Rokuan kansallispuisto
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Rokuan kansallispuiston tunnus
| Sijainti | |
|---|---|
| Lähin kaupunki | |
| Pinta-ala |
8,8 km² |
| Tyyppi | |
|---|---|
| Perustettu |
1956 |
| Kävijämäärä |
18 000[1] (2019) |
| Hallinto |
Rokuan kansallispuisto sijaitsee Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kuntien alueella, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Puisto on perustettu vuonna 1956 suojelemaan Rokuanvaaran harjumuodostuman arvokkaita luontotyyppejä ja maastonmuotoja. Erityisen kuuluisa puisto on luonnontilaisista karukkokankaistaan ja jääkauden muovaamista maastonmuodoistaan.
Rokuanvaaran harjumuodostuma syntyi viimeisimmän jääkauden loppuvaiheessa jäätikön sulamisvirtojen kasatessa paikalle runsaasti hienoa maa-ainesta. Rokuan maisemalle ominaisia piirteitä ovat jäkäliköt, mäntymetsät ja suppalammet.
Kansallispuistosta saa lisätietoa Opastuskeskus Supasta Rokualta. Supassa voi myös tutustua Rokuan alueesta kertovaan näyttelyyn. Kansallispuistossa on merkittyjä polkuja, kota, nuotiopaikka ja luonto-opastustauluja. Patikkareitit yhdistävät kansallispuiston Rokuan alueen majoitus- ja opastuspalveluihin. Majoitusta voi tiedustella suoraan alueen yrityksistä tai Opastuskeskus Supasta.
Puiston puusto on mäntyvaltaista, kenttäkerroksen kasvillisuutta hallitsevat jäkälät ja varvut, pensaskerroksen lajeja ei juuri ole. Rokuan kansallispuiston pinta-ala on 8,8 neliökilometriä. Puisto käsittää Rokuanvaaran harjumuodostuman arvokkaimman osan. Rokuanvaara on osa harjumuodostumaa, joka ulottuu Suomen itärajalta, Ilomantsista, Hailuodon saareen Oulun edustalle.
Rokuanvaaran alue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnassa, Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kunnissa. Alueen kolme kuntaa kehittävät Rokuan matkailua yhteistyössä alueen majoitusyritysten ja Metsähallituksen kanssa. Rokuan alue kuuluu Rokua Unesco Global Geopark -kokonaisuuteen yhdessä Oulujokilaakson ja Oulujärven Niskanselän alueiden kanssa. Geopark-verkoston kohteet ovat geologisesti ainutlaatuisia kohteita, joissa geologia on otettu osaksi matkailua ja opetusta.
Matkailu ja urheilu
Rokuan maastossa kasvaa herkkutatteja ja kangasrouskuja sekä mustikkaa ja puolukkaa. Alueen suppalammissa voi kalastaa ongella ja luvan hankkimalla vieheellä. Rokualla on mökki- ja hotellitasoisia majoituspalveluja. Opastuskeskus Supassa on esillä Rokuan alueesta kertova näyttely Rokua – Saari jonka meri hylkäsi.
Rokualla on vaihtelevassa, osin vaativassa maastossa kulkevia merkittyjä patikointi- ja hiihtoreittejä. Patikointireittejä on noin 60 kilometriä ja hiihtolatuja noin 70 kilometriä. Valaistuja latuja on kuusi kilometriä. Osa laduista (retkihiihtoladut) avataan kevätkaudelle. Aikuisten suomenmestaruuskilpailut Rokualla järjestettiin vuonna 1999, nuorten SM-kilpailut järjestettiin tammikuussa 2009. Rokualla voi myös maastopyöräillä, sauvakävellä, lumikenkäillä, vaeltaa koiran kanssa ja fatbike-retkeillä. Rokua MTB Team ry järjestää vuosittain Rokua MTB- ja Rokua TrailRun -tapahtumat.
Lähteet
- ↑ Käyntimäärät maastossa Metsähallitus. Viitattu 30.6.2020.
Kirjallisuutta
- Jurvelin, Pekka & Okkonen, Ilpo: Rokua – saari, jonka meri hylkäsi. Oulu: Utajärven kunta / Humanpolis Rokua - Osaamiskekus, 2007. ISBN 978-952-99942-0-5.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rokuan kansallispuisto Wikimedia Commonsissa
- Rokuan kansallispuisto
- Kuvia ja Rokuan esittely Retkipaikassa
- Rokua valtion ympäristöhallinnon sivuilla
- Rokua Geopark
| Kylät |
Ahmas | Alakylä | Ala-Naama | Ala-Niska | Autio | Juorkuna | Järvikylä | Kangaskylä | Kernilä | Kivijärvi | Kormunkylä | Marttisjärvi | Murronkylä | Naamankylä | Niska | Ojakylä | Potku | Sanginkylä | Sipolankylä | Sapilasmaa | Sotka | Särkijärvi | Tervolankylä | Utanen | Ylisuvanto | Yli-Utos |
|---|---|
| Järvet, lammikot ja lähteet |
Ahmasjärvi | Ahvenlampi (Sanginkylä) | Ahvenlampi (Juorkuna) | Hakojärvi | Iso Karvasjärvi | Iso Kivijärvi | Iso Olvasjärvi | Iso-Timonen | Juorkuna | Kaihlanen | Kirkaslampi | Kivi-Sorsua | Kivijärvi | Korpinen | Kärkkäänjärvi | Lauttalampi | Marttisjärvi | Matkalampi | Mustalampi | Nuanjärvi | Palonen | Penikkajärvi | Pieni Torvenjärvi | Pikku Karvasjärvi | Pikku Olvasjärvi | Pikku-Säynäjä |Pikku-Timonen | Pontema | Puutturinjärvi | Saari-Sorsua | Sanginjärvi | Siiralampi | Sotkajärvi | Särkijärvi | Säynäjä |Torvenjärvi | Vaaranlampi | Valkiaisjärvi | Vähä-Ruohonen |
| Joet ja purot |
Kiiminkijoki | Kivijoki | Koivujoki | Korpisenoja | Naamanjoki | Nuanjoki | Oilinginoja | Oulujoki | Piltuanjoki | Piltunginjoki | Poikajoki | Potkunjoki | Sanginjoki | Särkijoki | Säynäjäjoki | Tilanjoki | Timo-oja | Utosjoki |
| Luonnonsuojelualueet | |
| Rakennukset ja rakennelmat |
Ahmaksen kalevalainen perinnekylä | Ahmaskosken silta | Ala-Utoksen voimalaitos | Maijan kivi | Utajärven kirkko | Utajärven kivipuisto | Utasen voimalaitos |
| Muistomerkit, laatat ja veistokset |
Sankarivainajien muistomerkki (1950) | Karjalaan jääneiden muistomerkki (1958) | Roomari-patsas (1985) | Veteraanikivi (1991) | Merilän suvun koskenlaskijoiden muistomerkki (2000) | Runonlaulajien muistomerkki (2003) |
| Museot | |
| Liikenne |
Ahmaksen rautatieasema | Niskan seisake | Oulu–Kontiomäki-rata | Rokuan rautatie | Seututie 836 | Seututie 837 | Sotkan seisake | Utajärven rautatieasema | Valtatie 22 | Yhdystie 8300 |
| Kylät ja alueet | |
|---|---|
| Muuta Vaalaan liittyvää | |
| Järvet ja joet |