Xidi
Xidi (kiin. |
|
---|---|
Xidin kattoja. |
|
Xidi |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Kiina |
Maakunta | Anhui |
Prefektuuritason kaupunki | Huangshan |
Piirikunta | Yin piirikunta (Yixian) |
Suurkunta | Xidi |
Hallinto | |
– Hallinnon tyyppi | Kylä |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 0,13 km² |
Väkiluku | 1 020 |
Aikavyöhyke | UTC+8 |
Postinumero | 245501 |
Suuntanumero(t) | +86-559 |
Xidi (kiin.
Maantiede ja kaupunkikuva
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Noin 13 hehtaarin laajuinen Xidi sijaitsee vuorten ympäröimänä Anhuin maakunnan eteläosissa. Laaksoon pohjoisesta ja idästä virtaavat joet yhdistyvät kylän eteläpuolella Huiyuan-sillan luona.[1] Xidi sijaitsee subtrooppisella vyöhykkeellä, ja siellä vallitsee kostea monsuuni-ilmasto. Vuoden keskilämpötila on 15,8 astetta.[2]
Kolme puroa jakaa Xidin osiin.[3] Kylän kolme pääkatua kulkevat itä–länsi-suuntaisesti kylän halki, ja ne on päällystetty Yin piirikunnalta löytyvällä graniitilla. Pääkaduista lähtee rakennusten väliin kapeita kujia, ja kaikkien julkisten rakennusten edessä on pieni aukio.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Xidi rakennettiin Huangyou-kautena (1049–1054) Pohjoisen Song-dynastian aikana.[4] Kylän kehittyminen liittyi läheisesti Hun suvun vaiheisiin. Suku oli adoptoinut vuonna 904 Tang-dynastian aikaisen keisarin Zhaozongin pojan, kun Zhaozong oli pakotettu luopumaan kruunusta. Poika sai nimekseen Hu Changyi, ja hänen jälkeläisensä Hu Shiliang muutti Xidiin perheensä kanssa vuonna 1047.[5]
Hut alkoivat toimia kauppiaina vuonna 1465, jolloin myös kylän väkiluku alkoi kasvaa. Kylään rakennettiin myös merkittäviä yksityisiä ja julkisia rakennuksia sekä Huiyuan- ja Gulai-sillat. Suvun jäsenet vaikuttivat 1600-luvun puolivälistä 1800-luvun puoliväliin talouselämän lisäksi politiikassa. Monet suvun jäsenistä etenivät Ming- ja Qing-dynastioiden aikana keisarillisiksi virkamiehiksi. Tuona aikana kylän väkiluku kasvoi parhaimmillaan 600 asukkaaseen, mutta kylän kehitys pysähtyi, kun Anhuin kauppiasyhteisöjen merkitys heikkeni Qing-dynastian loppuvaiheissa.[5]
Xidi suojeltiin maakunnallisella tasolla vuonna 1987.[6] Xidi ja läheinen Hongcun valittiin vuonna 2000 Unescon maailmanperintöluetteloon yhteiskohteena nimellä Eteläisen Anhuin muinaiset kylät. Paikallisviranomaiset päättivät suojella yksityisomistuksessa olevia rakennuksia lupaamalla yksityisille osuuksia pääsylipputuloista, jos niiden omistajat säilyttävät omistuksensa perinteisessä asussa.[7]
Väestö ja matkailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Xidin kylässä on noin 1 020 asukasta, ja suurimman osan sukunimi on Hu muistona kylään vuonna 1047 muuttaneesta Hu Shiliangista.[8] Alueen kylissä käytetään edelleen aika paljon vanhoja sanoja ja äänteitä, joten paikallinen murre eroaa huomattavasti mandariinikiinasta.[2]
Xidista on tullut merkittävä matkailukohde erityisesti Unescon maailmanperintöluetteloon pääsemisen jälkeen. Samalla kun kylää on alettu markkinoida matkailukohteena, niin paikallishallinto on modernisoinut infrastruktuuria. Sinne on rakennettu vesijohtoverkosto ja kylpyhuoneita. Vuonna 2010 kylässä vieraili yli 650 000 ihmistä, ja vuosien 2005–2010 aikana matkailijoiden määrä on noussut vuosittain 10–15 prosenttia. Lipputuloja kylästä saatiin vuonna 2010 noin 26 miljoonaa renminbia, ja jokaiselle kotitaloudelle siitä jaettiin 8 000 renminbia.[9]
Arkkitehtuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Xidin rakennukset on tehty puusta ja tiilistä ja ne on koristeltu näyttävästi.[1] Rakennuksissa on yleensä sisäpiha ja kolme symmetrisesti jaettua huonetta. Keskellä on aula ja sen kummallakin puolella sivuhuoneet.[3] Kaltevilla katoilla on harmaat kattotiilet, ja ulkoseinissä on turvallisuussyistä hyvin pienet ikkunat. Ikkunat on usein koristeltu kukka-aiheilla tai geometrisillä kuvioilla. Ovien yläpuolella on paneeleita, joihin on kaiverrettu kukkia, lintuja, kaloja ja historiallisia kohtauksia. Monien rakennusten edustalla on pieni puutarha.[1] Paikoin talot on yhdistetty pienillä silloilla katuihin, ja talojen edustalla on kivisiä penkkejä. Talot ovatkin pääosin edelleen Ming- ja Qing-dynastioiden aikaisessa ulkoasussaan.[10]
Kylän sisääntuloväylällä on 12,3 metriä korkea ja 9,95 metriä leveä porttirakennelma. Marmorista rakennettu portti on muodostunut neljästä pylväästä ja kolmesta kulkuaukosta. Vuonna 1578 rakennetun portin keskimmäiseen pylvääseen on hakattu neljä paria ryömiviä leijonia. Sivuaukkojen arkkitraavissa on kuvattu monia suojelushahmoja. Muita kylän merkittävimpiä rakennuksia ovat muun muassa entinen Hu Shihengin kotitalo, joka rakennettiin 1600-luvun lopulla Hun suvun esi-isien palvontapaikaksi, ja Dafun talo.[2]
Xidissa on kaikkiaan yli 300 asuinrakennusta, joista 124 on säilynyt hyvin.[11] Kylän rakennuksista noin 30 prosenttia arvioitiin kuitenkin 1900-luvun lopussa olevan entisöinnin tarpeessa.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Atlas of World Heritage: China. South San Francisco, CA: Long River Press, 2005. ISBN 1-59265-060-0 Google-kirjat (viitattu 16.7.2013). (englanniksi)
- Evalutions of Cultural Properties (pdf) 2000. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 16.7.2013. (englanniksi)
- Guo Huancheng & Ren Guozhu & Lü Mingwei: Countryside of China. Beijing: China Intercontinental Press, 2007. ISBN 978-7-5085-1096-5 Google-kirjat (viitattu 16.7.2013). (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Evalutions of Cultural Properties, s. 64.
