Ero sivun ”Ympäristötiede” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.1) (Botti lisäsi: fr:Science de l'environnement |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: ko:환경과학 |
||
| Rivi 34: | Rivi 34: | ||
[[eo:Mediscienco]] |
[[eo:Mediscienco]] |
||
[[fr:Science de l'environnement]] |
[[fr:Science de l'environnement]] |
||
[[ko:환경과학]] |
|||
[[hi:पर्यावरणीय विज्ञान]] |
[[hi:पर्यावरणीय विज्ञान]] |
||
[[it:Scienze ambientali]] |
[[it:Scienze ambientali]] |
||
Versio 5. helmikuuta 2011 kello 02.08
Ympäristötiede on ympäristöä ja ympäristöongelmia tutkiva tieteenala. Sen rajaukset vaihtelevat, mutta laajimmillaan käsitettynä ympäristötieteisiin voidaan lukea kaikki tieteet, jotka tutkivat fysikaalista ja orgaanista ympäristöä[1].
Osatieteet
- Ilmakehätieteet: Ilmakehätieteisiin katsotaan kuuluvan esimerkiksi meteorologia, klimatologia ja ilmakemia.
- Ekologia tutkii eliöiden ja eliölajien vuorovaikutusta toistensa sekä niitä ympäröivän elottoman ympäristön kanssa.
- Ympäristökemia tutkii kemiallisten aineiden leviämistä, konversiota ja vaikutuksia elollisessa ja elottomassa luonnossa.
- Geotieteet tutkivat Maan ja sen ilmakehän rakennetta sekä ilmiöitä. Niiden tutkimuksessa sovelletaan fysiikkaa, matematiikkaa, kemiaa ja biologiaa.
- Maantiede tutkii Maan pintaa ja maan pinnalla esiintyviä sekä ihmisen että luonnon aikaansaamia ilmiöitä.
Historia
- Pääartikkeli: Ympäristötieteiden historia
 |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Koulutus Suomessa
Suomessa ympäristötiedettä voi opiskella pääaineena Itä-Suomen yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa sekä Helsingin yliopistossa. Turun yliopistossa on lisäksi mahdollista suorittaa alempaan, kandidaatin tutkintoon johtava ympäristötieteen koulutusohjelma, johon pyritään avoimen yliopiston opintojen perusteella.[2]
Aiheesta muualla
Lähteet
- ↑ Peter J. Bowler: Ympäristötieteiden historia, s. 11. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Art House, 1997.
- ↑ http://www.sci.utu.fi/tdk/opiskelu/opas/ymp_luk.pdf Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta