Béla I

Béla I, Chronica Hungarorum (A magyarok krónikája) eli Thuróczy krónika 1488

Prinssi Vazulin sokaisu vuonna 1031 ja prinssi Imren hautajaiset, Chronicon Pictum Képes krónika 1358, s. 44

Alkukirjaimessa "D" vas. kaksi aatelista ottavat kruunun nuoren Salamonin päästä. Béla I oikealla, valtakunnanomena kädessä, harmaatukkainen aatelinen (teksti sanoo piispa) ojentaa hänelle miekan ja toinen asettaa kruunun hänen päähänsä, Chronicon Pictum Képes krónika s. 67

Béla I (n. 1020 – syyskuu 1063) oli Unkarin kuningas vuosina 1060–1063.

Hän taisteli menestyksekkäästi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Henrik III:tta vastaan ​​puolustaakseen maansa itsenäisyyttä.

Suku

Hänen isänsä, prinssi Vazul (kutsuttiin myös Basiliksi tai Vászolyksi), oli kuningas Tapani I:n veljenpoika. Hänen äitinsä oli todennäköisesti nimeltä tuntematon jalkavaimo, joka oli peräisin Tátony -klaanista. Hänellä oli myös kaksi vanhempaa veljeä, Unkarista vuonna 1031-1032 karkotettu ja pakananakapinaa vuonna 1046 johtanut Levente (1010/1015–1047) sekä Andreas (n. 1015–1060).

Poikansa prinssi Imren kuoltua Tapani ei julistanut seuraajakseen Vazulia, vaan toisen veljenpoikansa, venetsialaisen Peter Orseolon. Vazul nousi kapinaan, ja Tapani sokaistutti hänet vuonna 1031. Vazulin kolme poikaa pakenivat ensin Tšekkiin ja sitten Puolaan, missä Béla kastettiin.

Suurherttua

Béla oli ollut maanpaossa Puolassa 1030-luvulta lähtien, mutta palasi Unkariin veljensä Andreas I:n kutsusta, kun tästä tuli kuningas vuonna 1046. Andreas antoi Bélalle kolmanneksen Unkarista herttuakunnaksi. Andreas oli nimennyt poikansa Salamonin seuraajakseen, mutta Béla hyökkäsi veljensä kimppuun Puolan hallitsija Boleslaw II:n kanssa, ja Andreas kuoli vammoihinsa ennen 6. joulukuuta 1060.

Kun Pietari syrjäytettiin ja teloitettiin vuonna 1046, unkarilaiset aateliset kutsuivat takaisin Vazulin pojat, ja Andreas (Endre) nousi valtaistuimelle. Hän teki Bélasta valtakunnan kolmasosan (Tercia pars regni) herttuan ja valtaistuimen perijän.

Kun Béla oli poissa erilaisilla sotaretkillä, Andreas nimesikin nelivuotiaan poikansa Salamonin perillisekseen joko vuonna 1057 tai 1058. Tämä rikkoi unkarilaista tapaa, jonka mukaan perillinen oli vanhin veli tai veljenpoika. Béla kokosi armeijan Puolassa ja johti sen takaisin Unkariin vuonna 1060. Andreas kuoli tässä keskinäisessä taistelussa.

Kuningas

Béla kruunattiin kuninkaaksi Székesfehérvárissa 6. joulukuuta 1060. Juuri hänen hallituskautensa aikana János, heimopäällikön Vatan poika, johti viimeistä pakanakapinaa Unkarissa, jonka Béla murskasi vuonna 1061. Bélan valmistautuessa sotaretkeen keisari Henrik IV:ää vastaan, joka tuki Salamonin vaatimusta valtaistuimeen. hän kuoli vammoihin, jotka sai valtaistuimensa puurakenteen romahtaessa.

Bélan hallitusaikana oli Unkarin viimeinen pakanoiden kapina vuonna 1061. Keisari Henrik IV tuki Salamonia vallantavoittelussa, ja Béla aikoi sotia Saksaa vastaan, mutta kuoli tapaturmaisesti ennen sitä.

Avioliitto ja jälkeläiset

Béla avioitui noin vuonna 1033 prinsessa Richezan eli Adelheidin (1013–1075), Puolan kuningas Mieszko II:n ja Richeza von Lothringenin tyttären kanssa. Heille syntyi ainakin seitsemän lasta.

• Géza I (ennen 1040 – 25. huhtikuuta 1077)
• Ladislaus I Pyhä (27. kesäkuuta 1040, Puolan herttuakunta – 29. heinäkuuta 1095 Nitra, Slovakia)
• Lampert (1049/50–1096), hallitsi todennäköisesti isältään perimäänsä ruhtinaskunnan osaa valtakunnasta
• Sofia (n. 1050 – 18. kesäkuuta 1095), avioitui n. 1062 ensin Karniolan rajakreivi Ulric I:n (k. 1070) kanssa, heille syntyi kuusi lasta ja toisen kerran Saksin herttua Magnuksen (k. 1116) kanssa, heille syntyi kaksi lasta
• Eufémia (n. 1055 – 11. huhtikuuta 1111), avioitui ennen 1073 määriläisen Olomoucin herttua Otto I:n kanssa, heille syntyi neljä lasta
• Ilona (n. 1050 – 1091), avioitui 1063 Kroatian kuningas Demetrius Zvonimirin kanssa, heille syntyi kaksi lasta
• Nimetön tytär, avioitui unkarilaisen aatelismiehen, Hont-Pázmány -klaanin Lampertin kanssa

Historioitsija Martin Dimnikin mukaan Bélalla ja Adelheidilla oli myös viides tytär Lanka, joka avioitui Tmutarakanin ruhtinas Rostislav Vladimirovitšin kanssa.