Salomo
| Salomo | |
|---|---|
 | |
| Israelin kuningas | |
| Valtakausi | n. 970–931 eaa. |
| Edeltäjä | Daavid |
| Seuraaja | Rehabeam |
| Syntynyt |
n. 990 eaa. Jerusalem, Israel |
| Kuollut |
n. 931 eaa. Jerusalem, Israel |
| Puoliso | Naaman |
| Lapset | Rehabeam, Tafat, Basemat |
| Suku | Daavid |
| Isä | Daavid |
| Äiti | Batseba |
Salomo (hepr. שְׁלֹמֹה, nykyhepr. Šlomo, lat. Salomon tai Solomon) oli Raamatun mukaan Israelin kuningas, joka hallitsi 900-luvulla eaa. Hän oli Daavidin kymmenes poika ja hänen äitinsä oli Batseba. Salomo rakensi Jerusalemiin useita komeita rakennuksia, kuten Salomon temppelin. Salomo myös uudisti Israelin hallintoa sekä armeijaa; jalkaväen sijaan armeijan pääaselajiksi tulivat hänen aikanaan sotavaunut.
Raamattu kertoo Salomon aikojen olleen Israelissa hyvinvoinnin ja rikkauden aikaa. Salomo oli myös kuuluisa viisaudestaan. Esimerkkinä Salomon viisaudesta käytetään usein Salomon tuomiota, jossa kuningas ratkaisi viisaasti kahden äidin välille tulleen kiistan syntyneen lapsen äitiydestä.
Juutalaisen tradition mukaan Salomo kirjoitti kolme Raamatun kirjoista, ja nämä kirjat vastaavat ihmisen elämän kolmea vaihetta: Laulujen laulu kuvaa nuoruuden tarmoa ja halua, Sananlaskut kypsän iän viisautta, ja Saarnaajan kirja vanhuuden kyynisyyttä.
Talmudin ja Koraanin mukaan Salomo oli profeetta.[1][2]
Tiedot Salomosta perustuvat Raamattuun. Salomon historiallisuus on epävarmaa, sillä hänestä ei ole säilynyt arkeologisia todisteita.
Nimi
Salomon syntymä ja nimeäminen kuvataan teksteissä vain lyhyesti, eikä hänen nimensä merkitystä avata. Nimen merkitystä on sittemmin yritetty arvailla, sillä muinaisessa Israelissa nimet kertoivat ihmisten kohtaloista, ja Salomon nimen muodostavat kolme konsonanttia šlm voivat merkitä eri asioita. Erään teorian mukaan Salomon nimen merkitys oli ”hänen korvaajansa”, joka tuli siitä, että Salomo sai alkunsa kun hänen isänsä Daavid lohdutti Salomon äitiä Batsebaa heidän ensimmäisen lapsensa kuoltua. Salomon nimen konsonantit voivat tarkoittaa myös verbejä ”maksaa takaisin” ja ”kostaa”. Hepreankielisessä tekstissä Salomon nimi yhdistetään toistuvasti rauhaan (shalom). Rauhan lisäksi samat konsonantit viittavat myös viimeistelemiseen, mitä Salomo valtakaudellaan tekikin.[3]
Varhainen elämä
Salomo oli yksi Israelin kuninkaan Daavidin monista pojista. Hänen äitinsä oli Batseba, yksi Davidin vaimoista tämän haaremissa. Salomon kasvatuksesta tai koulutuksesta ei Raamatussa kerrota juuri mitään. Jotkut Salomon veljistä, kuten Amnon, Absalom ja Adonia, riitelivät keskenään verisesti havitellessaan kruunua.[4]
Israelin kuninkaana
Salomo kruunattiin Israelin kuninkaaksi isänsä vielä eläessä, vaikkei ollutkaan veljeksistä vanhin.[5] Salomon valtakausi ajoitetaan yleensä vuosien 960 ja 920 eaa. välille.[6]
Salomo lujitti valtansa eliminoimalla vastustajansa heti noustuaan valtaistuimelle, minkä jälkeen hän nosti armeijan, hallinnon ja uskonnon johtopaikoille omia ystäviään. Hän lujitti asemiaan myös vahvistamalla armeijaansa, ja hänellä oli jalkaväen lisäksi sotavaunuja ja ratsujoukkoja. Hän kävi menestyksekkään sotaretken Syyriassa, ja hän perusti sinne israelilaisia siirtokuntia hallitakseen kauppaa; tunnetuin näistä kaupungeista on Megiddo.[5]
Salomo jatkoi maassa Daavidin aloittamia uudistuksia. Nousi kapinoita, mutta Salomo pysyi vallassa ja säilytti Israelin suurena. Kapinaan noussut Jerobeam lähti maanpakoon Egyptiin, ja Israel solmi diplomaattisen avioliiton Taniksessa hallitsevan faarao Siamun kanssa.
