Anja Snellman
| Anja Snellman (Kauranen) | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 23. toukokuuta 1954 Helsinki |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Kirjailija | |
| Esikoisteos | Sonja O. kävi täällä (1981) |
| Aiheesta muualla | |
| www.anjasnellman.info | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Anja Kyllikki Kauranen (kirjailija-terapeuttinimi Anja Snellman, s. 23. toukokuuta 1954 Helsinki) on suomalainen kirjailija, toimittaja[1] ja yleis- sekä seksuaaliterapeutti.[2]
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Anja Kauranen syntyi ja kasvoi Helsingin Kalliossa. Hän kävi koulua Aleksis Kiven koulussa ja Alppilan Yhteislyseossa. Vuosina 1973–1981 Anja Kauranen opiskeli Helsingin yliopistossa muun muassa englantilaista filologiaa, soveltavaa psykologiaa ja kotimaista kirjallisuutta ja valmistui humanististen tieteiden kandidaatiksi 1977 ja filosofian maisteriksi 2017.
Syksyllä 1980 hän kirjoitti yhdessä Esa Saarisen kanssa Ylioppilaslehteen kirjoituksen, jossa arvosteli jyrkästi ajan suomalaista romaanitaidetta. Seuraavana vuonna 1981 julkaistiin hänen esikoisromaaninsa Sonja O. kävi täällä, joka muodostui Kaurasen kirjalliseksi läpimurroksi ja on edelleen etenkin yhä uusien sukupolvien suosikki ja kulttikirjan maineessa ja myös Suomen myydyin esikoisromaani.
Esikoisromaanin jälkeen hänen kirjailijanuraansa on kestänyt yli kolme vuosikymmentä ja se käsittää yli kaksikymmentä julkaistua teosta, 25 romaania ja 3 runokokoelmaa. Hänen tuotantoaan on käännetty yli 20 kielelle. Romaanien ja runojen lisäksi hän on kirjoittanut tietokirjoja, elokuvakäsikirjoituksia sekä kuunnelmia. Hänen romaaneistaan on myös tehty lukuisia elokuva- ja teatterisovituksia.
Vuosina 2001–2006 Snellman (joka avioliittonsa myötä vaihtoi nimensä) toimi Helsingin kirjamessujen ohjelmatoimikunnan puheenjohtajana. Vuosina 2007–2009 hän oli Vasa Litteraturfestin taiteellinen johtaja Vaasassa.
Snellman on myös journalisti. Hän on kirjoittanut vuosien varrella kolumneja lukuisiin lehtiin, kuten Kaks Plussaan, Suomen Kuvalehteen, Fittnessiin, Annaan, Veikkaajaan, Ilta-Sanomiin ja Iltalehteen. Snellman on myös kirjoittanut radiokolumneja Yleisradiolle. Ensimmäinen vakituinen TV-työ oli Ylen Aamu-TV:n Jälkiviisaat, jonka mielipideraadin alkuperäisjäsenenä Snellman toimi Jukka Kuikan ja Leif Salménin kanssa jo 1990-luvun lopulla.
Vuosina 2008–2012 Snellman toimitti torstaiaamuisin Lauri Karhuvaaran kanssa MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelmassa mediakriittistä Mediakokki-ohjelmaa. Syksyllä 2010 Snellman aloitti nimeään kantavan keskusteluohjelmasarjan Anja Snellman: Saanko esitellä?, jota esitettiin SuomiTV:ssä maanantai-iltaisin suorana lähetyksenä. Keväällä 2013 Snellman toimi MTV3:n aamujen Studio 55 -ohjelman juontajana. Hän on myös silloin tällöin Ruben Stillerin isännöimän Pressiklubin vieras. Vuosina 2014–2017 Anja Snellman veti torstaisin Helsingin Sanomien HSTV:lle Arka paikka -nimistä keskusteluohjelmaa.
Anja Snellman otti takaisin virallisen nimensä Anja Kauranen marraskuussa 2022, mutta käyttää edelleen Snellman-sukunimeä kirjailija- ja terapiatyössään.lähde?