- ↑ a b c Atlas of World Heritage: China, s. 56–57.
- ↑ a b Atlas of World Heritage: China, s. 55.
- ↑ Guo & Ren & Lü, s. 30.
- ↑ a b Evalutions of Cultural Properties, s. 63.
- ↑ a b Evalutions of Cultural Properties, s. 65.
- ↑ Bergman, Justin: In Anhui, China, Centuries-Old Charm NYTimes.com. 28.10.2011. The New York Times Company. Viitattu 16.7.2013. (englanniksi)
- ↑ Introduction HuangShan Yixian Xidi Travel Service Co.,Ltd. Arkistoitu 28.7.2013. Viitattu 16.7.2013. (englanniksi)
- ↑ Xidi: Ancient town modernized with tourism 5.5.2011. China Central Television. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 16.7.2013. (englanniksi)
- ↑ Guo & Ren & Lü, s. 31.
- ↑ Xidi and Hongcun Villages 16.9.2004. Chinadotcom. Viitattu 16.7.2013. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Xidi Wikimedia Commonsissa
- Chengden kesäpalatsi ja ympärillä olevat temppelit
- Chengjiangin fossiilialue
- Dazun kalliokaiverrukset
- Dengfengin historialliset monumentit "Taivaan ja maan keskellä"
- Emeivuori ja Leshanin jättiläisbuddha
- Ensimmäisen Qin-keisarin mausoleumi
- Etelä-Kiinan karstialueet
- Fanjingvuori
- Fujianin tulout
- Goguryeo-kuningaskunnan pääkaupungit ja hautakummut
- Hangzhoun Xihujärven kulttuurimaisema
- Honghen hanien riisipenkereiden kulttuurimaisema
- Huanglongin maisema-alue
- Huangshanvuoristo
- Hubein Shennongjia
- Jiuzhaigoun maisema-alue
- Kaipingin diaolout ja kylät
- Keisarinkanava
- Kesäpalatsi, keisarillinen puutarha Pekingissä
- Kiinan danxia
- Kiinan muuri (Badaling, Shanhai-sola ja Jiayu-sola)
- Kulangsu: historiallinen kansainvälinen siirtokunta
- Kungfutsen temppeli ja hautausmaa sekä Kongin sukukartano Qufussa
- Lijiangin vanhakaupunki
- Longmenin luolat
- Lushanin kansallispuisto
- Macaon historiallinen keskusta
- Ming- ja Qing-dynastioiden keisarilliset haudat
- Ming- ja Qing-dynastioiden keisarilliset palatsit Pekingissä ja Shenyangissa (Kielletty kaupunki ja Mukdenin palatsi)
- Mogao-luolat
- Muinaiset kylät Etelä-Anhuissa - Xidi ja Hongcun
- Pingyaon vanhakaupunki
- Potala-palatsin historiallinen kokonaisuus Lhasassa
- Qingchengvuori ja Dujiangyanin kastelujärjestelmä
- Qinghain Hoh Xil
- Sanqingshanin kansallispuisto
- Sichuanin isopandan rauhoitusalueet
- Silkkitie: Chang’anin–Tianshanin käytävän reittiverkosto (jaettu Kazakstanin ja Kirgisian kanssa)
- Suzhoun klassiset puutarhat
- Taivaan temppeli, keisarillinen uhrialttari Pekingissä
- Taivuori
- Tienšan Sinkiangissa
- Tusi-kohteet
- Wudangvuorten muinainen rakennusryhmä
- Wulingyuanin maisema-alue
- Wutaivuori
- Wuyivuoristo
- Xanadun rauniot
- Yinxu
- Yungangin luolat
- Yunnanin kolmen rinnakkaisen joen suojelualueet
- Zhoukoudianin pekinginihmisen löytöpaikka
- Zuojiang Huashanin kalliomaalausten kulttuurimaisema