Anisotrooppinen suodatus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vertailu trilienaarisesta suodatuksesta (vasemmalla) ja anisotrooppisesta suodatuksesta (oikealla).

Anisotrooppinen suodatus (anisotropic filtering, lyhennettynä AF) on 3D-grafiikassa käytetty tekniikka, jolla voidaan parantaa tekstuurien laatua pinnoilla, jotka ovat kaltevassa kulmassa ja kaukana kamerasta. Anisotrooppisessa suodatuksessa pikselille väriarvoa laskettaessa otetaan huomioon viereisten pikselien värit ja perspektiivi.[1]

Anisotrooppinen suodatus poistaa aliasoitumista bilineaarisen ja trilineaarisen suodatuksen tavoin, mutta prosessissa syntyy vähemmän sumenemista ja täten lopputulos on tarkempi ja terävämpi. Anisotrooppinen suodatus on laskennallisesti suhteellisen raskasta ja vaatii paljon kaistanleveyttä. Siitä tuli kuluttajatason näytönohjainten ominaisuus vasta 1990-luvun lopulla, ja se on nykyaikaisten näytönohjainten yleinen ominaisuus, jonka käyttäjä voi ottaa käyttöön ajurien asetuksista tai videopeleissä ohjelmointirajapintojen kautta.

  1. Suoranta, Ville: Grafiikan turboahtimet. (Sivun 31 alaotsikko "Pehmeät arvot, pehmeät reunat") MikroBitti, Huhtikuu 2004, 21. vsk, nro 4, s. 28–41. Sanoma Magazines Finland Oy. 0781-2078
Tämä tietotekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.