Stanisław Lem

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Stanisław Lem
Stanisław Lem vuonna 1966.
Stanisław Lem vuonna 1966.
Henkilötiedot
Syntynyt12. syyskuuta 1921
Lwów
Kuollut27. maaliskuuta 2006 (84 vuotta)
Krakova
Kansalaisuus Puola
Kirjailija
Tyylilajit tieteiskirjallisuus
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
lem.pl
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Stanisław Herman Lem (puol. Pl-Stanisław Lem.ogg [staˈɲiswaf ˈlɛm], (ohje) 12. syyskuuta 1921 Lwów – 27. maaliskuuta 2006 Krakova) oli puolalainen tieteiskirjailija. Hänen kirjojaan on käännetty 40 eri kielelle, ja niitä on myyty yhteensä yli 35 miljoonaa kappaletta.[1]

Stanislaw Lem oli älyllinen ja monipuolinen tieteiskirjailija. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Solaris, Futurologinen kongressi ja Tähtipäiväkirjat.

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stanisław Lem syntyi varakkaan juutalaisen korva-, nenä- ja kurkkutautilääkärin Samuel Lemin (tai Lehmin) perheeseen Lwówissa (nykyään Lviv Ukrainassa). Hän vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Lwówissa ja kävi Drugie Gimnazjum im. Karola Szajnochy -nimisen oppikoulun. Lem sai katolisen kasvatuksen mutta tunnustautui myöhempinä vuosinaan ateistiksi.

Kun neuvostojoukot miehittivät syyskuussa 1939 Lwówin, Lem koetti päästä Lwówin teknisen korkeakoulun (Politechnika Lwowska) opiskelijaksi, mutta uusissa poliittisissa oloissa porvarillisten sukujen jäseniä ei haluttu hyväksyä opiskelemaan. Lemin isän onnistui kuitenkin järjestää hänet suhteilla opiskelemaan lääketiedettä. Kun Saksa sitten hyökkäsi Neuvostoliittoon kesällä 1941 ja miehitti puolestaan Lwówin, miehitettyjen alueiden slaavilaisväestöltä kiellettiin opiskelu kokonaan, ja Lem joutui elättämään sotavuodet itsensä hitsarina korjaten saksalaisten panssarivaunuja.

Stanisław Lem Krakovassa lokakuussa 2005.

Vuonna 1944 neuvostojoukot valtasivat Lwówin uudestaan, jolloin Lem saattoi jatkaa opintojaan. Pian Lwówin vapauttamisen jälkeen Lem lähetti Neuvostoliiton Puolustuksen kansankomissariaatille kirjeen, jossa hän esitteli piirroksia suunnittelemistaan panssarivaunuista ja muista aseista, kuten raketeista. Lemin vaunut ulottuivat pienistä, yhden sotilaan vaunuista 220-tonniseen Czołg P "maataistelulaivaan".[2][3]

Koska Lwówin alue liitettiin osaksi Neuvosto-Ukrainaan, Lemin perhe joutui muuttamaan Krakovaan vuonna 1946. Siellä Lem sai opintonsa päätökseen. Hän ei kuitenkaan hankkinut laillistetun lääkärin pätevyyttä, koska se olisi tiennyt palvelusta sotilaslääkärinä. Hän tyytyi pelkkään opintosuoritusdiplomiin, jonka turvin hän saattoi tehdä tieteellistä työtä. Vuonna 1953 hän meni naimisiin Barbara Leśniakin kanssa; vuonna 1968 liitosta syntyi poika, Tomasz.

Stanisław Lem on haudattu Krakovan katoliselle Salwatorin hautausmaalle.

Tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lemin ensimmäiset kirjalliset julkaisut olivat runoja, joita alkoi ilmestyä puolalaisissa aikakauslehdissä vuonna 1946. Ensimmäiset science fictioniksi laskettavat teokset olivat Tygodnik Powszechnyssä, Krakovassa ilmestyvässä katolisessa viikkolehdessä, ilmestyneet novellit Obcy ("Vieras") ja Dzieje jednego odkrycia ("Erään keksinnön historia"). Samana vuonna ilmestyi jatkosarjana aikakauslehdessä Nowy Świat Przygód Lemin ensimmäinen romaani Człowiek z Marsa ("Mies Marsista"). Vuosina 1946–1948 Lem oli Tygodnik Powszechnyn -lehden toimittaja ja julkaisi runoja ja novelleja. Vuonna 1948 Lem alkoi kirjoittaa teostaan Szpital przemienienia ("Muodonmuutossairaala"), joka ilmestyi kirjana vuonna 1955. Lemin ensimmäinen julkaistu kirja oli romaani Astronauci ("Kuoleman planeetta"), joka ilmestyi vuonna 1951.

