Anunnaki
Anunnakit ovat joukko muinaisten sumerilaisten, akkadilaisten, assyrialaisten ja babylonialaisten jumalia. Sumerin kielen sana Anunna tarkoittaa "ne jotka ovat ylhäistä verta". Alun perin nimitys saattoi viitata jonkin tietyn alueen, esimerkiksi Lagašin, paikallisiin jumaliin. Akkadin kielessä lainasana Anunnaku tarkoitti alempia, maanpäällisiä tai maanalaisia jumalia, joiden vastakohtana olivat taivaassa asuvat ylemmät jumalat Igigi.[1] Anunnaki-jumalten katsottiin olevan taivaan jumala Anin jälkeläisiä, ja he ovat alun perin olleet mytologiassa ktoonisia hedelmällisyyden jumalia, mutta muuntuneet sittemmin alamaailman seitsemäksi pelottavaksi tuomariksi, jotka palvelevat Kuria ja Ereškigalia.[2] Esimerkiksi myytissä Inannan laskeutumisesta alamaailmaan Anunnakit esiintyvät manalan tuomareina, ja heidän lukumääränsä on seitsemän.[3]
Babylonialaisessa mytologiassa anunnaki oli kaikkien jumalolentojen yhteisnimitys, johon kuuluivat sekä maan, taivaan että manalan jumalat.[4] Joissakin teksteissä Anunnakeihin lasketaan Enlil, Ea (Enki), Ninhursag, Sin (Nanna), Shamash (Utu) sekä Ištar (Inanna). Heistä merkittävimpänä pidetään yleensä Enliliä, joka erotti taivaan ja maan toisistaan. Heettiläisten ja hurrilaisten mytologiassa esiintyvät entiset tai vanhemmat jumalat, jotka jumalten uusi sukupolvi karkotti manalaan, ja nämä vanhemmat jumalat on yleensä samaistettu Anunnakeihin.[5]
Sumerilaisessa myyttissä Enki ja maailmanjärjestys viitataan siihen, että yksi Anunnakien tärkeimmistä tehtävistä varhaisessa mytologiassa oli päättää ihmisten kohtaloista. Aluksi heidät yhdistettiin taivaaseen, mutta ajan myötä Anunnakien rooli maanpäällisissä asioissa kasvoi. Babylonialaisessa luomiseepoksessa Enūma Elišissä Babylonian pääjumala Marduk hallitsi noin 600 Anunnaki-jumalaa. Hän määräsi 300 näistä jumalista asumaan taivaassa ja 300 maan päällä.[5]
Gilgameš-eepoksessa sekä myytissä Inannan laskeutumisesta manalaan Anunnakit puolestaan kuvataan kuolleiden tuomareiksi. Inanna siirtyy kuolleiden valtakuntaan ja yrittää kukistaa sisarensa, kuolleiden kuningattaren. Anunnakit astuvat silloin esiin tuomitakseen hänet.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aikio, Annukka ja Vornanen, Rauni: Uusi sivistyssanakirja. Kustannusosakeyhtiö Otava 1993. ISBN 951-1-11365-8.
- Cotterell, Arthur: Maailman myytit ja tarut. WSOY 1996. ISBN 951-0-17102-6
- Jordan, Michael: Encyclopedia of Gods. Kyle Cathie Limited, 1992. ISBN 1 85626 038 0.
- Lurker, Manfred: A Dictionary of Gods and Goddesses, Devils and Demons. Routledge & Kegan Paul, 1987. ISBN 0-203-67189-9
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Black, John: The origins of human beings according to ancient Sumerian texts Ancient Origins. 30.1.2013. Viitattu 26.8.2018.