Keskustelu käyttäjästä:Tungsten

Sivujen siirtäminen

Et sitten siirtänyt sivua tuolla yläreunan "siirrä"-namiskalla vaan jätit se vanhan paikoilleen väärällä otsikolla ;) --Mikko Paananen 31. toukokuuta 2005 kello 13:18:00 (UTC)

Jes. Kiitos vinkistä. :) -Käyttäjä:Tungsten

Kuva:Energia_kuolemantapaukset_TWh.png

Epäilen että tämä kuvatiedosto ei ole suoraan IAEA:n julkaisusta vaan sinun tai jonkun muun tekemä diagrammi. Siinä tapauksessa kysymys ei ole lainauksesta tai sitaatista, koska faktoilla ei ole tekijänoikeuden suojaa (luettelosuojakaan ei päde koska tietoja on vain muutama). Kysymyksessä on siis piirros, jonka oikeudet kuuluvat piirtäjälleen, jos mitään oikeuksia ylipäätänsä on. Minä olen sitä mieltä, että mitään oikeuksia ei ole, koska piirros ei yksinkertaisuudessaan ylitä teoskynnystä. Siispä laitan siihen PD/Oikeudettoman. —MikkoM (♫) 2. kesäkuuta 2005 kello 14:25:39 (UTC)

Okei. Thanks. :) -Tungsten

Minitynkien kirjoittaminen

Ethän kirjoita minitynkiä vaan keräät ensin kunnolla tietoa kasaan, jotta saat ainakin tyngän pituisen artikkelin. Kirjoittamasi valurauta-artikkeli oli selkeästi minitynkä, sillä siinä ei ollut muuta kuin määritelmä. Huomaathan myös, että kielilinkit tulevat aivan artikkelin loppun viimeiseksi. :) – linnea 16. elokuuta 2005 kello 13:54:24 (UTC)

Kritiikki

Lisäsin kritiikin artikkeliin vanhoillislestadiolaisuus. -tKahkonen 7. lokakuuta 2005 kello 08:59:17 (UTC)

Papukaijamerkki

Lisäsin käyttäjäsivullesi papukaijamerkin. --iirolaiho (kitinää) 18. joulukuuta 2005 kello 12:22:10 (UTC)

Kiitos, oikein kaunis ele. --Tungsten 18. joulukuuta 2005 kello 14:10:18 (UTC)

Minäkin lisäisin mielelläni sivullesi papukaija- tai hirvensydänmerkin, mutta "atk-viisauden" puuttuessa varmaankin vain sotkisin sivusi. Suuri kiitos ansiokkaasta työstäsi eri artikkeleiden laadinnassa sekä erityisesti valokuvien ja grafiikan taidokkaasta käsittelystä :). --Ilummeen 20. huhtikuuta 2006 kello 07.18 (UTC)

Ydinturvallisuus

Kiitos hienosta artikkelista Ydinturvallisuus. Ikävä kyllä englanninkielisessä Wikipediassa ei ole lainkaan vastaavaa artikkelia. (en:Nuclear safety on vain viittaus artikkeliin en:Safety culture, joka vain sivuaa aihetta.) Miten siis saisimme tämä aineiston siirrettyä myös englannin kieliseen Wikipediaan. Petri Krohn 24. maaliskuuta 2006 kello 00.13 (UTC)

Kiitos kehuista. Eipä oikein ole muuta vaihtoehtoa kuin että joku aloittaa aiheesta artikkelin sinne ja kääntää sisällön. Itse en kirjoita juurikaan englanninkieliseen Wikipediaan, enkä varsinkaan ydintekniikkaan liittyvistä aiheista, koska siellä aiheen käsittely on pitkälti mennyt ydintekniikan väitettyjen tai todellisten hyötyjen ja haittojen luetteluun ja artikkelit muuttuneet niin pahasti kannattajien ja vastustajien taistelutantereeksi, etten viitsi tässä tilanteessa yrittää yksin taistella hyökyaaltoa vastaan neutraalilla ja tieteellisellä kirjoitustavalla. Siellä muutoksia ei voi tehdä rauhassa, vaan uusi tieto tai käsittelytapa kiistetään pian keskustelupalstalla kolmesta eri näkökulmasta. Toivoa sopii, että suomenkielisillä sivuilla sama voidaan välttää ja säilyttää kiihkoton teknologian kuvaus asia-artikkeleissa ja pitää poliittisten aiheiden kuvailu omissa artikkeleissaan (ks. esim. ydinvoimakeskustelu). --Tungsten 24. maaliskuuta 2006 kello 09.35 (UTC)

Korjasin tuota artikelin 4 viitteeseen liittynyttä väitettä siitä, että 10000 reaktorivuoteen ei olisi tapahtunut ihmiselle vaaraa aiheuttaneita onnettomuuksia. Kyseinen alkuperäisartikkelin kohta käsitteli ydinmateriaalin leviämiseen liittyviä riskejä, ei suoranaisesti ydinturvallisuutta. 10. heinäkuuta 2007 kello 15.44 (UTC)

Korjasin takaisin. Olet oikeassa, että lähde käsitteli ydinmateriaalin leviämistä, ja on myös totta, ettei sitä ole levinnyt kertaakaan mainitun 10000 vuoden aikana. Minusta sitä ei kuitenkaan tarvitse mainita ydinturvallisuusartikkelissa. Sen sijaan se, ettei samana aikana ole tapahtunut yhtään väestölle vaarallista onnettomuuta on mainitsemisen arvoista. Tätä artikkelia siis käytetään tässä yhteydessä vain lukeman 10000 reaktorinkäyttövuotta varmentamiseen. --Tungsten 11. heinäkuuta 2007 kello 09.24 (UTC)

Malline:Ydintekniikka

Terve! Tein tällaisen: Malline:Ydintekniikka. Ajattelin että asiaan perehtyneenä saattaisit olla kiinnostunut kommentoimaan – onko esim. nimike ydintekniikka korrekti ja oikeat asiat kattava? Lätkinen mallinetta ympäriinsä jahka joku saa mut vakuuttuneeksi siitä ettei koko touhua tarvi esim. tehdä uudestaan alusta asti :-) –Dilaudid 2. toukokuuta 2006 kello 17.27 (UTC)

Hei. Hyvää työtä, näyttää oikein kätevältä tavalta helpottaa navigointia aihepiirin sisällä. Myöhemmin mallinetta voisi kehittää esim. jakamalla sitä alaotsikoihin. --Tungsten 3. toukokuuta 2006 kello 10.49 (UTC)

Tallentamasi kaavion oikeellisuus

Merkitsin luomasi kaavion Spent_nuclear_fuel_decay.png tarkistettavaksi, sillä se on mielestäni ristiriidassa Säteilyturvakeskuksen tietojen kanssa. Artikkelin keskustelusivu kertoo lisää. --iirolaiho (kitinää) 9. toukokuuta 2006 kello 16.40 (UTC)

Vastaus kuvan keskustelusivulla. --Tungsten 30. toukokuuta 2006 kello 07.48 (UTC)

Taloustieteestä

Terve! Kiinnostaisiko osallistuminen talouden wikiprojektiin? --Lendu 13. toukokuuta 2006 kello 12.45 (UTC)

Kyllä kiinnostaa! Tartun toimeen sopivan tilaisuuden tullen. Kiitos kutsusta! --Tungsten 30. toukokuuta 2006 kello 07.49 (UTC)

Artikkelien yhdistäminen

Mikäli yhdistät kaksi artikkelia, niin tee toisesta uudelleenohjaus sinne jonne olet yhdistänyt. Älä käytä roskaa- tai kopio-mallineita, sillä niillä merkityt poistetaan roskana.--Tve4 2. kesäkuuta 2006 kello 12.27 (UTC)

Ydinvoiman vertaisarviointi

Vertaisarvioinnin kaksi viikkoa on jo kulunut. Haluatko siirtää artikkelin äänestykseen vai onko kehitystyö onnistunut? -tKahkonen 7. heinäkuuta 2006 kello 19.59 (UTC)

Ei ehkä tarvitse äänestää jos tällä hetkellä kehitystyön alla olevat kohdat saadaan korjattua. Voi osoittautua ajankohtaiseksi mikäli artikkelin laatu, neutraalius tai molemmat kärsivät edellisen suositteluäänestyksen jälkeisistä muutoksista. --Tungsten 12. heinäkuuta 2006 kello 11.54 (UTC)

Korjaus, katsoin artikkelin muokkaushistoriaa ja siitä poistetaan kiihtyvää vauhtia olennaista tietoa. En tietysti osaa arvioida motivaatiota, mutta koska lähteisiin on lisätty yksipuolisesti ydinvoimaa vastustavia lähteitä ja artikkelista poistetaan järjestelmällisesti ydinvoimalle edullisiksi tulkittavia tietoja, vaikuttaa siltä että artikkelin sävyä pyritään muuttamaan kantaaottavaksi. Tämä edellyttää minusta suositeltu-statuksen uudelleenarviointia. --Tungsten 12. heinäkuuta 2006 kello 12.06 (UTC)

Kuva TKK:n luennoitsijasta

Olet ilmeisesti ottanut kuvan [1]. Voisitko käydä vastaamassa kysymykseen sivulla Keskustelu:Lehtori. --OM 4. joulukuuta 2006 kello 13.01 (UTC)

Kutsu Wikiprojekti Energiaan

Hei! Olet muokkaillut kiitettävästi energiantuotantoa koskevia artikkeleja, joten mietin haluaisitko liittyä mukaan energiaprojektiin? Siitä voisi parhaimmillaan olla apua esimerkiksi ydinvoima-aiheisia artikkeleita laajennettaessa. –Dilaudid · κかっぱ, μみゅー · 3. heinäkuuta 2007 kello 20.11 (UTC)

Kiitos mielelläni! :) --Tungsten 4. heinäkuuta 2007 kello 10.40 (UTC)

Kuva:Energiantuotanto.PNG

Varoitus kuvan poistamisesta

Kun latasit kuvan Energiantuotanto.PNG, et lisännyt siihen tarpeellisia tietoja. Jos tarpeellisia tietoja ei lisätä, kuva tullaan poistamaan. Lisätietoja voi löytyä kuvan sivulta. Tarkista myös muiden tallentamiesi kuvien tiedot.