Salomon aikana Israel menetti osan Edomista ja Damaskoksen, josta tuli Aramin valtion pääkaupunki. Silti perustettiin sotavaunujoukot, ja linnoituksia vahvistettiin. Negevin autiomaahan rakennettiin kastelulaitteita, Esjon-Geberiin satama.
Salomo oli suuri rakennuttaja, joka rakennutti esimerkiksi Jerusalemin kaupunginmuurin, kuninkaanpalatsin ja Salomon temppelin. Muualle valtakuntaansa hän rakennutti esimerkiksi linnakkeita ja kaupunkeja.[5]
Foinikian kuninkaan Hiramin kanssa tehtiin sopimus, jolla Foinikia sai rakentaa laivaston Punaiselle merelle kauppaa varten, mutta sen oli luovutettava osa sillä tehdyn kaupan tuotoista Salomolle. Kuparia louhittiin Israelin eteläosista Akabanlahden lähistöitä. Kauppa ulottui eteläiseen Arabiaan asti.
Salomo nosti Palestiinan kaupalliseen kukoistukseen. Saban kuningatar vieraili hänen hovissaan, sillä hallitsijat tarvitsivat toisiltaan kauppatavaraa ja kauppa-apua. Legendojen mukaan heistä tuli myös rakastavaisia.[5] Perimätiedon mukaan Etiopian kuningassuku, menelikidit, johtaa juurensa Salomosta ja Saban kuningattaresta. Myös Bagrationin suku, joka on hallinnut Armeniaa ja Georgiaa, polveutuu perimätiedon mukaan Salomosta.
Kertomusten mukaan Salomo eli loistossa, tuhlasi rahaa ja voimavaroja ylettömästi, ja piti naisista ja elämän nautinnoista.[7] Salomolla oli suuri haaremi. Raamatun mukaan hänellä oli 700 kuninkaallista vaimoa ja 300 sivuvaimoa.
Salomo tunnettiin suuresta viisaudestaan. Tunnetussa tarinassa hän antoi ”Salomon tuomion”, jolla hän ratkaisi lapsen huoltajuuden kahden naisen välillä uhkaamalla halkaista lapsen kahtia, minkä avulla oikea äiti paljastui. Salomoa kuvataan kaikkia Lähi-idän ja Egyptin tietäjiä viisaammaksi. Raamatun Sananlaskuissa on kokoelma hänen nimiinsä pantuja sananlaskuja ja opetuksia. Runoilijana Salomo tunnetaan Laulujen laulusta.[5]
Salomon ulkonäöstä Raamattu ei kerro mitään, vaikka hänen kaikkien edeltäjiensä ulkonäköä teksteissä oli kuvattu.[8]
Jerusalemin temppelin rakentamisen vuoksi veroja oli korotettava. Suvaitsemalla vieraitakin uskontoja Salomo ärsytti toiminnallaan juutalaisia. Temppelin rakentaminen työverona herätti nurinaa kansassa sekä Salomoa että Jahven papistoa vastaan. Kiristynyt verotus lopulta hajottikin valtakunnan Salomon kuoleman jälkeen.[9] Salomon jälkeläisille jäi eteläinen Juudan kuningaskunta.[5]
Salomon historiallisuus
Salomon historiallisuus on epävarmaa. Salomosta ei tiedetä kertomusten ulkopuolelta käytännössä mitään, sillä hänestä tai hänen valtakaudestaan ei ole löytynyt arkeologisia todisteita. Häntä ei mainita missään Lähi-idän vanhassa lähteessä Raamatun ulkopuolella. Tutkijat eivät pidä Raamatun kertomuksia luotettavina todisteina osittain siksi, että niissä on ristiriitaisuuksia. Toisaalta ei ole myöskään löytynyt suoria syitä kiistää hänen olemassaolonsa.[6]
Tärkein Salomosta kertova lähde on Raamattu, jossa Salomosta kerrotaan Ensimmäisessä kuninkaiden kirjassa (1–11) sekä pidemmin Ensimmäisessä aikakirjassa ja Toisessa aikakirjassa. Kirjat kertovat saman tarinan eri tavoin ja hiukan ristiriitaisesti, ja ne jättävät Salomon elämään aukkoja. Näiden kirjojen lisäksi Salomosta voidaan saada tietoa hänen kirjoittamikseen väitetyistä kolmesta Raamatun kirjasta. Juutalaiset ja kristityt pitävät Raamatun kertomuksia luotettavina Salomon elämän kuvauksina, sillä ne katsotaan kirjoitetun jumalallisen johdatuksen vallassa. Varhaisista kriittisistä raamatuntutkijoista esimerkiksi jo Baruch Spinoza kiinnitti paljon huomiota Salomoon ja huomautti, että myös Salomo teki inhimillisiä virheitä esimerkiksi siinä, että hän ei tuntenut piin arvoa (1. Kun. 7:23).[10]