Myöhemmin varhaiset teokset lähinnä nolottivat Lemiä, koska ne oli kirjoitettu stalinismin ja sosialistisen realismin edellyttämään tyyliin. Teosta Astronauci on arvostettu tämän varhaiskauden parhaana.

Lemin tuotannon todellisia klassikoita ovat 1950-luvun lopulla ja 1960-luvulla ilmestyneet Tähtipäiväkirjat, Solaris, Paluu tähdistä, Summa technologiae, Voittamaton, Kyberias ja Isännän ääni. Suomeksi tuntemattomat, mutta muun muassa Saksassa ja Venäjällä suositut novellit lentäjä Pirxistä (Opowieści o pilocie Pirxie) kuuluvat samaan joukkoon.

Lemin tunnetuin romaani on Solaris, josta on tehty kaksi elokuvaa: Andrei Tarkovskin Solaris ja Steven Soderberghin Solaris.

Lemin laajasta tuotannosta on suomennettu 11 teosta. Häneltä on suomennettu myös kuunnelmat ”Arcturuksen kaatopaikka” ja ”Salainen planeetta” (Yleisradio 1983).[4]

Huomionosoituksia ja tunnustuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomennetut teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuoleman planeetta. ((Astronauci, 1951.) Suom. Ilmari Raitakari) Kansankulttuuri, 1960 (2. p. 1984). ISBN 951-615-342-9
  • Tähtipäiväkirjat. ((Dzienniki gwiazdowe, vol. 1, 1971.) Suom. Päivi Paloposki ja Kirsti Siraste) Kirjayhtymä, 1983. ISBN 951-26-2188-6
  • Eeden. ((Eden, 1959.) Suom. Kirsti Siraste) Kirjayhtymä, 1984. ISBN 951-26-2559-8
  • Paluu tähdistä. ((Powrót z gwiazd, 1961.) Suom. Aarne Valpola ja Kirsti Siraste) Kirjayhtymä, 1977. ISBN 951-26-1294-1
  • Solaris. ((Solaris, 1961.) Suom. Matti Kannosto) Kirjayhtymä, 1973.
  • Voittamaton. ((Niezwyciężony, 1964.) Suom. Päivi Paloposki ja Kirsti Siraste) Kirjayhtymä, 1979. ISBN 951-26-1709-9
  • Konekansan satuja ja tarinoita. ((Bajki robotów, 1964.) Suom. Seppo Sipilä) Tammi, 2004. ISBN 951-31-2478-9
  • Kyberias. ((Cyberiada, 1965.) Suom. Matti Kannosto) Kirjayhtymä, 1982. ISBN 951-26-2296-3
  • Isännän ääni. ((Głos Pana, 1968.) Suom. Matti Kannosto) Kirjayhtymä, 1985. ISBN 951-26-2767-1
  • Futurologinen kongressi. ((Kongres futurologiczny, 1971.) Suomentaneet Riitta Koivisto ja Kirsti Siraste) Kirjayhtymä, 1978. ISBN 951-26-1459-6
  • Nuha. ((Katar, 1976.) Suom. Riitta Koivisto ja Kirsti Siraste) Kirjayhtymä, 1981. ISBN 951-26-2038-3
  • Rauha maassa. ((Pokój na Ziemi, 1987.) Suom. Kirsti Siraste) Kirjayhtymä, 1989. ISBN 951-26-2948-8

Lemin kirjat on käännetty suomeen puolankielisten alkuteosten pohjalta lukuun ottamatta Matti Kannoston ja Seppo Sipilän käännöksiä, jotka ovat syntyneet englannin-, ranskan- ja saksankielisten käännösten pohjalta.