Musamies 16. heinäkuuta 2007 kello 15.02 (UTC)

Vanha kuva, sisältänyt tekijänoikeustiedot alusta asti. Ei voida siis poistaa tekijänoikeusongelman takia. --Tungsten 16. heinäkuuta 2007 kello 15.17 (UTC)

Täytä ne selvät tiedot tuohon talukkoon niin asia on varmaan OK --Musamies 16. heinäkuuta 2007 kello 15.32 (UTC)

No minä täytän, mutta ei poistettava -mallinteita noin vain voi lätkiä sivuille joilla ei ole mitään tekijänoikeusongelmaa. Entä jos en olisi kirjautunut sisään pariin viikkoon? Mallinteita ei pitäisi käyttää ilman syytä. Lisäksi olisi takuulla ollut nopeampaa jos olisit itse täyttänyt tiedot. --Tungsten 16. heinäkuuta 2007 kello 15.36 (UTC)

Uuden tutkimuksen lisääminen kritiikkiin.

Ole ystävällinen ja lopeta toistuva uuden tutkimuksen lisääminen ydinvoimaa käsittelevien artikkeleiden kritiikki osioihin. Ensinnäkin lisäämäsi väitteet eivät perustu annettuihin lähteisiin, eli niitä ei voida tarkistaa. Toiseksi ne rikkovat räikeästi Wikipedian neutraali näkökulma-periaatetta: "Jotta kiistat voidaan kuvata reilusti, eri näkemykset tulee esittää myönteisessä ja sympaattisessa sävyssä. Monet artikkelit esittävät eri näkökannat, mutta ovat silti puolueellisia. Silloinkin kun esitetään tosiasioita eikä mielipiteitä, artikkelista voi hohkata epäsuorasti ilmaistu kanta tosiasioiden valinnan tai jopa niiden järjestelyn kautta. Esimerkiksi vastakkaisten näkemysten kiistäminen heti niiden esittämisen jälkeen saa ne näyttämään paljon huonommilta kuin niiden kokoaminen omaksi ”vastustajien mielipiteet” -osiokseen." --Joonasl (kerro) 24. heinäkuuta 2007 kello 09.30 (UTC)

Kiitos informoinnista. En ole lisännyt uutta tutkimusta enkä aio vastakaan niin tehdä. --Tungsten 26. heinäkuuta 2007 kello 10.41 (UTC)

Esimerkiksi Tämä on osoitus edellä mainitusta uudesta tutkimuksesta. Esimerkiksi lisäämäsi näkemys uraanin louhimisesta vain länsimaista ei perustu mihinkään lähteeseen ja on täysin omaa päättelyä eli määritelmän mukaan uutta tutkimusta. Lisäksi edellämainittujen (naivien) vastaväitteiden lisääminen kommenttien perään on selkeästi yllä mainitun "vastakkaisten näkemysten kiistäminen heti niiden esittämisen jälkeen"-toimintaa. --Joonasl (kerro) 26. heinäkuuta 2007 kello 14.08 (UTC)

Selkeä ja toimiva korjausehdotus, joka terveen järjen mukaisena ei tarvitse erillistä lähdettä on mainitsemisen arvoinen. Mainitse yksikin syy miksi uraania ei voisi ostaa vain länsimaista. Suurin osa maailman uraanista tulee jo nyt länsimaista. --Tungsten 26. heinäkuuta 2007 kello 14.22 (UTC)

Väitteesi ei perustu mihinkään lähteeseen ja ottamatta kantaan sen "terveeseen järkeen" se on määritelmän mukaan uutta tutkimusta ja ei kuulu artikkeliin. Toinen vastaava tapaus on [2]. Kuten olen jo todennut käytäntö on todella selkeä: näkemykset esitetään reilussa sävyssä selkeästi omissa kappaleissaan ja vastakkaista näkemystä ei "selitetä pois" välittömällä "mutku"-argumentilla. --Joonasl (kerro) 26. heinäkuuta 2007 kello 14.46 (UTC)

So? Ei ilmeisen asian toteaminen tarvitse lähdettä. Mennään älyttömyyksiin, jos jokainen lause täytyy saada lähde, vaikka siinä todettaisiin jokin aivan selkeä asia jonka paikkansapitävyyttä ei kukaan ole kiistänyt! Ei yksi lause ole mikään "uusi tutkimus". Sitäpaitsi kun tässä on vain tämä yksi tieto, niin mihin haluaisit perustaa vastakkaiset näkemykset -osion? Tehdäänkö alle väliotsikko ja selitetään asia siinä? Ihanko tosiaan et siis edes kiistä tiedon paikkansapitävyyttä ja johonkin kummalliseen muotoseikkaan vedoten haluat, että se kerrotaan irrallaan asiayhteydestä! --Tungsten 26. heinäkuuta 2007 kello 22.02 (UTC)

Gon säännöt

Hei! Artikkelin sopivuudesta Wikipediaan on käynnissä nyt poistoäänestys. --Elena 17. elokuuta 2007 kello 15.55 (UTC)

Maasait

Moi, artikkeli on nyt ehdolla suositelluksi sivuksi. Terveisin --kalamies 18. elokuuta 2007 kello 14.57 (UTC)

Laskeuma

Kirjoitit aika rohkeasti, että radioaktiiviset aineet "ovat tähän mennessä poistuneet ympäristöstä". Kuitenkin vielä viime syksynä luin artikkelin, jota on ottanut kylläkään talteen, jossa selväsanaisesti sanottiin, että Suomen luonnossa on yhä jäämiä laskeumasta. Jos erilaisia näkemyksiä on, ei pitäisi tuoda vain yhtä näkemystä esiin. --Ulrika 15. tammikuuta 2008 kello 07.43 (UTC)

Erilaisia näkemyksiä ei alan tutkijoilla ole. Asia on teoreettisesti varsin yksinkertaista mallintaa koska radioaktiivinen hajoaminen etenee merkityksellisissä ainemäärissä kellon tarkkuudella ja kaikki merkittävät isotoopit on tunnettu ja taulukoitu jo 50-luvulla. Lisäksi asia on varmennettu kattavilla ympäristönäytteillä ja mittauksilla, jotka vastaavat täsmällisesti mallia. Jos luet artikkelin (kyse on siis Tshernobylin onnettomuudesta) uudestaan huomaat, että tässä tarkoitettiin lyhytikäisiä radioaktiivisia aineita, joilla on säteilyannoksen kannalta suurin merkitys. Ne jäämät jotka nykyisin ovat havaittavissa ovat vähäisiä määriä pitkäikäisiä radioaktiivisia aineita, joiden pitkä puoliintumisaika tarkoittaa alhaista aktiivisuutta. Niillä on hyvin pieni merkitys säteilyannoksen kannalta sekä verrattuna jo ympäristöstä poistuneisiin lyhytikäisiin radioaktiivisiin aineisiin, että luonnolliseen taustaan. --Tungsten 15. tammikuuta 2008 kello 07.58 (UTC)

Minullehan voi syötää mitä vaan, koska ymmärrettävästi en tiedä asiasta mitään. Sen nyt kuitenkin ymmärrän, että mitään absoluuttista rajaa ei varmaankaan lyhyt- ja pitkäikäisillä ole. Jos joku alan ihminen on sanonut, että niitä on yhä luonnossa, ja toinen sanoo, että ei ole, kyse on varmaankin näkökulmaeroista. Vahinko etten säilyttänyt artikkelia, enkä siis voi sanoa kuka sanoja oli. --Ulrika 15. tammikuuta 2008 kello 08.05 (UTC)

Lyhytikäinen tässä yhteydessä on sellainen, joka ihmisiän näkökulmasta on lyhytikäinen, muutaman tunnin, päivän, viikon tai korkeintaan kuukauden. Jos aineen puoliintumisaika mitataan tunneissa, voin vakuutta että sitä ei enää 20 vuoden jälkeen luonnossa ole. Vuodesta 86 on kulunut yli 175200 tuntia, joka tunnin puoliintumisajalla tarkoittaa että jäljellä on 0,5¹⁷⁵²⁰⁰ alkuperäisestä aktiivisuudesta. Kertoisin paljonko se on desimaalilukuna, mutta nollat eivät mahdu laskimen ruudulle. Merkittäviä näkökulmeroja ei tässä yhteydessä alan kirjallisuudessa esiinny. Jos artikkelissasi puhui joku asiantuntija, hän varmaan tarkoitti pitkäikäisiä aktiivisia aineita. Jos taas joku itseoppinut ekoprofeetta puhui, hän saattoi sanoa mitä mieleen tulee. --Tungsten 15. tammikuuta 2008 kello 08.11 (UTC)

Tieto oli näköjään yhtä lähellä kuin lähin Google, tosin huhtikuulta 2006. Kun lukee kokonaan Stukin artikkelin, jää miettimään mihin perustuu varmuutesi. Yleensä on saanut tottua siihen, että eri alojen asiantuntijat ja viranomaiset pikemminkin vähättelevät ongelmia, siksi olisi hyvä vähän pehmentää sitä Tsernobyl-artikkelin äkkijyrkkää lausetta. --Ulrika 15. tammikuuta 2008 kello 08.20 (UTC)

No kuten itse linkittämästäsi artikkelista voit lukea: "Laskeuman jälkeisenä ensimmäisenä vuonna suomalainen sai noin 0,2 mSv:n säteilyannoksen." ja "Tällä hetkellä suomalaisten saama Tshernobyl-laskeumasta aiheutuva vuotuinen keskimääräinen säteilyannos on noin 0,03 mSv." Säteilyn määrä on siis pudonnut 85%. näin siksi että lyhytikäiset aineet ovat poistuneet ympäristöstä. Lisäksi vaikuttaa pitkäikäisten aineiden hitaampi poistuminen. Säteilysuojelussa käytety mallit, joihin tämäkin arvio perustuu, tehdään aina niin että niissä käytetään pessimistisiä oletuksia jos tarkaa tietoa ei ole saatavissa. Ne siis liiottelevat ennemmin kuin vähättelevät todellista vaikutusta. --Tungsten 15. tammikuuta 2008 kello 10.32 (UTC)

Kirjoitin tuossa yllä, että "kun lukee kokonaan", ja luet varmaankin valikoiden. "Luonnontuotteiden Cs-137-pitoisuudet vaihtelevat paljon. Tähän vaikuttavat paitsi Tshernobyl-laskeuman epätasainen jakautuminen, myös monet ympäristötekijät. Esimerkiksi järvikaloissa ja sienissä Cs-137-pitoisuudet vaihtelevat muutamasta becquerelistä useaan tuhanteen becquereliin kilossa. Eniten laskeumaa saaneella alueella poikkeuksellisen runsaasti luonnontuotteita käyttävien ihmisten saamat säteilyannokset voivat olla kymmenkertaisia keskivertokuluttajan annokseen verrattuna." Kyllä tällaiseen asiaan pitää artikkelissa jollakin tavalla suhtautua. --Ulrika 15. tammikuuta 2008 kello 14.37 (UTC)

Jos luet Tshernobylin onnettomuus artikkelin kokonaan, huomaat että siellä sanotaan asiasta: "Luonnontuotteiden Cs-137-pitoisuudet vaihtelevat paljon. Tähän vaikuttavat paitsi Tšernobyl-laskeuman epätasainen jakautuminen, myös monet ympäristötekijät. Esimerkiksi järvikaloissa ja sienissä Cs-137-aktiivisuus vaihtelee muutamasta becquerelistä useaan tuhanteen becquereliin kilossa. Eniten laskeumaa saaneella alueella poikkeuksellisen runsaasti luonnontuotteita käyttävien ihmisten saamat säteilyannokset voivat olla kymmenkertaisiakin keskivertokuluttajan annokseen verrattuna. Annoksia voidaan kuitenkin pienentää kulutustottumuksia muuttamalla ja ryöppäämällä syötävät sienet."

