Augusta (Saksi-Gothan prinsessa)
Augusta von Saksi-Gotha-Altenburg (30. marraskuuta 1719 Gotha, Saksi-Gotha-Altenburgin herttuakunta -– 8. helmikuuta 1772 Carlton House, Lontoo, Ison-Britannian kuningaskunta) oli saksalainen prinsessa ja englantilainen Walesin prinsessa.[1][2]
Suku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hän oli Saksi-Gotha-Altenburgin herttua Friedrich II:n (1676–1732) ja tämän serkun Magdalena Augusta von Anhalt-Zerbstin (1679–1740) tytär.[3] Hänellä oli 19 sisarusta, joista puolet kuoli jo lapsina, hän oli toiseksi nuorin.[4]
Kun Augusta kihlattiin englantilaisen hallitsija Yrjö II:n perijälle, hänen äitinsä mielestä Augustalle ei tarvinnut opettaa englantia koska: "tämä on täysin tarpeetonta, koska Hannoverin suku on ollut Englannin valtaistuimella yli kaksikymmentä vuotta, ihmisten on Englannissa ja erityisesti hovissa puhuttava saksaa yhtä usein ja yhtä hyvin kuin englantiakin."[5]
Avioliitto ja lapset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yrjö II valitsi Augustan poikansa morsiameksi vieraillessaan Hannoverissa vuonna 1736.[2]
16-vuotias Augusta vihittiin 29-vuotiaan Walesin prinssi Fredrikin kanssa samana päivänä kun hän saapui Lontooseen 8. toukokuuta 1736 Chapel Royalissa, St Jamesin palatsissa Lontoossa. Häiden jälkeen nuoripari asui ensin St Jamesin palatsissa, muutti sitten Hampton Courtiin kuningasperheen pariin mutta kaipasi omaa rauhaa ja asettui Leicester Houseen sekä kesäisin Kew Houseen.[2][6][7]
Ensimmäisen avioliittovuoden aikana Augustan nähtiin leikkivän nukkensa kanssa, kunnes hänen kälynsä prinsessa Caroline Elizabeth käski häntä lopettamaan. Fredrik käytti hyväkseen puolisonsa kokemattomuutta, ja sai Augustan ottamaan kamarirouvakseen tämän sen aikaisen rakastajattaren lady Archibald Hamiltonin, saatuaan Augustan vakuuttuneeksi siitä, että huhut heidän suhteestaan eivät olleet totta.[2]
Kun Augustan ensimmäisestä raskaudesta ilmoitettiin, kuningatar Caroline sanoi, että haluaa olla todistamassa synnytystä, jotta olisi varma siitä, että raskaus oli todellakin aito. Hän toivoi, että kruunu siirtyisi hänen toiseksi vanhimmalle pojalleen Cumberlandin herttua prinssi Williamille. Ensimmäinen lapsi prinsessa Augusta syntyi St Jamesin palatsissa heinäkuussa 1737. Fredrik pakotti synnyttävän puolisonsa matkustamaan vaunuissa yli 20 kilometriä pois Hampton Courtin palatsista estääkseen vihattuja vanhempiaan olemasta läsnä synnytyksessä. Synnytys oli traumaattinen: St Jamesin palatsissa ei oltu valmiita vastaanottamaan heitä, sänkyä ei oltu laitettu valmiiksi, eikä lakanoita löytynyt. Augustan oli pakko synnyttää pöytäliinan päällä.[2]
Hänestä tuli Walesin prinssi Fredrikin puolisona Walesin prinsessa. Hänestä ei tullut kuningatarta, koska puoliso kuoli ennen isäänsä Yrjö II:sta, joten seuraavaksi kuninkaaksi tuli Augustan vanhin poika Yrjö III.[1]
Vuonna 1751, Augustan odottaessa yhdeksättä lastaan puoliso Fredrik sairastui ja kuoli 44-vuotiaana. Augusta jäi asumaan Leicester Houseen ja yritti huolehtia kahdeksan lapsensa tulevaisuudesta.[2]
Heille syntyi yhdeksän lasta:[8]
- Prinsessa Augusta (31. heinäkuuta 1737 – 23. maaliskuuta 1813) avioitui 1764 Carl Wilhelm Ferdinandin, Braunschweig-Wolfenbüttelin herttuan kanssa; heille syntyi seitsemän lasta
- George, Yrjö III (4. kesäkuuta 1738 – 29. tammikuuta 1820) avioitui 1761 Charlotte von Mecklenburg-Strelitzin kanssa; heille syntyi 14 lasta
- Prinssi Edward, Yorkin ja Albanyn herttua (25. maaliskuuta 1739 – 17. syyskuuta 1767) kuoli naimattomana 28-vuotiaana Monacossa matkallaan Genovaan[9]
- Prinsessa Elizabeth (10. tammikuuta 1741 – 4. syyskuuta 1759) kuoli 18-vuotiaana naimattomana suolistotulehdukseen
- Prinssi William Henry, Gloucesterin ja Edinburghin herttua (25. marraskuuta 1743 – 25. elokuuta 1805) avioitui salaa 1766 kreivitär Maria Waldegraven[9] kanssa; heille syntyi kolme lasta