Heprealaisen Raamatun ja Septuagintan kertomukset Salomosta ovat erilaiset. Yhdessä voi olla Salomoa koskevia väitteitä tai tarinankäänteitä, jotka toisesta puuttuvat, eikä ole aina selvää kumpi on alkuperäinen versio. Esimerkiksi kertomuksessa Salomon tuomiosta toisen, kuolleen lapsen rooli on Septuagintassa suurempi kuin masoreettisessa tekstissä, mikä saattaa vaikuttaa lukijan käsitykseen Salomosta.[11]
Raamatullinen arkeologia alkoi kehittyä 1800-luvun puolivälissä, ja kiinnostus on kohdistunut myös Salomon tutkimiseen, etenkin koska hänen kerrotaan rakennuttaneen paljon palatseja, kaupunkeja, muureja ja talleja. Aluksi löydettiinkin paljon raunioita, jotka yhdistettiin Salomoon ja hänen valtakauteensa. Näitä löytöjä olivat esimerkiksi hevostalli Megiddossa, kuparikaivokset Timnassa, satama Ezion-Geberissä ja kaupunginmuurit Hazorissa ja muissa kaupungeissa. Löytöjä pidettiin aluksi Salomon historiallisuuden todisteina sekä osoituksena siitä, että hänen valtakautensa oli suuren muutoksen aikaa muinaisessa Israelissa, jolloin valtakunta suojattiin hyökkääjiltä, muutettiin kaupungistuneeksi, järjestäytyneeksi ja teknisesti taitavaksi, ja jolloin sen ulkomaansuhteet, kauppa ja muu kansainvälinen vaihto kehittyivät. Sittemmin kaikki Salomoon yhdistetyt löydöt on ajoitettu kuuluviksi muihin ajanjaksoihin, eikä mitään niistä enää pystytä luotettavasti yhdistämään Salomoon. Edes Salomon temppelistä ei ole arkeologisia todisteita. Jotkut arkeologit jatkavat todisteiden etsimistä siinä uskossa, että jäänteitä ei vain ole osattu etsiä oikeista paikoista. Toisten tutkijoiden mukaan todisteiden puute osoittaa, että Salomoa ei ole koskaan ollut olemassa, tai että kuvaukset hänen kuningaskunnastaan ovat vahvasti liioiteltuja ja että Salomo olikin pelkkä vähäinen heimopäällikkö kauan ennen kuin Jerusalemista tuli merkittävä keskus.[12]
Lähteet
- Weitzman, Steven: Solomon: The Lure of Wisdom. Yale University Press, 2011. ISBN 978-0-300-13718-7
Viitteet
- ↑ Ancient Jewish History: List of Jewish Prophets Jewish Virtual Library. Viitattu 16.5.2019.
- ↑ The Prophet Sulaiman Islam101. Viitattu 16.5.2019.
- ↑ Weitzman 2011, s. 3–11.
- ↑ Weitzman 2011, s. 16–18.
- ↑ a b c d e f Gordon, Cyrus H.: Solomon Encyclopædia Britannica. 21.5.2015. Viitattu 8.4.2017.
- ↑ a b Weitzman 2011, s. xxi
- ↑ Ihmisen tarina. Suuri maailmanhistoria, 1. osa, s. 500–. Kirjayhtymä 1971.
- ↑ Weitzman 2011, s. 1.
- ↑ Ihmisen tarina. Suuri maailmanhistoria, 1. osa, s. 500–502. Kirjayhtymä 1971.
- ↑ Weitzman 2011, s. x–xii
- ↑ Weitzman 2011, s. xv–xvi.
- ↑ Weitzman 2011, s. xvii–xxi.
Kirjallisuutta
- Särkiö, Pekka: Kuningasajalta: Kirjoituksia Salomosta ja rautakauden piirtokirjoituksista. (Suomen Eksegeettisen Seuran julkaisuja, 90) Helsinki: Suomen Eksegeettinen Seura, 2006. ISBN 951-9217-45-2
- Särkiö, Pekka: Salomon salaisuus: Pohdintoja peitetystä Salomon kritiikistä Vanhassa testamentissa. (Suomen Eksegeettisen Seuran Julkaisuja, 115) Helsinki: Suomen Eksegeettinen Seura, 2018. ISSN 0356-2786 ISBN 978-951-9217-70-3
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Salomo Wikimedia Commonsissa
| Edeltäjä: Daavid |
Israelin kuningas | Seuraaja: Rehabeam |