Tästä huolimatta päätit sitten lisätä artikkeliin kappaleen: "Tšernobyl-onnettomuuden aiheuttama säteilyannos vuonna 2006 on keskimäärin vain alle yhden prosentin suomalaisten saamasta kokonaissäteilyannoksesta. Luonnontuotteiden Cs-137-pitoisuudet vaihtelevat kuitenkin hyvin paljon, mihin syynä ovat epätasainen Tshernobyl-laskeuma ja monet ympäristötekijät. Järvikalojen ja sienten Cs-137-pitoisuudet voivat olla muutamasta becquerelistä useaan tuhanteen becquereliin kiloa kohden. Jos runsaan laskeuman aluella syödään hyvin paljon luonnontuotteita, säteilyannokset saattavat edelleen olla kymmenkertaisiakin keskimääräiseen verrattuna." Onhan se hyvä että varmuuden vuoksi sanotaan asia kahteen kertaan. Kaikille ei muuten mene perille. --Tungsten 16. tammikuuta 2008 kello 07.35 (UTC)

Heh, huomaan reagoineeni ennen kuin luin loppuun - karttakepillä sormille vaan:) Minusta kommentti vain sopisi paremmin tuohon, mihin olin sen lisännyt. Yksi ongelma sinun lisäyksessäsi on - koskeeko se koko artikkelia? - olet kopioinut Wikipedia-käytäntöjen vastaisesti pitkiä pätkiä tekstiä sanasta sanaan suoraan lähteestä. Tällaisia sisältöjä jotkut raa'asti pyyhkivät pois, itse olen pyrkinyt muokkaamaan ne niin, että asia säilyy vaikka muoto muuttuu. Oma versionikin oli kyllä aika lähellä alkuperäistä koska asiantuntemattoman on oltava varovainen, ettei samalla muuta asiasisältöä, mutta sinä voinet itse muokata tekstin, niin ettei tätä ongelmaa ole. --Ulrika 16. tammikuuta 2008 kello 08.29 (UTC)

No, joskus tulee toimittua hätiköidysti. :) Voit toki muutella vapaasti artikkelin järjestystä minun puolestani. Taitaa olla joku toinen kuin minä joka on kopioinut "pitkiä pätkiä tekstiä sanasta sanaan suoraan lähteestä". En ainakaan muista sellaista tehneeni. Jos sellaisen kohdan löydät, poista toki. --Tungsten 16. tammikuuta 2008 kello 10.18 (UTC)

Kuva:Energiantuotanto Suomi Ruotsi Tanska Saksa.png

Varoitus kuvan poistamisesta

Kun latasit kuvan Energiantuotanto Suomi Ruotsi Tanska Saksa.png, et lisännyt siihen tarpeellisia tietoja. Kuvaa ei voida käyttää ennen tietojen täyttämistä. Jos tarpeellisia tietoja ei lisätä, kuva tullaan poistamaan. Lisätietoja voi löytyä kuvan sivulta. Tarkista myös muiden tallentamiesi kuvien tiedot.

Musamies 25. helmikuuta 2008 kello 16.52 (UTC)

En ihan ymmärrä. Lisensoijan nimihän mainitaan sekä kuvasivulla että itse kuvassa, joten kyseessä oleva lisenssiehto täytetään poikkeuksellisen hyvin. --Tungsten 26. helmikuuta 2008 kello 17.06 (UTC)

Editointisota

Voisitko ystävällisesti jättää tekemättä yhä uudestaan samoja muutoksia Ydinvoimakeskusteluun. Et ole saanut niille tukea keskustelussa, et esitä pyydettyjä lähteitä ja perustelet muutokset vasta niiden tekemisen yhteydessä tai jopa sen jälkeen, jolloin kukaan ei ehdi ottaa kantaa mahdollisesti uusiin argumentteihin.

Olen yrittänyt esittää lähteitä niihin väitteisiin, jotka arvaan sinun kokevan kyseenalaisiksi. Se, että ei-kiisteltyjä väitteitä esitetään ilman lähteitä, ei tarkoita, että sinulla olisi oikeutta palauttaa poistettuja kiisteltyjä väitteitä perustelematta niitä. Ja perusteluihin pitäisi tällaisessa tapauksessa myös ehtiä ottaa kantaa. Olen yleensä kertonut miksi en koe niitä riittäviksi ja voin tarvittaessa selventää.

Ymmärtääkseni Wikipedian käytäntönä on, että kiistanalainen sivu mieluummin jätetään vanhaan muotoonsa kunnes asista on päästy sopuun. Ainakin voisit jättää vanhan sisällön rauhaan (en ole huomannut sinun oikeasti kyseenalaistavan siitä mitään) ja yrittää muotoilla lisäyksesi toisella tavalla, kritiikki huomioiden. Lisäsin nyt haluamasi tiedon "kyllä"-vaihtoehdon puuttumisesta Ruotsin kansanäänestyksessä.

--LPabo 27. helmikuuta 2008 kello 10.59 (UTC)

Uusiutuva energia

Tungsten, kritisoin Keskustelu:Uusiutuva energiassa kaaviokuvan uusiutuvan energian alkuperästä virheitä. Watti 25. maaliskuuta 2008 kello 12.57 (UTC)

Asiaa voisi selkeyttää fysiikan asioista tuntemattomille, että ydinreaktio tapahtuu auringossa, vaikka energian alkuperä on muuten esitetty ihan fysiikan yleistietojen mukaisesti. Osalle voi olla unohtunut peruskoulussa mainitut asiat ja kaikki eivät ole käyneet lukiota. Katso detaljeista myös Keskustelu kuvasta:Energiantuotanto.PNG. Noin muuten tätä kaaviota on pidetty hyvin tärkeänä ja havainnollisena ja sen käyttöä voitaisiin lisätäkin energia-artikkeleissa. --Aulis Eskola 14. huhtikuuta 2008 kello 16.21 (UTC)

Hei. Kiitos vinkistä. Minun mielipiteeen on kuitenkin se, että tällaiset asiat on parasta kertoa kuvatekstissä. Siellä asia on mahdollista kertoa tarpeeksi yksityiskohtaisesti, joka kuvaan upotettuna on vaikeaa ilman että se muuttuu sekavaksi. --Tungsten 14. huhtikuuta 2008 kello 17.57 (UTC)

Voi olla kohtuullinen noinkin, vaikka ei tuo ilmaisu "Fuusio (Auringossa)" paljoa tilaa veisi. Jos asia ilmaistaan vain tekstissä, silloin muotoilua voidaan tehdä myös kuvan käyttökohteen mukaan.

Noteerasitko sen toisen detaljin "Fossiiliset Polttoaineet" -> "Fossiiliset polttoaineet"? --Aulis Eskola 14. huhtikuuta 2008 kello 18.16 (UTC)

Tyyliseikka. Kaaviokuvissa voi käyttää suuraakkosia jos se näyttää hyvältä. Tässä tapauksessa rivinvaihdon takia. --Tungsten 15. huhtikuuta 2008 kello 06.26 (UTC)

Oikeinkirjoitus on enemmän kuin tyyliseikka. Kuten Aulis tuossa sanoi, "polttoaineet" pitäisi kirjoittaa pienellä. Kun se on isolla, sanat eivät hahmotu toisiinsa liittyviksi, vaan ne ovat ikään kuin itsenäisiä luettelon osia. Lukijalta jää jotakin käsittämättä. Oikeinkirjoituksen noudattaminen perustuu usein juuri ymmärrettävyyssyihin eikä ole pelkkää koristelua. terv. --Ulrika 15. huhtikuuta 2008 kello 06.50 (UTC)

Kaaviokuvissa kirjoitussäännöistä voidaan poiketa ja yleisesti poiketaan selkeyden, tyylin ja ulkonäköseikkojen takia. "sanat eivät hahmotu toisiinsa liittyviksi, vaan ne ovat ikään kuin itsenäisiä luettelon osia. Lukijalta jää jotakin käsittämättä." Gimmeabreak! Et kai vakavissasi väitä ettei lukijat ymmärtäisi että kyse on fossiilisista polttoaineista?! "Mikä ihme tämä Fossiiliset Polttoaineet on? Tunnen kyllä fossiiliset polttoaineet, mutta tämä on joku outo uusi juttu. hmm... Fossiiliset Polttoiaineet... mikä ihme se voisi olla... Hei nyt keksin! Se on varmaan sama asia kuin fossiiliset polttoaineet!" Jotain rajaa. --Tungsten 15. huhtikuuta 2008 kello 06.55 (UTC)

En tiedä kuka tuollaisen luvan on antanut, mutta en ole kuullut ainakaan Kielitoimiston tai muiden kielen asiantuntijan antaneen sellaista lupaa. Jos siitä yleisesti poiketaan, en pitäisi sellaista poikkeamista hyödyllisenä Ja kuten sanoin, tuossa kohdassa se vaikeuttaa hahmottamista. Olet itse tehnyt kuvan, etkä siten voi nähdä sen ongelmia. Juuri sen takia julkaistavilla teksteillä on aina toinen lukija, ellei kolmaskin. --Ulrika 15. huhtikuuta 2008 kello 07.45 (UTC)

