Saarijärven kirkko
| Saarijärven kirkko | |
|---|---|
 Saarijärven kirkko |
|
| Sijainti | Saarijärvi |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Saarijärven seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1849 |
| Suunnittelija | A. F. Granstedt |
| Materiaali | puu |
| Tyylisuunta | uusklassismi |
 |
|
Rakkauden velka on ikuinen
Saarijärven kirkko on rakennettu intendentinkonttorissa Carl Ludvig Engelin kaudella laadittujen piirustusten mukaan, ja sen varsinaisena suunnittelijana pidetään A. F. Granstedtia. Rakennustyötä johti Jaakko Heikinpoika Kuorikoski vuonna 1849.[1]
Puinen kirkkorakennus on tasavartinen sisäviisteinen ristikirkko. Ristivarret ovat satulakattoiset. Kirkon kahdeksankulmaisessa keskiössä on kattolyhtyyn päättyvä suuri, halkaisijaltaan 18-metrinen kupoli. Lyhdyn laessa oleva Kristuksen ylösnousemuksen symboli, kullattu aurinko, on lattiapinnasta mitattuna 29,10 metrin korkeudessa. Empiren klassinen muotokieli hallitsee julkisivuja. Kuoripäätyä lukuun ottamatta kirkkosalia kiertää yhtenäinen lehteri. Auringonvalo siivilöityy kattolyhdyn ikkunoista kirkon sisätilaan.[2] Ensimmäiset, 27-äänikertaiset urut hankittiin vuonna 1901 Kangasalan urkutehtaalta. Vuosisadan alussa kirkkoon asennettiin myös lämmityslaitteet.
Kirkon alttaritaulu vihittiin käyttöön vuonna 1911. Taidemaalari Aleksandra Såltinin teos esittää kirkastusvuoritapahtumaa. Saarnatuolin koristeena olleet saarijärveläisen taiteilija Hannes Autereen puuveistokset Enkeli ja Madonna ovat edelleen kirkossa. Kirkossa olevat Johan N. Backmannin Ristiinnaulittua ja Ehtoollista esittävät alttaritaulut ovat edellisestä kirkosta, jonne ne hankittiin vuonna 1756.[1]
Kirkon ensimmäinen peruskorjaus tehtiin arkkitehti Kauno S. Kallion suunnitelmien mukaan. Tuolloin kirkkoon asennettiin sähkövalot ja kupolin valoaukko peitettiin. Toisen peruskorjauksen 1961 suunnitteli arkkitehti Veikko Leisten. Kolmas laaja kunnostus valmistui vuonna 1998 seinäjokelaisen arkkitehti Aulis Jääskeläisen toteuttamana. Tällöin avattiin umpeenlaudoitettu kupoli, ja uusi saarnastuoli tehtiin kirkon ensimmäisen saarnastuolin pohjalta.[2]
Saarijärven ensimmäinen kirkkorakennus oli noin vuodelta 1593. Toinen kirkko vuodelta 1628 oli pitkäkirkko. Kolmas kirkko rakennettiin vuonna 1694.[2] Saarijärven seurakunta perustettiin vuonna 1628, kun se Palavasalmi-nimisenä kappeliseurakuntana erotettiin Rautalammin emäseurakunnasta. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1639 ja sai 1690 nimen Saarijärvi. Vuonna 2007 Saarijärveen liitettiin vapaaehtoisella seurakuntaliitoksella Kannonkosken, Kivijärven ja Pylkönmäen seurakunnat. Niistä tuli Saarijärven seurakuntaan kuuluvia kappeliseurakuntia. Nykyisin Saarijärven seurakunta on noin 11 500 jäsenen yhteisö.[3]
Kirkon sankarihautausmaan sankaripatsas on kuvanveistäjä Hannes Autereen pronssiveistos Kotiseudun henki vuodelta 1953.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Saarijärven kirkko (Arkistoitu – Internet Archive). Saarijärven seurakunta. Viitattu 4.1.2014.
- ↑ a b c Keski-Suomen kirkot. Finnica. Viitattu 4.1.2014. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Historiaa (Arkistoitu – Internet Archive). Saarijärven seurakunta. Viitattu 4.1.2014.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saarijärven kirkko Wikimedia Commonsissa
- Jussi Jäppinen (valokuvat), Heli-Maija Voutilainen (teksti): Keski-Suomen kirkot, s. 122-125 (Saarijärvi - Emäpitäjän mahtikirkko). (Päivitetty laitos, teos julkaistu alkujaan 2002) Jyväskylä: Kirjakaari, 2016. ISBN 9789527187043 (sidottu)