Mintut
| Mintut | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Magnoliophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: | Huulikukkaiskasvit Lamiaceae |
| Suku: |
Mintut Mentha L. |
| Katso myös | |
Mintut (Mentha) ovat luonnonvaraisia ja monivuotisia yrttejä. Maailmassa on arviolta 1200 erilaista minttua. Tärkeimmät niistä ovat kuitenkin viherminttu (Mentha spicata, engl. spearmint) ja piparminttu (Mentha × piperita, engl. peppermint), joista jälkimmäinen on vesimintun (Mentha aquatica) ja vihermintun steriili risteytys.
Viljely
Steriiliä piparminttua voi lisätä maarönsyjen avulla.
Käyttö
Piparminttua ja viherminttua käytetään paljon makeis- ja lääketeollisuudessa. Näiden minttujen tärkein aromaattinen aine on mentoli, jota voi varsin helposti valmistaa kemiallisestikin. Mintuissa on kuitenkin muitakin aromaattisia ainesosia, minkä vuoksi niiden käyttöä suositaan edelleen.
Suomessa minttua on perinteisesti totuttu käyttämään lammasruokiin.
Historiallinen lääkintä
Platina huomauttaa, että mintun ominaisuus tappaa vatsan loisia on erittäin hyödyllinen, ja erityisen tehokas se on vesikauhuisen koiran puremaan.[1]
Fiktiossa
Tarinan mukaan Zeuksen tytär Persefone oli mustasukkainen Areelle erään Minthe-nimisen nymfin vuoksi ja muutti kilpailijansa yrtiksi, koska kilpakosija oli taitava lemmen nostattaja. Legendan pohjalta arveltiin, että yrtillä olisi samoja vaikutuksia, ja siksipä kreikkalaisilta sotilailta kiellettiinkin mintun käyttö tyystin. Oltiin varmoja, että sotilaat eivät olisi lemmenhuumassa kyenneet taistelemaan.
Lajeja
- Harmaaminttu (Mentha longifolia)
- Jalominttu (Mentha × gentilis)
- Karjalanminttu (Mentha × dalmatica)
- Kiehkuraminttu (Mentha × verticillata)
- Piparminttu (Mentha × piperita)
- Puolanminttu (Mentha pulegium)
- Pyöröminttu (Mentha suaveolens)
- Rantaminttu eli peltominttu (Mentha arvensis)
- Vesiminttu (Mentha aquatica)
- Viherminttu (Mentha spicata)
- Kähäräminttu (Mentha spicata var. crispa)
Lähteet
- ↑ Milham, M.: Platina’s on right pleasure and good health. The university of North Carolina, Asheville: Pegasus press, 1999. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Funet: Mintut (Mentha)
- ITIS: Mentha (englanniksi)