Kielenkäyttöön ei tarvita lupaa. Se on meidän kaikkien yhteistä omaisuutta. "Olet itse tehnyt kuvan, etkä siten voi nähdä sen ongelmia." Joo tästä varmasti on kysymys. Miksi keksiä tyhjästä ongelmia? On ilman muuta selvää että väärinkäsityksen mahdollisuutta ei ole. --Tungsten 15. huhtikuuta 2008 kello 09.50 (UTC)

Jos jokainen kehittää oman tyylinsä siinä käy niin kuin nyt: ymmärrettävyys kärsii. Jos sinä tunnet nuo kaavion sisältöasiat, niin minä taas olen aika perillä kieliasioista. Siinäkin nimittäin tarvitaan asiantuntijoita, vaikkeivät kaikki sitä ymmärrä. Se on samalla tavalla yhteistä omaisuutta kuin energia-asiat eli toiset ymmärtävät niitä paremmin kuin toiset. No ehkä jossain vaiheessa teet korjauksen vaivihkaa. --Ulrika 15. huhtikuuta 2008 kello 10.19 (UTC)

En aja tätä korjausta ensisijaisesti kieliopillisen tarkkuuden takian, vaan selkeyden takia. Muodossa "Fossiiliset polttoaineet" sanat tulisivat paremmin luettua yhteen eikä siinä hahmottuisi irrallinen "Polttoaineet". (Tarkoitushan ei ole puhua tässä kohdassa yleisesti kaikista polttoaineista.) --Aulis Eskola 15. huhtikuuta 2008 kello 10.24 (UTC)

Jos luet aiemmat kommenttini yllä, huomaat että juuri tuolla seikalla sitä perustelin. Se on kielenhuollon keskeisin ydin: kun kaikki tietävät miten kieltä kirjoitetaan, ymmärrämme toisiamme :) EDIT: ja nyt huomaankin että kommenttisi olikin Tungstenille. Uusi :) --Ulrika 15. huhtikuuta 2008 kello 10.27 (UTC)

No minä nyt muutin sen yhden p:n. :) --Tungsten 15. huhtikuuta 2008 kello 10.39 (UTC)

Kaaviossa on ehkä täydennettävää maalämmön energianlähteestä. Katso kuvan käyttöä sivulla maalämpö. --Aulis Eskola 14. huhtikuuta 2008 kello 18.21 (UTC)

Aivan kaikki energiavirrat eivät kuvaan sisälly koska siitä tulisi helposti mahdoton solmu. Osa maalämmöstä tosiaan on siinä mielessä auringosta, että maan ja ympäristön välillä on tietysti tasapaino jossa yhtä paljon auringon energiaa virtaa pois maasta kuin sitä tulee sisään. Nettoenergia kuitenkin tulee radioaktiivisuudesta joten se on tässä merkitty "päävirraksi". --Tungsten 15. huhtikuuta 2008 kello 06.26 (UTC)

Onko näin, että ehdottomasti merkittävin osa energiasta tulisi geotermisestä lämmöstä? Maalämpöputkistoja tehdään paljon muunkin mallisia kuin syvään porakaivoon asennettuja. Viittaan myös artikkelin maalämpö tekstiin. Suomen olojen lisäksi tässä pitäisi varmaan ajatella asiaa globaalistikin. --Aulis Eskola 15. huhtikuuta 2008 kello 10.24 (UTC)

No se miten minä tämän asian ajattelen on, että se osa joka saadaan auringosta on aurinkoenergiaa ja se osa joka on maan sisuksista on maalämpöä. --Tungsten 15. huhtikuuta 2008 kello 10.36 (UTC)

Maan sisästä tuleva on kait geotermistä lämpöä ja maalämpö on kumpaakin - näin käsittääkseni termejä käytetään yleisissä lämmitysenergianlähteitä koskevissa teksteissä. --Aulis Eskola 15. huhtikuuta 2008 kello 12.17 (UTC)

Eli pitäisikö kaaviossa sitten lukea geoterminen energia maalämmön sijaan? Minä olen taipuvainen ajattelemaan että geotermisen voi vallan hyvin suomentaa maalämmöksi (Geo = maa, thermos = lämpö). Uskoisin että kirjallisuudessakin käytäntö vaihtelee, mutta ei ole marginaalinen käyttötapa pitää geotermistä lämpöä ja maalämpöä synonyymeinä. --Tungsten 16. huhtikuuta 2008 kello 07.54 (UTC)

Tuohon yhteen luonnokseen pistin jopa molemmat termit. Sanan "maalämpö" merkitys varmaan vaihtelee asiayhteydestä riippuen, mutta WP määrittelee sen rakennusteknisen käytön kautta lämpöpumpun avulla. Millaisissa yhteyksissä geotermistä lämpöä on kutsuttu maalämmöksi? Arvelisin, että maalämpö-termin käyttö merkitykseen geoterminen lämpö rajoittuisi lähinnä aikaan ennen maalämpöpumppujen aikakautta. Yhteen yliopistotason materiaalin linkki tähänkin, jossa puhuttuja termejä pyöritellään: [3]. --Aulis Eskola 16. huhtikuuta 2008 kello 16.03 (UTC)

Jaa, nopea googlaus näyttää osoittavan, että ainakin netissä on huomattavasti yleisempää tarkoittaa maalämmöllä auringon lämpöä ja geotermisellä lämmöllä maan sisuksen lämmöntuotantoa. Olit siis oikeassa. Korjaan kuvaa. --Tungsten 17. huhtikuuta 2008 kello 06.52 (UTC)

Mielestäni tämän kaavion perusidea on hirveän hyvä ja haluaisin, että yritettäisiin viilata sitä vielä. Ajatuksia ehdotuksistani kaaviokuvan keskustelusivulla? --Aulis Eskola 15. huhtikuuta 2008 kello 12.17 (UTC)

Keskustelu on osittain mennyt puuroksi kuvan keskustelussa, mutta voisitko ottaa taas kantaa. Pyrin loppuun tekemään jäsennellympää runkoa kuvan "tasojen" ja termien käsittelyyn... --Aulis Eskola 7. toukokuuta 2009 kello 20.06 (EEST)

Neuvostoliitto-artikkeli

Poistin suositeltuun Neuvostoliitto-artikkeliin lisäämäsi politiikkaosion johdannon, koska siinä ei ollut lähteitä ja koska se oli merkitty lähteettömäksi. Vaikka teksti näytti varsin laadukkaalta, niin periaatteessa suositeltuun artikkeliin ei pitäisi lisätä pitkiä osioita ilman viitteitä. Mikäli artikkelissa olisi ollut äänestyksen aikana noin pitkä viitteetön osuus, se tuskin olisi mennyt läpi äänestyksessä. --ML 21. huhtikuuta 2008 kello 15.59 (UTC)

Politiikkaosio on kökkö. Siitä ei saa kunnollista käsitystä N-liiton politiikan todellisuudesta. Harmi jos viitteiden puutteen takia pitää poistaa tekstejä, joissa ei ole varsinaisesti mitään vikaa. Mutta käytännöt on tietysti käytäntöjä. --Tungsten 23. huhtikuuta 2008 kello 07.25 (UTC)

Darwinin aatelointi

Kysyit vertaisarviointia, että miksei Darwinia aateloitu. Lisäsin syyn artikkeliin, eli Samuel Wilberforce vastusti Darwinin ritarointia. --qWerk 10. toukokuuta 2008 kello 10.07 (UTC)

Sähkölaitteiden valmiustila

Watti aloitti artikkelin Sähkölaitteiden valmiustila. Jutellaan sen artikkelin keskustelusivuilla artikkelin sisällön kehittämisestä. --Aulis Eskola 19. kesäkuuta 2008 kello 15.08 (UTC)

Yleistä keskustelua lähteiden periaatteista

Alustukset sivuilla Keskustelu Wikipediasta:Merkitse lähteet ja Keskustelu Wikipediasta:Ei uutta tutkimusta‎ pyrkivät linjaamaan erityistietojen esittämis- ja perustelutapoja. Tule ottamaan kantaa. --Aulis Eskola 19. kesäkuuta 2008 kello 14.13 (UTC)

Natriumglutamaatti

Olin jokseenkin kauhistunut kun luin ensimmäisen versiosi artikkelista, mutta hyvä että perehdyit aiheeseen kunnolla ja korjasit tekstiä. Pientä hienosäätöä se vielä vaatii, sillä esimerkiksi on turha käyttää lyhennettä MSG, kun lyhenne ei ole aineesta yleisesti käytössä käytössä suomen kielessä. Yst. terv. --Ulrika 20. helmikuuta 2009 kello 10.46 (EET)

Kiitän

Hienoa että löysit lähteen ydinlaitostapahtumiin. Korjasin myös tekstisi lähteen mukaiseksi. --Ulrika 5. maaliskuuta 2009 kello 05.42 (EET)

Tiesitkö että...

...knopit pitää lisätä listan loppuun, ei alkuun.Kerho Ukkonen 18. elokuuta 2009 kello 12.39 (EEST)

heh! :D Kiitos muistutuksesta. --Tungsten 26. elokuuta 2009 kello 12.17 (EEST)

Pienistä muutoksista

Heippa,

lisäsit tietoa artikkeliin Neuvostoliitto. Muistuttaisin kuitenkin, että jos tietoa lisätään, täsmennetään tai muutetaan vaikka vain vähänkin, kyseessä ei ole pieni muutos. Pieniksi muutoksiksi tulee merkitä vain kielenhuolto ja tekniset muutokset (wikitys, luokittelu, iw:t). Tämä ja varsinkaan tämä eivät siis ole pieniä muutoksia. Lisää tietoa täältä. -- Piisamson 26. elokuuta 2009 kello 14.28 (EEST)

Vai on siellä tuollainenkin ohje... no, mikäpäs siinä. --Tungsten 26. elokuuta 2009 kello 14.36 (EEST)

Virka ?