Suomentamattomat kaunokirjalliset teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Człowiek z Marsa (Mies Marsista, 1946)
  • Szpital Przemienienia (Muodonmuutoksen sairaala, 1955)
  • Sezam (Seesam, 1955)
  • Obłok Magellana (Magellanin tähtisumu, 1956)
  • Śledztwo (Rikostutkimus, 1959)
  • Inwazja z Aldebarana (Hyökkäys Aldebaranista, 1959, novellikokoelma)
  • Pamiętnik znaleziony w wannie (Kylpyammeesta löytynyt päiväkirja, 1961)
  • Opowieści o pilocie Pirxie (Kertomuksia avaruuslentäjä Pirxistä, 1968)
  • Doskonała próżnia (Täydellinen tyhjiö, 1971. Kokoelma esipuheita olemattomiin kirjoihin. Käännetty ruotsiksi nimellä Det perfekta tomrummet ja saksaksi nimellä Die vollkommene Leere.)
  • Wielkość urojona (Imaginaarinen suure, 1973, kokoelma olemattomien kirjojen arvosteluja)
  • Opowiadania wybrane (valitut novellit 1973)
  • Odruch warunkowy (Ehdollinen refleksi, 1975)
  • Maska (Naamio, 1976)
  • Powtórka (Ehdot, 1979)
  • Wizja lokalna (Paikallinen visio, 1981)
  • Golem XIV (1981)
  • Prowokacja (Provokaatio, 1984)
  • Biblioteka XXI wieku (21. vuosisadan kirjasto, 1986, kokoaa yhteen Lemin kuvitteellisten kirjojen esipuheet ja arvostelut)
  • Fiasko (1987)
  • Zagadka (1996)
  • Świat na krawędzi (2000)
  • Moloch (2003)
  • Krótkie zwarcia (2004)

Muut suomentamattomat teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Dialogi (Dialogeja, 1957)
  • Wejście na orbitę (1962)
  • Summa Technologiae (1964)
  • Wysoki Zamek (lapsuuden muistelmia, 1966. Kirjan nimi ”Korkea linna” on Lwówiin liittyvä paikannimi. Ruotsinnettu nimellä Det höga slottet.)
  • Filozofia przypadku (Sattuman filosofia, 1968)
  • Fantastyka i futurologia (Fantasiakirjallisuus ja futurologia, 1970. Laaja katsaus tieteiskirjallisuuden kehitykseen pulp-klassikoista kuusikymmenluvulle ja tieteiskirjallisuuden suhteesta tulevaisuudentutkimukseen. Käännetty saksaksi nimellä Phantastik und Futurologie ja ilmestynyt kahtena osana Suhrkamp Taschenbuch -sarjassa.)
  • Rozprawy i szkice (1974, esseitä)
  • Microworlds (1984, esseitä)
  • Pożytek ze smoka (Hyötyä lohikäärmeestä, 1993)
  • Lube Czasy (1995)
  • Dziury w całym (1995)
  • Tajemnica chińskiego pokoju (Kiinalaisen huoneen salaisuus, 1996, esseitä)
  • Sex Wars (1996)
  • A Stanislaw Lem Reader (1997, esseitä ja haastatteluita)
  • Bomba megabitowa (Megabittipommi, 1999, esseitä)
  • Okamgnienie (2000, esseitä)
  • Tako rzecze Lem (Näin puhuu Lem, 2002)
  • Dylematy (Dilemmoja, 2003)
  • Mój pogląd na literaturę (2003)
  • Lata czterdzieste (2005)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen: Stanisław Lem (1921-2006) Kuusankosken kaupunginkirjasto. Viitattu 29.11.2014.
  2. ↑ Sebastianul: Bizarre armor projects of the ’40s. Stanislaw Lem and his tanks The Armored Patrol. 5.4.2016. Viitattu 11.9.2018.
  3. ↑ Yudo, Dmitry: WoT: Digging Through Archives: Czolg P - Polish Maus Overlord's Blog. 29.10.2012. Viitattu 11.9.2018.
  4. ↑ Hilska-Keinänen, Katja: Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville Elävän arkiston blogi, Yle. 4.10.2017. Viitattu 11.9.2018.
  5. ↑ Schmadel, Lutz D.: Dictionary of Minor Planet Names, s. 325. 5th painos. New York: Springer Verlag, 2003. ISBN 3-540-00238-3 Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Stanisław Lem.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Stanisław_Lem&oldid=22760887”