Kontiolahti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.
Kontiolahti
Kontiolax

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°46′N, 29°51′E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Joensuun seutukunta
Kuntanumero 276
Hallinnollinen keskus Kontiolahden kirkonkylä
Perustettu 1873
Kokonaispinta-ala 1 029,82 km²
112:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 799,64 km²
– sisävesi 230,18 km²
Väkiluku 15 071
74:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys 18,85 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 21,1 %
– 15–64-v. 61,0 %
– yli 64-v. 17,9 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 97,6 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,3 %
Kunnallisvero 8,40 %
199:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Jari Tuononen
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • Kok.
 • Vihr.
14
10
5
4
2
www.kontiolahti.fi

Kontiolahti (ruots. Kontiolax) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 15 071 henkilöä,[2] ja sen pinta-ala on 1 029,82 km², josta 230,18 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 18,8 asukasta/km². Valtatie 6 kulkee Kontiolahden kuntakeskuksen kautta, josta on sitä pitkin naapurikaupunki Joensuuhun matkaa noin 20 kilometriä. Kontiolahti on kasvava kunta. Sitä selittää pitkälti suurempi syntyvyys ja muuttovoitto.

Kontiolahden Onttolassa toimii Pohjois-Karjalan rajavartiosto. Lisäksi Kontiorannassa toimi 31.12.2013 asti Pohjois-Karjalan Prikaati.

Maantiede

Kontiolahden naapurikunnat ovat Joensuu, Juuka, Lieksa, Liperi ja Polvijärvi.

Kontiolahdella on 183 järveä, ja vesistöjä on kunnan pinta-alasta on 22,3 prosenttia (230 km²). Suurimpia niistä ovat Höytiäinen, Kangasvesi ja Herajärvi.[7]

Kontiolahdella sijaitsee kokonaan tai osittain 11 Natura-kohdetta: Teerisaari-Sisuslahti, Soikkelin metsä, Pöllönvaara-Kruununkangas, Paiholan metsä, Kolvananuuro ja lähialueet, Kolin kansallispuisto, Jouhteninen, Huurunlampi-Sammakkolampi-Huurunrinne, Huuhkajanvaara ja Heinävaaran-Kyykänlammet.[8]

Nähtävyydet

Kyliä

Harivaara, Herajärvi, Iiksenniitty, Jakokoski, Kontiolahti, Kontioniemi, Kulho, Kunnasniemi, Kupluskylä, Kylmäoja, Lehmo, Mönni, Onttola, Paihola, Puntarikoski, Puso, Pyytivaara, Rantakylä, Romppala, Selkie, Varparanta ja Venejoki

Paiholan kylässä sijaitsi Pohjois-Karjalan alueen psykiatrinen sairaala ja pakolaisten vastaanottokeskus.

Historia

Kontiolahti kuului aluksi Liperin kirkkopitäjään. Siitä tuli itsenäinen kunta vuonna 1873. Höytiäisen järven tulvahaitat ja toive vesijättömaasta innostivat asukkaat yrittämään kanavan rakentamista vedenpinnan laskua varten. Pato murtui halitsemattomasti vuonna 1859, ja maisema muuttui dramaattisesti.[12]

Kontiolahteen sijoitettiin toisen maailmansodan jälkeen Ruskealan siirtoväkeä.

Kunnanvaltuusto päätti 10.9.2007 äänin 21–14, että kunta ei osallistu kuntaliitosselvitykseen Joensuun seudun kuntien kanssa.[13]

Hallinto ja kunnallispolitiikka

Kontiolahden kunnanjohtaja on Jari Tuononen.[14] Kunnanvaltuustossa on 35 paikkaa, joista kaudella 2021–2025 keskustalla on 14 ja SDP:llä 10 paikkaa.[6]

Tammikuussa 2013 Kontiolahti nousi otsikoihin kunnanvaltuuston jäsenen rasististen kirjoitusten vuoksi[15].

Talous

Vuonna 2015 kunnassa oli 3 417 työpaikkaa. Niistä 4,4 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 65 % palveluissa ja 28 % jalostuksessa.[16]

Vuonna 2015 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Rakentaja M. Laukkanen, rakennusalalla toimiva Master yhtiöt, Paiholan yhteismetsä ja alumiinin ja sinkin painevaluun erikoistunut Alsiva Oy.[17]

Kauppa- ja teollisuusministeriö teki päätöksen uraanivaltauksesta Enon ja Kontiolahden rajalle 10. lokakuuta 2006. Päätös antaa ranskalaiselle Cogemna-yhtiölle (Compagnic Générale des Matières Nucléaires, nykyisin Areva) oikeuden uraanin ja muiden malmien etsintään.[18] Vuonna 2015 Skandinavian Uranium sai jatkoluvan. Uraanikaivoksia vastustaa alueella kansanliike.[19]