Kuule, en-wikin sivu huumetsaarista alkaa ...Drug Czar is an informal name for the person who... (kursivointi minun). Jos se on epämuodollinen, se ei mielestäni ole virkanimike. Lappuliisoillakin on "pysäköinninvalvojan virka". Knoppina juttu on mielestäni hyvä, mutta toivon, että keksit sille täsmällisemmän muotoilun (Huumetsaariksi kutsutaan .. virkamiestä ?) --Tappinen 9. syyskuuta 2009 kello 22.14 (EEST)

Kiitos vinkistä. Näköjään muotoilua onkin jo muutettu. --Tungsten 14. syyskuuta 2009 kello 14.59 (EEST)

Historiallinen lukukirja

Tämä vuonna 1888 painettu teos ei ole kovin hyvä lähteeksi. Historian tutkimus on mennyt aika paljon eteenpäin viimeisen sadan vuoden aikana. Kirjan kielikin on niin vanhahtavaa ettei se oikein sovi nykyaikaiseen tietosanakirjaan. Viittaan siis lisäyksiisi artikkeleihin Perikles, Alkibiades, Kyyros nuorempi ja Kyyroksen sotaretki. Lisäksi esimerkiksi artikkelissa Alkibiades [4] viitteistys on harhaanjohtava, kun vain viimeisen kappaleen lopussa on viite. -- Jniemenmaa 18. tammikuuta 2010 kello 15.12 (EET)

Hei! Kiitos kommentista. Tarkoitatko että jokaisen kappaleen perään pitäisi laittaa viite? Minä ainakin ymmärrän viitteistyksen niin, että se viittaa kaikkeen aiempaan tekstiin, vaikka useampaan kappaleeseen. Jos toinen tapa on sinusta parempi, muuta wikihengessä toki tekstiä. Lisäksi kirjasta Wikipediaan lisätyt tiedot ovat sellaisia, joita ei uudempi tutkimus ole kumonnut. Toki sellaista ei pidä lisätä mikä nykyisin tiedetään epäpäteväksi. Mielestäni ei ole ongelmaa käyttää vanhojakin lähteitä jos tiedot vain pitävät paikkansa. Jos löydät virheen, korjaa toki. Sehän on koko wikin idea. Kieltä olen aina modernisoinut, mutta tietysti joitain vanhahtavia sanamuotoja saattaa lipsahataa läpi. Niitä voivat toki kaikki käyttäjät korjailla. Joka tapauksessa on minusta aina parempi laajentaa artikkelia. Kaikki muutokset parempaan suuntaan ovat hyvästä, vaikkei lopputulos olisikaan täydellinen. Kunhan suunta on oikea. --Tungsten 21. tammikuuta 2010 kello 10.59 (EET)

Kuten sanoin, historian tutkimus on edennyt viimeisen sadan vuoden aikana. Parempi kirjoittaa aluksi luotettavaa tekstiä kuin kopioida vanhaa jonka luotettavuudesta ei ole tietoa.

Tapana on ollut laittaa viite jokaisen kappaleen perään. -- Jniemenmaa 21. tammikuuta 2010 kello 13.19 (EET)

Kiitos mielipiteestäsi. Olen kuitenkin sillä kannalla että lähteen iällä ei ole merkitystä, kunhan uudempi tutkimus ei ole kumonnut käytettyjä tietoja. --Tungsten 25. tammikuuta 2010 kello 14.00 (EET)

Tiedon lisääjänä vastuu on kuitenkin sinun. Jos tiedät että uudempi tutkimus ei ole kumonnut tietoa, niin voit varmasti käyttää uudempaa lähdettäsi josta tämän olet tarkastanut. -- Jniemenmaa 25. tammikuuta 2010 kello 14.27 (EET)

Kiitos ehdotuksestasi. En tietenkään lisää mitään sellaista tietoa, joka on selvästi vanhentunut. En kuitenkaan tarkista erikseen jokaista tiedonkappaletta muista lähteistä, jos yleistiedon nojalla siihen ei ole mitään tarvetta. Olisi valtava työ etsiä jokainen tieto uudestaan uusimmasta aiheesta julkaistusta tutkimuksesta. Näin ollen ehdotuksesi, että aina pitäisi jokaiselle tiedolle käyttää uusinta lähdettä, ei valitettavasti ole käytännössä toimiva. Pikemminkin toimin niin, ja uskon useimpien muidenkin käyttäjien toimivan, että käytän aina käsillä olevaa lähdettä, ja tarkistan sellaiset tiedot joiden kohdalla on jotakin syytä epäillä tiedon paikkansapitävyyttä. --Tungsten 25. tammikuuta 2010 kello 16.15 (EET)

En ole koskaan väittänyt mitään "uusimmasta aiheesta julkaistusta tutkimuksesta". Turha olkiukko. -- Jniemenmaa 25. tammikuuta 2010 kello 16.25 (EET)

Erikoinen näkemys huomioiden edellisen viestisi: "Jos tiedät että uudempi tutkimus ei ole kumonnut tietoa, niin voit varmasti käyttää uudempaa lähdettäsi josta tämän olet tarkastanut". Jos tämä ehdotuksesi koskee kaikkia lisättyjä tietoja, sehän loogisesti tarkoittaa että ehdotat että jokainen tieto pitää tarkistaa "uudemmasta lähteestä". Ja jos näin täytyy toimia kaikkien tietojen kohdalla, vain kaikkein uusin lähde käy, koska loogisesti jokaiseen sitä vanhempaan lähteeseen voi soveltaa samaa vaatimusta uudemmasta lähteestä tarkistamisesta. Vai tarkoititko jotain muuta? --Tungsten 25. tammikuuta 2010 kello 16.29 (EET)

"Lisäksi kirjasta Wikipediaan lisätyt tiedot ovat sellaisia, joita ei uudempi tutkimus ole kumonnut." Ymmärrän tämä niin että olet tarkastanut kaikki lisätyt tiedot uudemmasta tutkimuksesta. Jos olet näin tehnyt niin voit lisätä tiedot suoraan käyttämästäsi uudemmasta lähteestä. -- Jniemenmaa 25. tammikuuta 2010 kello 16.40 (EET)

Ai, no sitten ymmärrän. Tässä olikin tällainen väärinkäsitys. :) Tarkoitin tuolla siis, että jos tekstissä on asioita, jotka tiedän uudemman historiantutkimuksen valossa vääriksi, niitä en tietenkään lisää artikkeliin. En tarkoittanut, että käyn muiden lähteiden kanssa läpi systemaattisesti jokaista yksityiskohtaa. Kovin paljon virheellistä tekstiä ei artikkeleissa voi olla, koska ainakaan omalla historian tuntemuksellani en ole huomannut puutteita, etkä ilmeisesti sinäkään (ainakaan et ole maininnut yhtään virheellistä kohtaa). --Tungsten 26. tammikuuta 2010 kello 11.28 (EET)

Nykytutkimus on esim. osoittanut että Perikleen strategia Peloponnesolaissodan aikana olisi ajanut Ateenan perikatoon. Sata vuotta vanha kirja ei tietenkään mainitse tällaista. Nykytutkimuksen valossa tuo kirja ei ole luotettava. -- Jniemenmaa 26. tammikuuta 2010 kello 12.31 (EET)

No jos ei se sitä mainitse, lisää se artikkeliin. Mikään lähde ei mainitse kaikkia tietoja jostain asiasta. Se että joku tieto puuttuu lähteestä, ei todista että ne tiedot, jotka lähteestä löytyvät, olisivat vääriä. --Tungsten 26. tammikuuta 2010 kello 12.40 (EET)

Aloitin aiheesta keskustelun kahvihuoneessa Wikipedia:Kahvihuone_(käytännöt)#Historiallinen lukukirja vuodelta 1888 lähteenä -- Jniemenmaa 26. tammikuuta 2010 kello 13.46 (EET)

Palkinto:
Arvokkaan, tekijänoikeusvapaan sisällön löytämisestä ja tuomisesta Wikipediaan. -- Petri Krohn 3. helmikuuta 2010 kello 23.24 (EET)

Ei kopioita vaikka olisi vanhentunut tekijänoikeus

--Ulrika 26. tammikuuta 2010 kello 13.47 (EET)

Häh? --Tungsten 26. tammikuuta 2010 kello 13.51 (EET)

Juuri niin. Ongelmana on muun muassa kieli. Esimerkkinä Horatius Cocles. Jos tuota teosta on ihan välttämätön pakko (mitä en usko) käyttää lähteenä älä ainakaan kopioi suoraan. Kieli ei todellakaan täytä nykyaikaisen tietosanakirjan vaatimuksia ja korjaamisessa on usein suurempi työ kuin tyhjästä aloitetun uuden artikkelin luomisessa. --MiPe ^(wikinät) 26. tammikuuta 2010 kello 15.33 (EET)

Eiköhän artikkeli ole parempi olla olemasa edes vanhassa kieliasussa. Korjattava-malline juuri noin mukaan niin kaikki on kunnossa.--89.236.103.108 26. tammikuuta 2010 kello 15.38 (EET)

Tekijänoikeudettoman tekstin käyttöön Wikipediassa ei ole estettä. Kieli on modernisoituna ihan hyvää. En ymmärrä miksi olisi parempi ettei aiheesta ole Wikipediassa artikkelia lainkaan. Onko lukijan kannalta parempi ettei hän saa Horatius Cocleksesta mitään tietoa? --Tungsten 26. tammikuuta 2010 kello 15.47 (EET)

Uusia, omista teksteistä kopioituja pätkiä joissa on lisääjän antama lupa kopoinnille sallitaan myös.--89.236.103.108 26. tammikuuta 2010 kello 15.45 (EET)

Minkään lähteen suora kopiointi, oli se sitten luvallista tai luvatonta, ei ole järkevää. Paljon parempi on kirjoittaa omin sanoin lähteisiin viitaten. Jos sitä työtä ei viitsi tehdä, on parempi ettei luo artikkelia ollenkaan. --MiPe ^(wikinät) 27. tammikuuta 2010 kello 07.50 (EET)

Kiitos mielipiteestäsi. Minä kuitenkin ajattelisin, että lukijoita palvelee paljon enemmän se, että jostain asiasta on saatavilla jotain tietoa, vaikka sitten salittu kopio muualla julkaistusta aineistosta, kuin ei mitään tietoa. En ymmärrä miksi olisi parempi olla täysin ilman mitään artikkelia jostain aiheesta. --Tungsten 27. tammikuuta 2010 kello 18.16 (EET)