Tällä hetkellä Snellman työskentelee kirjailijantyön ja journalismin ohella yleis- ja seksuaaliterapeuttina. Hän on käynyt läpi nelivuotisen ratkaisukeskeisen psykoterapian koulutuksen Lyhytterapiainstituutissa ja valmistunut myös seksuaaliterapeutiksi Väestöliiton kaksivuotisesta koulutuksesta.[3]
Snellman on palkittu kirjallisesta urastaan Pro Finlandia -mitalilla vuonna 2007.[4] Seuraavana vuonna 2008 Snellmanille myönnettiin Helsinki-mitali ansioistaan Helsingin kuvaajana. Hän on myös saanut J. H. Erkon palkinnon parhaasta esikoisromaanista sekä Kiitos kirjasta -mitalin. Hänen teoksiaan on käännetty kaikkiaan 20 eri kielelle.[5]
Stadin Slangi ry valitsi Snellmanin vuoden 2004 Stadin Friiduksi Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta 2004.[6]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaurasen ensimmäinen puoliso vuosina 1974–1988 oli Juha Kulmanen.[7] Kun Anja Kauranen ja Saska Saarikoski menivät vuonna 1997 naimisiin, he ottivat sukunimen Snellman, ja sillä nimellä Kaurasen teokset on sen jälkeen julkaistu. Hänen nykyinen puolisonsa on kitaristi Jukka Orma.[8] Anja Snellmanilla on liitostaan Saska Saarikosken kanssa kaksi tytärtä.
Kauranen on 1990-luvun alusta lähtien asunut ja työskennellyt osan vuodesta Kreetan Haniassa. Sittemmin hän on viettänyt kirjoituskausia myös Intian Bangaloressa ja Edinburghissa Skotlannissa.lähde?
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Romaaneja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sonja O. kävi täällä. WSOY, 1981. ISBN 951-0-10863-4
- Tushka. WSOY, 1983. ISBN 951-0-12039-1
- Kultasuu. WSOY, 1985. ISBN 951-0-11430-8
- Pimeää vain meidän silmillemme. WSOY, 1987. ISBN 951-0-14663-3
- Kiinalainen kesä. WSOY, 1989. ISBN 951-0-15299-4
- Kaipauksen ja energian lapset. WSOY, 1991. ISBN 951-0-17480-7
- Ihon aika. WSOY, 1993. ISBN 951-0-18829-8
- Pelon maantiede. WSOY, 1995. ISBN 951-0-20564-8
- Syysprinssi. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21391-8
- Arabian Lauri. WSOY, 1997. ISBN 951-0-22129-5
- Side. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22887-7
- Paratiisin kartta. Otava, 1999. ISBN 951-1-16106-7
- Aura. Otava, 2000. ISBN 951-1-16749-9
- Safari Club. Otava, 2001. ISBN 951-1-17270-0
- Äiti ja koira. Otava, 2002. ISBN 951-1-18484-9
- Lyhytsiipiset. Otava, 2003. ISBN 951-1-18877-1
- Rakkauden maanosat. Otava, 2005. ISBN 951-1-20109-3
- Harry H. Otava, 2007. ISBN 978-951-31-3963-6
- Lemmikkikaupan tytöt. Otava, 2007. ISBN 978-951-1-20824-2
- Parvekejumalat. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-24904-7
- Ivana B. Siltala, 2012. ISBN 978-952-234-108-2
- Pääoma. Otava, 2013. ISBN 978-951-1-26243-5
- Antautuminen. WSOY, 2015. ISBN 978-951-0-41438-5
- Lähestyminen. WSOY, 2016. ISBN 978-951-0-44463-6
- Kaikkien toiveiden kylä. WSOY, 2018. ISBN 978-951-0-43878-7
- Kaikki minun isäni. WSOY, 2021. ISBN 978-951-0-44244-9
- Kirjeitä sotapäällikölle. WSOY, 2024. ISBN 978-951-0-49548-3
Runoteoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Saa kirjoittaa. Otava, 2004. ISBN 951-1-19385-6
- Öisin olemme samanlaisia. Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-059-7
- Runoksia. WSOY, 2014. ISBN 978-951-040-637-3
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 866–867. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0
- ↑ Anja Snellman Anja Snellmanin sivusto. Viitattu 5.12.2021.
- ↑ Laari, Susanna: Ympyrä sulkeutuu. Helsingin Sanomat, 27.10.2021, s. B 1–4. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Katri Helena ja Pirkko Saisio saivat Pro Finlandian Uusi Suomi. 30.11.2007. Viitattu 30.11.2007.
- ↑ Ingström, Pia: Anja Snellmans nya roman ställer svåra frågor om metoo. Hufvudstadsbladet, 28.10.2021, s. 22–23. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 28.10.2021.
- ↑ Stadin Slangi Stadin Friidu ja Kundi. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 13.6.2015.
- ↑ Vem och vad 1996, s. 257. Helsingfors 1996. ISBN 951-50-0800-X
- ↑ Oulun kaupunginkirjasto (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anja Snellman Wikimedia Commonsissa
- Anja Snellman. 375 humanistia 18.10.2015. Helsingin yliopisto.
- Anja Snellmanin kotisivu.
- Miten minusta tuli minä: Anja Snellman. Ylen Elävä arkisto.
- Anja Snellman kertoo työstään. Ylen Elävä arkisto.
- Anja Snellman Kirjasampo.fi:ssä
- Snellman, Anja hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| ||||||||||||||||||||||
