uudessa-Seelannissa]] yhdessä ornitologi [[Luigi d’Albertis]]in kanssa. Vuonna 1902 Beccari julkaisi tutkimusmatkoistaan kokoomateoksen ''Nelle Foreste di Borneo – Viaggi e Richerche di un Naturalista''. Teos sisälsi kuvauksia alueen kasveista ja eläimistä, minkä lisäksi siinä oli mustavalkokuvia alueen alkuperäisasukkaista. Kuvia on myöhemmin kritisoitu rasistisiksi, sillä alkuperäisasukkaita käsitellään teoksessa tutkimuskohteina kasvi- ja eläinlajien tapaan.


Vuonna 1878 tekemänsä tutkimusmatkan jälkeen Beccari palasi Firenzeen ja toimi vähän aikaa [[Firenzen kasvitieteellinen puutarha|Firenzen kasvitieteellisen puutarhan]] johtajana. Lopun elämänsä Beccari vietti Italiassa ja kirjoitti useita kirjoja ja artikkeleita Kaakkois-Aasian kasveista, erityisesti [[palmukasvit|palmuista]]. Beccari kuoli lokakuussa 1920.
Vuonna 1878 tekemänsä tutkimusmatkan jälkeen Beccari palasi Firenzeen ja toimi vähän aikaa [[Firenzen kasvitieteellinen puutarha|Firenzen kasvitieteellisen puutarhan]] johtajana. Lopun elämänsä Beccari vietti Italiassa ja kirjoitti useita kirjoja ja artikkeleita Kaakkois-Aasian kasveista, erityisesti [[palmukasvit|palmuista]]. Beccari kuoli lokakuussa 1920.
Rivi 48: Rivi 48:
{{AAKKOSTUS:Beccari, Odoardo}}
{{AAKKOSTUS:Beccari, Odoardo}}
[[Luokka:Italialaiset kasvitieteilijät]]
[[Luokka:Italialaiset kasvitieteilijät]]
[[Luokka:Italialaiset tutkimusmatkailijat]]
[[Luokka:Vuonna 1843 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1843 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1920 kuolleet]]
[[Luokka:Vuonna 1920 kuolleet]]

Nykyinen versio 21. maaliskuuta 2023 kello 12.54

Odoardo Beccari
Henkilötiedot
Syntynyt16. marraskuuta 1843
Firenze, Italia
Kuollut25. lokakuuta 1920 (76 vuotta)
Italia
Koulutus ja ura
Oppilaat Ugolino Martelli
Tutkimusalue kasvitiede

Odoardo Beccari (1843–1920) oli italialainen kasvitieteilijä ja tutkimusmatkailija. Hänet tunnetaan erityisesti jättipökkövehkan (Amorphophallus titanum) löytäjänä. Beccari löysi kasvin lyhyellä tutkimusmatkallaan Sumatran keskiosiin vuonna 1878.

Beccari syntyi marraskuussa 1843 Firenzessä. Hän opiskeli ensin Pisan ja Bolognan yliopistoissa, mutta lähti sitten Lontooseen, jossa hän opiskeli luonnonhistoriaa Kewin kasvitieteellisellä puutarhalla. Siellä ollessaan Beccari tapasi tunnettuja brittiläisiä luonnontieteilijöitä Hookereista Darwiniin. Erityisesti James Brookesta ja Beccarista tuli läheiset ystävät, ja Brooke järjesti Beccarin tutkimusmatkalle Malaijien saaristoon.

Vuonna 1865 Beccari lähti Sarawakin alueelle yhdessä italialaisen kollegansa Giacomo Dorian kanssa ja kaksikko matkaili alueella seuraavien kolmen vuoden ajan keräten näytteitä alueen kasveista ja eläimistä.

Beccari lähti Sarawakista 1868 ja palasi lyhyeksi ajaksi Eurooppaan, kunnes hän matkusti Etiopiaan, jossa hän avusti Italian siirtomaahallintoa hankkimaan nykyisen Eritrean alueen hallintaansa.

Vuonna 1877 Beccari palasi Malaijien saaristoon ja teki siellä uusia tutkimusmatkoja. Malaijien saariston lisäksi Beccari teki tutkimusmatkoja Intiassa, Malesiassa ja Uudessa-Seelannissa yhdessä ornitologi Luigi d’Albertisin kanssa. Vuonna 1902 Beccari julkaisi tutkimusmatkoistaan kokoomateoksen Nelle Foreste di Borneo – Viaggi e Richerche di un Naturalista. Teos sisälsi kuvauksia alueen kasveista ja eläimistä, minkä lisäksi siinä oli mustavalkokuvia alueen alkuperäisasukkaista. Kuvia on myöhemmin kritisoitu rasistisiksi, sillä alkuperäisasukkaita käsitellään teoksessa tutkimuskohteina kasvi- ja eläinlajien tapaan.

Vuonna 1878 tekemänsä tutkimusmatkan jälkeen Beccari palasi Firenzeen ja toimi vähän aikaa Firenzen kasvitieteellisen puutarhan johtajana. Lopun elämänsä Beccari vietti Italiassa ja kirjoitti useita kirjoja ja artikkeleita Kaakkois-Aasian kasveista, erityisesti palmuista. Beccari kuoli lokakuussa 1920.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]