Korjasin Horatius Cocles -artikkelin kielen. Ei nyt niin iso homma, mutta kyllähän se olisi varmaan vielä nopeammin ja helpommin käynyt alkuperäiseltä kirjoittajalta. --Hrrkrr31 27. tammikuuta 2010 kello 09.31 (EET)

Mainiota, kieliasu on tosiaan hieman nykyaikaisempi nyt. --Tungsten 27. tammikuuta 2010 kello 17.10 (EET)

Talkoiden järjestelyehdotus

Hienoa kun käytät lähdemallinetta ! Voisitko vielä laittaa arkaaista kieltä (".. taikka astua ikeen alitse." -tyyliä) sisältäviin kappaleisiin {{Korjattava/kieli|Vanhaa kieltä.}} -mallineen  ? Löytyvät sitten helpommin - katson jäljelläolevia varmaan illemmalla. Yst.terv. --Tappinen 28. tammikuuta 2010 kello 12.44 (EET)

Hei. Kiitos kommenteista! Talkoot ovat loistava idea! :) Olen yrittänyt kiinnittää entistä enemmän huomiota kieleen. "Ikeen alitse astuminen" oli antiikin aikainen tapa, jossa hävinneet joukot joutuivat astumaan keihäistä rakennetun "ikeen" alitse. En tiedä onko sille mitään nykyaikaisempaa termiä. Yritän tehdä kielestä suoraan tarpeeksi nykyaikaista, ettei mallinetta tarvita. --Tungsten 28. tammikuuta 2010 kello 12.46 (EET)

Hyvä kun kerroit, olisin varmaan korjannut "suostua orjiksi" - ikeen alla oleminen on kai sitä. Tuossa kohti voisi vähintään mainita rinnalla selväsanaisesti "myöntää häviönsä julkisesti". Toinen yleinen piirre noissa teksteissä on sanajärjestys; juoksivat naiset - naiset juoksivat; tatius kapinassa surmattiin - tatius surmattiin eräässä kapinassa. --Tappinen 28. tammikuuta 2010 kello 13.03 (EET)

Ok, yritän kinnittää huomiota asiaan. Lisäsin ikeeseen linkin, jonka pitäisi selvittää asia. --Tungsten 28. tammikuuta 2010 kello 13.05 (EET)

Näennäislähteistyksestä

Käsitellään näennäislähteistysongelmaa täällä, koska se ei liity mihinkään tiettyyn artikkeliin vaan on laajempi ongelma. Käytän tässä esimerkkinä kuitenkin Alkibiades-artikkelia. Tässä keskusteluviestissäsi tiedusteli näennäislähteen määrittelyä [5]. Väännetään siis rautalangasta: tässä muokkauksessa olet tuonut wikipediaan vanhentuneeksi epäiltyyn lähteeseen perustuneen laajan lisäyksen [6]. Muokkaustasi on kritisoitu, joten lisäsit artikkeliin lähteitä ja viitteitä, ilmeisesti tarkoituksenasi osoittaa, että vanhan lähteen tiedot ovat oikein ja että uudemmat lähteet vahvistaisivat tiedot. [7] Väität siis muokkauksessasi, että esim. kohtaan

"Alkibiades oli tunnettu komeasta ulkonäöstään ja hurmaavasta käytöksestään. Luonteeltaan hän oli miellyttävä, mutta hänen paheenaan pidettiin lahjojen käyttämistä kunnian- ja vallanhimon välineenä. Hänessä ilmeni jo varhain ylpeää itsetuntoa. Kun hän poikana painiskeli erään toisen pojan kanssa, tämä sanoi: "Sinähän puret kuin nainen", mihin Alkibiades vastasi: "En, vaan niinkuin leijona". Jo nuoruudessaan hänessä ilmeni myös lujien periaatteiden puutetta. Kerran kun hän lähti tervehtimään holhojaansa ja sukulaistaan Periklestä, hän kuuli perille saavuttuaan Perikleen juuri mietiskelevän tilintekoa, joka hänen oli annettava kansalle. Tällöin Alkibiades kysyi: "Eikö olisi parempi mietiskellä, miten kokonaan pääsisit tekemästä tiliä?" [2][3][4]"

lisäämäsi viitteet ([3] ja [4]) vahvistaisivat alkuperäisen vanhentuneeksi epäillyn lähteen ([2]) väitteet. Kun tarkastelin lisäämiäsi lähteitä huomasin, että kyseisistä lähteistä löytyi vahvistus vain kohdille:

"Alkibiades oli tunnettu komeasta ulkonäöstään ja hurmaavasta käytöksestään. Kun hän poikana painiskeli erään toisen pojan kanssa, tämä sanoi: "Sinähän puret kuin nainen", mihin Alkibiades vastasi: "En, vaan niinkuin leijona"."

Tarkastamassani lähteessä myös kerrottiin, että kyseinen tarina painista oli Plutarkhoksen, joten muokkasin lisäyksesi muotoon:

"Alkibiades oli tunnettu komeasta ulkonäöstään ja hurmaavasta käytöksestään. Plutarkhoksen mukaan hän painiskeli poikana erään toisen pojan kanssa, tämä sanoi: "Sinähän puret kuin nainen", mihin Alkibiades vastasi: "En, vaan niinkuin leijona"."

Näin voi sanoa, että lisäämäsi lähteet ovat näennäislähteistystä, koska todellisuudessa lähteet vahvistivat huomattavasti pienemmän osan tekstistä kuin pelkästään lisäämääsi tekstiä ja lähdemerkintöjä tarkastelemalla voisi olettaa (ts. tarkastamatta varsinaisia lähteitä). Gopase+f 2. helmikuuta 2010 kello 19.12 (EET)

Hei, kiitos kommentistasi! Huomauttaisin kuitenkin että noudatin tässä Wikipedian käyttäjien keskuudessa yleistä työtapaa vahvistaa artikkelia tukeutumalla tiedoissa useaan lähteeseen. Tätä työtapaa nimenomaan tässä yhteydessä suositteltiin myös keskustelussa tarkoittamasi lähteen käytöstä:

"Asiasta voi toki keskustella enemmänkin, mutta eiköhän olisi mielenkiintoisempaa yrittää etsiä vaikkapa kirjastosta uudemmista kirjoista tietoa noista antiikin Kreikan henkilöistä. Jos löytyy maininta, joka vahvistaa jonkin, mikä noihin artikkeleihin on Historiallisesta lukukirjasta saatu, lähdeviitteen voi käydä merkitsemässä vaikkapa kirjaston koneelta käsin saman tien paikoilleen. Jos taas ilmenee, että jokin ei pidäkään paikkansa, oikaistaan ja merkitään lähde. Ehkäpä sillä tavoin vähitellen löytyy lähdeviite joka lauseelle, joko nykyisessä muodossaan tai oikaistuna." -KLS

Koska lähteiden sisältö ei vahvista jotain yhtä tiettyä lausetta kappaleessa, vaan useaa lausetta kappaleessa, on oikea tapa merkitä lähde laittaa se kappaleen loppuun. --Tungsten 3. helmikuuta 2010 kello 10.21 (EET)

Tossa kyseisessä kappaleessa merkitsemäsi lähteet vahvistivat kummatkin yhden lauseen, eivät useampia tai koko kappaletta. Siis näennäislähteistystä. Gopase+f 3. helmikuuta 2010 kello 10.32 (EET)

Ei pidä paikkansa. Jos väität moista, kerro minkä lauseen. --Tungsten 3. helmikuuta 2010 kello 10.38 (EET)

Lauseen: "Alkibiades oli tunnettu komeasta ulkonäöstään ja hurmaavasta käytöksestään." voi lähteistää lähteellä [8] ja lauseen "Plutarkhoksen mukaan hän painiskeli poikana erään toisen pojan kanssa, tämä sanoi: "Sinähän puret kuin nainen", mihin Alkibiades vastasi: "En, vaan niinkuin leijona". lähteellä [9] Gopase+f 3. helmikuuta 2010 kello 11.55 (EET)

Jälkimmäinen lähde käsittelee molempia asioita. --Tungsten 28. huhtikuuta 2010 kello 10.33 (EEST)

Artikkelien laajentaminen ikivanhalla lähteellä

Eikö artikkelien laajentamisesti 1800-lukulaisella lastenkirjalla puhuttu aiemmin? Artikkelit Attila ja Teoderik Suuri ovat nyt melkoista soopaa kielestä alkaen. Tekisi mieli palauttaa. --ML 28. huhtikuuta 2010 kello 10.08 (EEST)

Hei. Kiitos kommentistasi. Tästä tosiaan on keskusteltu jo aiemmin kahvihuoneessa, jossa keskustelun konsensus kallistui sille kannalle, että hyvätasoisia lähteitä voi käyttää, eikä lähteen ikä yksinään ole poisrajaava tekijä:

"Tungstenin käyttämässä tarkoituksessa 1800-lukulainen oppikirja on oikein toimiva" - M. Porcius Cato

"mitään kategorista vanhojen lähteiden kieltoa ei tarvita" - Zache

"Pelkkä vanhuus ei tee lähdettä huonoksi." - Tungsten

"Jos taas lähde täsmää 1:1 nykytiedon kanssa voi historiallista lähdettä käyttää yhtenä lähteistä" - Agony

"Jos löytyy maininta, joka vahvistaa jonkin, mikä noihin artikkeleihin on Historiallisesta lukukirjasta saatu, lähdeviitteen voi käydä merkitsemässä vaikkapa kirjaston koneelta käsin saman tien paikoilleen" - KLS

--Tungsten 28. huhtikuuta 2010 kello 10.12 (EEST)

Lähteen ikä ei automaattisesti tee siitä huonoa, mutta niitä käyttäessä pitäisi noudattaa tavallista huolellisempaa lähdekritiikkiä. Vanhat tietoteokset sisältävät usein käsityksiä, jotka uudempi tutkimus on todennut kestämättömiksi. Samoin esimerkiksi nimien kirjoitusasu poikkeaa nykyisestä. Vanhempien lähteiden vanhahtavaa tyyliä ei pitäisi myöskään tuoda Wikipediaan, ellei ole kysymys suorasta sitaatista.--Cuprum 28. huhtikuuta 2010 kello 10.44 (EEST)

Kiitos neuvoista. Olenkin aina muuttanut kieltä nykyaikaisempaan suuntaan. Vanhahtavia sanoja ei tekstissä enää ole, paitsi tietysti huolimattomuutta on saattanut yksittäinen sana johonkin livahtaa. Yritän tietysti kiinnittää tähän huomiota, mutta toisaalta tuleehan niitä kirjoitusvirheitä myös niille, jotka kirjoittavat artikkeleita tyhjästä. Lisätyt tiedot vastaavat nykykäsitystä asioista. --Tungsten 28. huhtikuuta 2010 kello 13.35 (EEST)

en:Nuclear safety

En-wikissä alkoi muokkaussota artikkelissa en:Nuclear safety kuvasta Commons:File:Nuclear power defense in depth.png. Voisitko kommentoida? -- Petri Krohn 1. heinäkuuta 2010 kello 16.34 (EEST)

Lisäsin lähteen. Kiitos kun kerroit. :) --Tungsten 2. heinäkuuta 2010 kello 15.24 (EEST)

Pointtaamisesta

Heippa,

sovitaanko, että jätät tällaiset häiriköintimuokkaukset jatkossa tekemättä? Ko. lähdeviitteeseen on jo merkitty kappale, ja on aika ilmiselvää, että tarkoituksesi on jokin muu kuin Wikipedian parantaminen kun teet tällaisen muokkauksen heti sen jälkeen, kun olen pyytänyt sinua tarkentamaan käyttämääsi lähdettä.

