Ḥet
Ḥet (myös chet, khet, het) on heprealaisen, foinikialaisen ja aramealaisen kirjaimiston kahdeksas kirjain. Se on kreikkalaisen eetan, latinalaisen H:n ja kyrillisen И:n edeltäjä.
Ḥet on alun perin ääntynyt joko soinnittomana faryngaalisena frikatiivina (foneettisessa merkinnässä /ħ/) tai soinnittomana velaarisena frikatiivina (foneettisessa merkinnässä /x/). Kreikkalaiseen ja kyrilliseen kirjaimistoon periytyessään ḥetistä tuli vokaalin merkki, kun taas latinalaisessa aakkostossa se on säilynyt konsonanttina. Kirjaimen nimi tulee aitaa tarkoittavasta sanasta.
Ḥet hepreassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyhepreassa ḥet ääntyy tavallisesti soinnittomana velaarisena frikatiivina [x] eli k:n ja h:n välimuotona, samaan tapaan kuin saksan kirjainyhdistelmä 'ch' esimerkiksi sanassa ich.[1] H-kirjain on ḥetille vain suuntaa antava vastine, ja kirjain voidaankin translitteroida latinalaiseen aakkostoon useilla tavoilla. Tavallisimmin käytettyjä ovat kirjainyhdistelmät ch ja kh, ḥ (h jonka alla on piste) ja hatullinen (caron) h-kirjain.
Ḥet on yksi niistä viidestä heprean kirjaimesta, jotka eivät voi kahdentua eli niiden sisässä ei voi olla dageš-pistettä. Heprealaisessa numerojärjestelmässä ḥetillä on lukuarvo kahdeksan.[2]
Esimerkkejä:
Koodit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Unicode UTF-16 | U+05d7 |
Unicode-nimi | HEBREW LETTER HET |
HTML | ח |
ISO 8859-8 | 0xe7 |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Aejmelaeus, Anneli: Täyttä hepreaa: Johdatus Vanhan Testamentin hepreaan, s. 12–13. Helsinki: Kirjapaja, 2003. ISBN 951-625-987-1
- ↑ Hebrew alphabet | writing system Encyclopædia Britannica. 2024. Viitattu 15.7.2024. (englanniksi)