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kontiolahden väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 8 351
1985
  
 9 213
1990
  
 10 450
1995
  
 10 831
2000
  
 11 517
2005
  
 12 768
2010
  
 13 722
2015
  
 14 827
2020
  
 14 819
Lähde: Tilastokeskus.[20]

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Kontiolahdella oli 14 830 asukasta, joista 10 496 asui taajamissa, 4 234 haja-asutusalueilla ja 100:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kontiolahden taajama-aste on 71,3 %.[21] Kontiolahden taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:[22]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Joensuun keskustaajama* 6 188
2 Kontiolahden kirkonkylä 3 442
3 Kulho* 633
4 Paihola 233

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Lehmo ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Joensuun keskustaajamaa, joka sijaitsee pääosin Joensuun kaupungin ja osittain myös Liperin kunnan alueella. Kulhon taajama sijaitsee pääosin Kontiolahdella, mutta pieneltä osin myös Joensuussa.[22]

Liikenne

Kontiolahden alueen paikallisliikenteestä ja koululaisliikenteestä vastaa Joensuun seudun joukkoliikenne. Kontiolahdella on myös rautatieasema, jolla ei kuitenkaan ole enää henkilöliikennettä. Kunnan läpi kulkee Valtatie 6 sekä Kantatie 73 ja Kantatie 74.

Kulttuuri

Kirjasto

Kunnallisia kirjastopalveluja tarjoavat Kontiolahden kirjasto, Lehmon kirjasto sekä Kontiolahden ja Enon yhteinen kirjastoauto Runo-Antti.[23][24][25][26]

Ruokakulttuuri

Kontiolahden pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suutarinpaisti eli muikkutirri ja kapakalakeitto.[27]

Kulttuurihenkilöitä

Tunnettuja kontiolahtelaisia kulttuurihenkilöitä ennen ja nyt:lähde?

Urheiluseurat

Seurakunnat

Kontiolahdella on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kontiolahden seurakunta.[28] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kontiolahden alueella toimii Joensuun ortodoksinen seurakunta.[29]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Kontiolahti Oikeusministeriö. Viitattu 29.8.2021.
  7. ↑ Kontiolahden järvet. Järviwiki. Viitattu 3.9.2015.
  8. ↑ Tutustu Natura 2000 -kohteisiin kunnittain Ympäristö.fi. Viitattu 20.5.2018.
  9. ↑ http://www.kontiolahti.fi/documents/1992585/2294771/Kontiolahden+satama/8717c8e4-c48a-43b2-acd3-23351a31a14b (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ http://www.pohjoiskarjala.com/kunnat/kontiolahti/matkailu/satama
  11. ↑ http://www.höytiäisentupa.com/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ Historian Havinaa Kontiolahti. Arkistoitu 14.12.2017. Viitattu 13.1.2018.
  13. ↑ Kontiolahden kunnanvaltuuston pöytäkirja 10.9.2007
  14. ↑ Vilpponen, Susanna: Jari Tuononen on Kontiolahden uusi kunnanjohtaja Yle Uutiset. 22.3.2021. Viitattu 29.8.2021.
  15. ↑ http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194788580336/artikkeli/kontiolahtelaisvaltuutetun+kirjoittelut+poliisin+syyniin.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 15.1.2018.
  17. ↑ Alueen Kontiolahti yhteisöverotiedot Yle. 1.11.2016. Viitattu 13.1.2018. (toimialakuvaukset ko. yritysten kotisivuilta)
  18. ↑ Kontiolahti pohjoiskarjala. Viitattu 19.5.2018.
  19. ↑ Kaivosyhtiö sai uraaninetsintäluvan - vastustajat rustaavat valituksia Yle. 2015. Viitattu 19.5.2018.
  20. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 5.1.2018.
  21. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  22. ↑ a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  23. ↑ Kontiolahden kirjasto - Ota yhteyttä (Kirjastohakemisto) kirjastot.fi. Viitattu 24.2.2021.
  24. ↑ Kontiolahden kirjasto Vaara-kirjastot, vaara.finna.fi. Viitattu 24.2.2021.
  25. ↑ Lehmon kirjasto Vaara-kirjastot, vaara.finna.fi. Viitattu 24.2.2021.
  26. ↑ Kontiolahden ja Enon kirjastoauto (Kirjastohakemisto) kirjastot.fi. Arkistoitu 21.5.2021. Viitattu 24.2.2021.
  27. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 122–123. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  28. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  29. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/joensuun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kontiolahti&oldid=22540808”