Oletko muuten lukenut käyttämäsi lähteen? Jos olet, ei pitäisi olla vaikeaa ilmoittaa sivunumeroa mistä viitattu tieto löytyy. En tehnyt tarkennuspyyntöä pahuuttani, vaan siksi, että ei ole kohtuullista olettaa muiden lukevan 27-sivuista käsikirjaa yhden lauseen todentamiseksi. Olen jo aiemmin tarkastanut antamiasi lähteitä vain havaitakseni, ettei viitattua tietoa lähteestä löydy. Toivottavasti kyseessä oli vain yksittäinen erehdys. -- Piisamson 14. heinäkuuta 2010 kello 21.02 (EEST)

Hei,

Kiitos kommentistasi. Tuo oli tietysti epähuomiossa tapahtunut vahinko. Toivoisin että Wikipediaa voitaisiin yhdessä kehittää hyvässä hengessä paremmaksi, ilman että on tarvetta muuttaa keskustelusävyä heti yhden virheen sattuessa syytteleväksi ja huonoa yhteistyöhenkeä aiheuttavaksi. Käyn lähdettä uudestaan läpi kunhan minulla on aikaa. Jos asialla on sinusta kiire, voit varmasti itsekin lisätä sivunumeron. Ei myöskään ole syytä unohtaa, että minun piti muuttaa kyseistä kohtaa koska väitit tietoa ydinvoimaetujärjestön väitteeksi, vaikka kyseessä oli tieteellisestä kirjallisuudesta peräisin oleva tieto. --Tungsten 15. heinäkuuta 2010 kello 15.16 (EEST)

Kyse ei ole siitä mitä minä väitin, vaan siitä, että ensin käyttämäsi lähde oli WNA:n julkaisema. Kiistanalaisissa asioissa etujärjestöjen julkaisuja voi yleensä käyttää lähteinä vain kyseisten järjestöjen näkemykselle asiasta. Muutenhan artikkeliin voisi kirjoittaa taivaan totena aiemmin keskustellun Muddin julkaisunkin väitteet, siinäkin on nimittäin viitteet tieteelliseen kirjallisuuteen - viiteluettelo on 12 sivua pitkä. Et vastannut kysymykseeni: oletko lukenut lähteen itse? Kaikella ystävyydellä, mutta en aio lukea vieraskielistä 27-sivuista lähdettä sinun puolestasi. -- Piisamson 15. heinäkuuta 2010 kello 18.38 (EEST)

En ole käyttänyt WNA:n lähdettä, lue muokkaushistoria. Tuo väite on itse keksimäsi. Sitä paitsi WNA ei ole etujärjestö. Etujärjestö on järjestö, jonka tehtävät on edunvalvonta. WNA on yhteistyö-, koulutus- ja tiedotusjärjestö. Lisäksi en arvosta tuota keskustelusävyä, jossa esität täysin aiheettomia ja perusteettomia vihjauksia lähteiden käytöstäni. Se on omiaan heikentämään yhteistyöhenkeä Wikipediassa. --Tungsten 15. heinäkuuta 2010 kello 22.23 (EEST)

OK, myönnän olleeni väärässä. Väitteen ja WNA-lähteen on alun perin lisännyt tuntematon ip-muokkaaja. Tästä virheestä olen pahoillani. WNA:n omien nettisivujen mukaan WNA on järjestö, joka edistää ydinvoimaa sekä tukee niitä lukuisia yhtiöitä, jotka muodostavat globaalin ydinvoimateollisuuden. Sen jäseniä ovat ydinvoima-alan yritykset, joiden etua se ajaa ja joita se oman kertomansa mukaan edustaa IAEA:ssa, NEA:ssa, YK:ssa, ICRP:ssä ja Osparissa. Kyse on siis varsin perinteisestä yhden teollisuudenalan etujärjestöstä.

Lisäsit lähteen 37 minuuttia sen jälkeen kun olin uudelleenmuotoillut väitteen vastamaan Wikipedian käytäntöjä. Jos onnistut näin lyhyessä ajassa kaivamaan uuden lähteen ja lukemaan sen, luulisi sivunumeron lisäämisen olevan pikkujuttu sinulle. -- Piisamson 15. heinäkuuta 2010 kello 22.50 (EEST)

Tottakai WNA:n jäseniä ovat ydinvoimayhtiöt kun se kerran on niiden yhteistyöjärjestö. Etujärjestö se ei kuitenkaan ole koska se ei harrasta edunvalvontaa. Yksi sen tehtävistä on tosiaan edustaa ydinvoimayhtiöitä mainitsemissasi tieteellisissä järjestöissä, koska niillä luonnollisesti on eniten kokeumsta alalta. Tämä edustusto on kuitenkin vain hyvin pieni osa kaikkia tehtäviä, jotka sitten päätit jättää mainitsematta. Budjetin osalta WNA:n merkittävimpiä tehtäviä ovat: Asiantuntijoiden työryhmät jotka työskentelevät ajankohtaisten asioiden parissa, tiedonjulkaiseminen ydinvoimaa koskevista asioista, ydinvoma-alan uutistoiminta, ydinvoima-alan markkinatietojen kokoaminen ja julkaiseminen, ydinvoima-alan konferenssien järjestäminen, naisten osallistumisen edistäminen ydinvoima-alalla ja maailman ydinvoima-yliopiston ylläpitäminen. Tällainen toiminta on luonteeltaan normaalia ammatillista yhteistyötä, tiedottamista ja kouluttamista, jota ei millään mulla toimialalla kutsuta edunvalvonnaksi. Edunvalvonnasta normaalisti puhtuaan kun järjestön tehtävänä on poliittisiin päättäjiin vaikuttaminen tai työehtosopimuksista sopiminen. Jos ydinvoima-alalla halutaan käyttää poikkeavaa kielenkäyttöä, kai siihen pitäisi olla jokin peruste. --Tungsten 16. heinäkuuta 2010 kello 12.34 (EEST)

"The World Nuclear Association is the international organization that promotes nuclear energy and supports the many companies that comprise the global nuclear industry.. The goal was to develop a truly global organization geared to perform a full range of international roles to support the nuclear industry ..Today WNA serves its membership, and the world nuclear industry as a whole, through actions to: ..Improve the international policy and public environment in which the industry operates..Acting as central coordinator for industry strategies to build worldwide recognition of nuclear power’s clean-energy contribution..Coordinating industry action to overcome localized policy impediments to the safe and efficient mining of uranium and transport of nuclear fuel..Addressing crucial legal issues surrounding nuclear new-build and the start-up of nuclear power operations in new nations..Challenging international barriers to legitimate commerce in nuclear equipment and supplies. " [10]. Kyllä tässä on kyse ihan normaalista liike-elämän kansainvälisestä edunvalvontatoiminnasta: kuten WNA:n sivultakin ilmenee suuri osa sen tavoitteista on kauppa- ja energiapoliittisia päämääriä, joiden tarkoituksena on edistää ydinvoimateollisuuden toimintamahdollisuuksia. Ajatus, että ydinvoimateollisuuden yhteistyöjärjestö olisi jotenkin riippumaton asiantuntijaoraganisaatio on kohtuullisen naivi, eikä riippumattoman asiantuntijaorganisaation a priori tavoitteena voi olla ydinvoiman edistäminen.--Joonasl (kerro) 16. heinäkuuta 2010 kello 12.49 (EEST)

No olemme tästä sitten eri mieltä. WNA:n toiminnan pääosa on, kuten he omalla etusivullaan listaavat: "Expert Working Groups focused on industry goals and concerns, Representing the industry in such key policy forums as IAEA, ICRP and UN climate change talks, The WNA Public Information Service, the world’s leading resource for facts on nuclear energy, WNN, the foremost nuclear news service, The Biennial WNA Market Report, The industry's preeminent WNA Symposium and the World Nuclear Fuel Cycle conference, Support for WNTI and Women in Nuclear, The WNA Nuclear Energy Index of globally-traded nuclear stocks, World Nuclear University programmes to build knowledge & industry leadership". Tämä on minusta normaalia yhteistyötä, tiedottamista ja kouluttamista. Riipumaton järjestö ei tietenkään ole, vaan se on riippuvainen jäsenistään kuten kaikki järjestöt. Sen koulutus- ja tiedottamistoiminnan korkea tieteelliinen taso on kuitenkin yleisesti tunnustettua. --Tungsten 16. heinäkuuta 2010 kello 13.09 (EEST)

Minulla ei varsinaisesti ole mielipidettä, totesin vain mitä WNA itse on tehtäväkseen ja toimenkuvakseen asettanut omalla verkkosivullaan. Tiivistettynä, kaikki seuraavat ovat etujärjestöroolin mukaisia poliittisia ja teollisuuden toimintaympäristön parantamiseen liittyviä tavoitteita:

*Improve the international policy and public environment.."

*strategies to build worldwide recognition of nuclear power’s clean-energy contribution..

*overcome localized policy impediments..

*Addressing crucial legal issues..

*Challenging international barriers..