- Prinssi Henry, Cumberlandin ja Strathearnin herttua (7. marraskuuta 1745 – 18. syyskuuta 1790) avioitui salaa 1771 Anne Hortonin kanssa[4], ei jälkeläisiä
- Prinsessa Louisa (19. maaliskuuta 1749 – 13. toukokuuta 1768) kuoli 19-vuotiaana naimattomana tuberkuloosiin[9]
- Prinssi Frederick (13. toukokuuta 1750 – 29. joulukuuta 1765) kuoli 15-vuotiaana naimattomana[9]
- Prinsessa Caroline Mathilda (11. heinäkuuta 1751 – 10. toukokuuta 1775) syntyi isänsä kuoleman jälkeen; avioitui 1766 serkkunsa Kristian VII:n Tanska ja Norjan kuninkaan kanssa; heille syntyi kaksi lasta, avioero vuonna 1772, jolloin Caroline Mathilda karkotettiin maasta[4][7]
Taiteiden suosija
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Augustan rooli taiteen kerääjänä ja suojelijana on ehkä merkittävin muotokuvien osalta. Hän tilasi sveitsiläisen taidemaalari Jean-Étienne Liotardin tekemään pastellimuotokuvia itsestään ja lapsistaan, ja hän on myös saattanut tilata George Knaptonin maalaamaan ryhmämuotokuvan perheestään muistona kuolleelle puolisolleen. Näiden lisäksi hän keräsi Francis Cotesin ja Angelica Kauffmannin tekemiä muotokuvia suvustaan.[3]
Augustan roolina ei ollut vain puolisonsa muiston säilyttäminen. Hän otti vastuun vanhimman poikansa, tulevan Yrjö III:n, koulutuksesta ja käytti John Stuartia, Buten 3. jaarlia tämän opintojen ohjaajana. Buten opetus ja ohjaus tulivat korvaamattomiksi tulevalle Yrjö III:lle, ja hän oli myös keskeisessä asemassa Walesin prinssi Georgen taidekasvatuksessa. Augusta kasvatti poikansa kiinnostusta myös arkkitehtuuriin arkkitehti William Chambersin opetusten avulla.[3]
Sekä Bute että Chambers työskentelivät Augustalle Kew´n kasvitieteellisen puutarhan luomisessa. Augusta laajensi ja tehosti puolisonsa Kew'ssä aloittamaa puutarhan maisemointia, rakentamista ja istutuksia sekä tilasi myös sveitsiläiseltä taiteilija Johan Jacob Schalchilta maisemaalauksia.[3]
Perintö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Prinsessa Augusta laajensi ja laajensi huomattavasti Kew Gardensin puutarhaa puolisonsa kuoleman jälkeen. Sir William Chambers suunnitteli hänelle useita puutarharakenteita. Yksi niistä, vuonna 1761 rakennettu kiinalaistyylinen Suuri pagodi on yhä jäljellä.[6]
Augusta kuoli kurkkusyöpään 52-vuotiaana[10] Carlton Housessa helmikuussa 1772.[3] Hänet on haudattu Westminster Abbeyyn.[11][9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b John Steven Watson: George III Encyclopaedia Britannica. Viitattu 8.4.2018.
- ↑ a b c d e f Fryer, Mary Beacock Fryer, Arthur Bousfield, Garry Toffoli: Lives of the Princesses of Wales, s. 41-47. Dundurn, 1996. ISBN 9780919670693. Teoksen verkkoversio (viitattu 8.4.2018).
- ↑ a b c d e Augusta, Princess of Wales (1719-72) www.rct.uk. Viitattu 29.8.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Almost Queens: Augusta of Saxe-Gotha, Princess of Wales The Creative Historian. 1.1.2020. Viitattu 30.8.2024.
- ↑ Columbia University Libraries: Lives of the princesses of Wales. London, Remington and co., 1883. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.8.2024).
- ↑ a b Royal Botanic Gardens, Kew: History and Heritage: People: Royalty: Augusta, Princess of Wales web.archive.org. 20.2.2014. Arkistoitu 20.2.2014. Viitattu 29.8.2024.
- ↑ a b William Henry Wilkins: A Queen of Tears: Caroline Matilda, Queen of Denmark and Norway and Princess of Great Britain and Ireland (Complete). Library of Alexandria, 2020-09-28. ISBN 978-1-4656-0740-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 30.8.2024). en
- ↑ Person Page www.thepeerage.com. Viitattu 29.8.2024.
- ↑ a b c d e Almost Queens: Augusta of Saxe-Gotha, Princess of Wales The Creative Historian. 1.1.2020. Viitattu 30.8.2024.
- ↑ An Unloved Princess: Augusta of Saxe-Gotha, Princess of Wales madamegilflurt.com. Viitattu 30.8.2024.
- ↑ Augusta of Saxe-Gotha (1719-1772) - Find a Grave... www.findagrave.com. Viitattu 30.8.2024. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||