Se, että etujärjestö järjestää myös koulutusta ja tiedotusta ei ole mitenkään ristiriidassa - tiedostustoiminnan osalta voisi sanoa jopa että se on yksi etujärjestöjen normaaleista toimintamuodoista. Etujärjestöjen materiaali sopii vallan hyvin Wikipediassa ydinvoimateollisuuden näkemysten esittelyyn, mutta muuten tulee nojautua riippumattomien tutkimuslaitosten julkaisemiin tutkimuksiin. Toisin sanoen, pitää kenen näkökulmasta on kyse, eli tässä tapauksessa ydinvoimateollisuuden, jolla luonnollisesti on erinäinen joukko taloudellisia interessejä esittää asioista tietty näkökulma. Meillä on jo poliitikkoja, jotka pitävät puheita suoraan ydinvoimateollisuuden markkinointipapereista - meidän ei pidä Wikipediassa tehdä niistä enää artikkeleita.--Joonasl (kerro) 16. heinäkuuta 2010 kello 13.56 (EEST)

Sinun mielestäsi on aiheellista korostaa pääasiassa koulutus-, tiedotus- ja yhteistyötoimintaa harjoittavan kansainvälisen järjestön toiminnasta joitain osia jotka sinusta näyttävät kai sitten etujärjestön toimintaa. Tämä on ihan omaa korostamistasi, yhdistyksen oma toiminta on pääasiassa jotain aivan muuta, mm. alan kansainvälisen yliopiston ylläpitäminen. Mutta sinulla on tässä asiassa oikeus mielipiteeseesi, ja tästä ei ehkä meidän kannata vääntää pidempään kättä. Wikipedian keskusteluissa on syytä keskittyä artikkeleihin ja niiden parantamiseen. Olemme siitä yhtä mieltä että kampanjointisisältöä Wikipedian artikkelit eivät kaipaa, mutta olemmekohan siitä yhtä mieltä että tämä koskee yhtälailla vastustajien ja kannattajien kampanjointia. Tieteellinen tieto sen sijaan minusta kuuluu Wikipedian artikkeleihin, ja sitähän minä olen tähänkin artikkeliin lisännyt. --Tungsten 19. heinäkuuta 2010 kello 10.35 (EEST)

Wikipedia:Ehdokkaat hyviksi artikkeleiksi/George Washington

Koska olit mukana artikkelin parantelussa VA:ssa, niin ajattelin ilmoittaa HA-äänestyksestä. Nyt kun vielä muistan sanoa, niin kiitokset joka tapauksessa suuresta avusta! :)-Henswick 3. marraskuuta 2010 kello 20.54 (EET)

Alarik

Voisitko lisätä myös sivunumeron mistä tiedot löytyvät? Huomautan samalla että olet tänään palauttanut artikkelin samaan versioon 3 kertaa. -- Jniemenmaa 11. tammikuuta 2012 kello 18.00 (EET)

Hei. Kiitos osoittamastasi mielenkiinnosta laajennuksiani kohtaan artikkelissa. Pyyntöäsi koskien, artikkelissa on minun käyttämiäni lähteitä kaksi, joista kummankaan kohdalla ei ole mahdollista tai tarpeellista merkitä sivunumeroita. Toinen lähde on sähköisessä muodossa siten, ettei siinä ole sivunumeroita. Toinen lähde on aakkostettu tietosanakirja, jossa Alarik löytyy yhtä hyvin ilman sivunumeroita. Käytän tätä tilaisuutta huomauttaakseni, että olen joutunut kolme kertaa palauttamaan artikkelin tilaan jossa se on ollut ennen siihen tekemiäsi asiattomia muutoksia. Ole hyvä äläkä tee sellaisia muutoksia keskustelematta. --Tungsten 11. tammikuuta 2012 kello 18.10 (EET)

Eri energiantuotantomuotojen kasvihuonepäästöt

Hei. Poistin lisäämäsi kuvion eri energiamuotojen kasvihuonepäästöisä parista artikkelisa (vesivoima ja kasvihuonepäästöt) kuvion lähteen ongelmallisuuden vuoksi. Kuviohan perustuu IAEA:n kiisteltyyn tutkimukseen. Aiheesta on tehty paljon tutkimuksia joiden tulokset ovat hyvin vaihtelevia. Eroja on mittaustavoissa, mutta ennen kaikkea siinä mitä kaikkea otetaan huomioon, eli otetaanko todella koko elinkaari huomioon vai ei. Leeuwen and Smith (2007) tutkimuksen mukaan ydinvoiman kokonaispäästöt ovat jopa 165,72 g CO2/kWh (vrt. IAEA:n arvio maks 20 g), eri tutkimusten tulos vaihtelee 0 ja 165 välillä. Koska IAEA:n tutkimuksessa ei ole laskettu mukaan kaikkia päsätöjä pidän sitä ongelmallisena. Kuvion suurin ongelma onkin, ettei siinä ole tilaa perusteelliselle tieteelliselle keskustelulle ja jos artikkeliin laitetaan vain yksi tutkimus, Wikipedia on puolueellinen ja puutteellinen. Mikäli sinulla on kuvion pohja tallella olisi hienoa jos pystyisit tekemään kuvion, jossa vertaillaan eri energiantuotantomuotojen päästöjä eri tutkimuksissa, eli vastaava mini ja maksimi kuin nyt mutta laajemmalla ja uskottavammalla otannalla. Aineistoa löytyy esimerkiksi täältä: http://dx.doi.org/10.1016/j.enpol.2008.04.017. Jätin kuvion kuitenkin varsinaiseen artikkeliin Ydinvoimasta lisättynä pienellä täsmennyksellä.--kalamies (keskustelu) 27. lokakuuta 2012 kello 19.24 (EEST)

Hei. Jos haluat sellaisen kuvan tehdä, ole hyvä vain. Pikaisella tarkastelulla tuon linkkaamasi tutkimuksenkin mukaan kaikkien tutkimusten keskiarvo 66g ei ole merkittävä poikkeama kaavioon nähden. Minun nähdäkseni lähteellisen tieteellisen tiedon käyttämiseen Wikipediassa ei ole estettä, varsinkin kun se on noin lähellä kaikkien tutkimusten keskiarvoa. IAEA:n kuva vastaa suuruusluokiltaan hyvin tiedeyhteisön valtavirran kantaa. --Tungsten (keskustelu) 30. lokakuuta 2012 kello 18.50 (EET)

Please support the Sustainability Initiative!

Please support the Sustainability Initiative!

Hi, Tungsten! (Sorry for writing in English.)

I am writing you to ask for your support for the Sustainability Initiative, which aims at reducing the environmental impact of the Wikimedia movement. Over the past two years, more than 400 Wikipedians from all over the world have come together to push the Wikimedia movement towards greater sustainability.

The Board of Trustees of the Wikimedia Foundation has recently passed a resolution stating that the Foundation is committed to seeking ways to reduce the impact of its activities on the environment. Now, we are working with the Wikimedia Foundation staff to have all Wikimedia servers run on renewable energy by 2019.

In order to demonstrate that this is an issue that the community really cares about, I would like to ask you to sign the project page as well. Thank you! --Gnom (keskustelu) 16. joulukuuta 2018 kello 15.38 (EET)

Useamman kappaleen lähteistäminen

Huomasin, että olet joihinkin artikkeleihin lisännyt monta kappaleellista tekstiä. Noissa lisäyksissäsi olit lisännyt lähteen viimeisen kappaleen loppuun. Veikkaan, että tarkoituksesi oli lähteistää kaikki kappaleet, mutta nyt lähteesi lähteistää kaikista noista lisäyksistäsi vain viimeisen kappaleen. Luurankosoturi ✉️ 17. lokakuuta 2023 kello 15.43 (EEST)

Mikä on käytäntö? Jos teksti jatkuu selkeänä ja loogisena kokonaisuutena, tarvitaanko viite samaan lähteeseen joka kappaleeseen? --Tungsten (keskustelu) 17. lokakuuta 2023 kello 19.30 (EEST)

Wikipedia:Merkitse lähteet -sivun Yleiset lähteet tai viitteet tekstissä -osiossa sanotaan näin: "Artikkelin tekstiin merkityt viitteet viittaavat jonkin tietyn sanan tai väitteen lähteeseen, koko virkkeen lähteeseen tai koko kappaleen lähteeseen." Tuo joka kappaleen jälkeen viittaminen on kyllä selvempää. Mistä muuten tietää milloin lähde lähteistää pelkkää yhtä kappaletta eikä myös muita? Entä kun käyttää useampia lähteitä, vain yksi pystyy lähteistämään kaiken mitä niissä kerrotaan ja muilla lähteillä pystyy suunnilleen lähteistämään vain yksittäisiä kappaleita? Luurankosoturi ✉️ 17. lokakuuta 2023 kello 20.29 (EEST)

Toisaalta sama ohje sanoo myös, että lähteen voi merkitä kokonaan ilman viitteitä tekstin seassa "luettelemalla käytetyt lähteet (kirjat, nettisivustot yms.) Lähteet-osiossa", mikä on vielä suurpiirteisempää. Ehkä tässä voi myös käyttää harkintaa siten, että selkeät kokonaisuudet tulee katetuksi jos välissä ei ole muita lähteitä aiheuttamassa sekaannusta.--Tungsten (keskustelu) 17. lokakuuta 2023 kello 20.51 (EEST)

Teit lisäyksesi Sfinksi-artikkelissa väärään paikkaan, ja lisäämäsi myytti oli jo artikkelissa oikeassa osiossa. Lisäyksesi oli muutenkin ylipitkä ja suurimmaksi osaksi aiheen vierestä, joten poistin sen. --Savir (keskustelu) 17. lokakuuta 2023 kello 18.54 (EEST)

Siirsin Kreikka-osioon. Jos kohta on sinusta liian pitkä, soveliasta olisi lyhentää sitä. Kokonaan poistaminen ei ole hyvä ratkaisu koska olennaista tietoa jää puuttumaan. --Tungsten (keskustelu) 17. lokakuuta 2023 kello 19.30 (EEST)

Lisäämäsi Oidipus-myytti on jo artikkelissa Oidipus. Ei sitä ole syytä kopioida sellaisenaan moneen artikkeliin. Suurin osa siitä kertoo muusta kuin sfinksistä. Savir (keskustelu) 17. lokakuuta 2023 kello 19.39 (EEST)

Lisäsin nyt sinun kirjoittamastasi tekstistä sen sfinksikertomuksen pidemmän version artikkeliin. --Savir (keskustelu) 17. lokakuuta 2023 kello 19.47 (EEST)