Bruce Dickinson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bruce Dickinson
Dickinson Iron Maidenin konsertissa vuonna 2008.
Dickinson Iron Maidenin konsertissa vuonna 2008.
Henkilötiedot
Koko nimi Paul Bruce Dickinson
Syntynyt7. elokuuta 1958 (ikä 66)
Ammatti Muusikko, laulaja-lauluntekijä, lentäjä, kirjailija, yrittäjä, miekkailija, radio- ja televisioisäntä
Muusikko
Taiteilijanimi Bruce Bruce
Laulukielet englanti
Aktiivisena 1976–
Tyylilajit Heavy metal, hard rock
Soittimet Laulu
kitara
Yhtyeet Styx
(1976)
Speed
(1977–1978)
Shots
(1979)
Samson
(1979–1981)
Iron Maiden
(1981–1993, 1999–)
Levy-yhtiöt EMIView and modify data on Wikidata
Aiheesta muualla
www.screamforme.com

Paul Bruce Dickinson (s. 7. elokuuta 1958 Worksop, Nottinghamshire, Englanti) on brittiläinen muusikko ja lauluntekijä, lentäjä, miekkailija, kirjailija sekä radio- ja televisioisäntä, joka tunnetaan parhaiten urastaan heavy metal -yhtye Iron Maidenin pitkäaikaisena laulajana.

Dickinsonin aloitti musiikillisen uransa 1970-luvulla esiintyen paikallisissa pubeissa eri yhtyeiden riveissä. Vuonna 1979 hänestä tuli Samson-yhtyeen laulaja. Hän erosi Samsonista vuonna 1981 saatuaan kutsun liittyä Iron Maidenin laulajaksi, ja hän debytoi yhtyeen laulajana vuonna 1982 studioalbumilla The Number of the Beast. Dickinsonin ensimmäisen aikakauden aikana Iron Maiden julkaisi monia heavy metalin merkittävimpiin albumeihin luettavia tuotoksia, ja Dickinsonista tuli yksi kaikkien aikojen arvostetuimmista keulahahmoista ja heavy metal -laulajista.[1] Hän erosi yhtyeestä vuonna 1993 panostaakseen uraansa sooloartistina, ja julkaisi neljä sooloalbumia ennen paluutaan Iron Maideniin vuonna 1999.

Queen Maryn yliopisto on myöntänyt Dickinsonille musiikin kunniatohtorin arvonimen hänen musiikkialan mittavan työnsä johdosta vuonna 2011.[2] Helsingin yliopisto nimitti Dickinsonin filosofian tiedekunnan kunniatohtoriksi toukokuussa 2019[3] ja hänet promovoitiin 13. marraskuuta 2019 Helsingissä.[4]

Lapsuus ja nuoruus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paul Bruce Dickinson syntyi Nottinghamshiren Worksopin pieneen kylään 7. elokuuta vuonna 1958.[5] Hänen äitinsä Sophia oli osa-aikainen työntekijä kenkäkaupassa, ja hänen isänsä Bruce työskenteli armeijan mekaanikkona.[5] Koska hänen vanhempansa olivat teini-iässä Brucen syntymän aikoihin, päättivät he avioitua pian syntymän jälkeen.[5] Lapsena Bruce joutui kuitenkin muuttamaan vanhempiensa luota isovanhempiensa luokse asumaan, koska hänen vanhempansa eivät enää pystyneet huolehtimaan hänestä. Hänen isoäitinsä vietti päivät kotona, ja hänen isoisänsä työskenteli paikallisella kivihiilikaivoksella.[5] Myöhemmin Bruce on kirjoittanut nuoruudestaan kappaleen ”Born in ’58” ensimmäiselle sooloartistina levyttämälleen studioalbumille Tattooed Millionaire, joka on julkaistu vuonna 1990.[6]

Bruce aloitti koulunkäynnin kotiseudullaan normaalisti, mutta hänen vanhempansa muuttivat Sheffieldiin[5], jonne myös hän päätyi kuusivuotiaana.[7] Sheffieldissä hän joutui koulukiusatuksi uudessa ympäristössään[8], ja hänen vanhempansa päättivät viedä Brucen uuteen, pienempään kouluun.[8] Hän opiskeli 13-vuotiaasta täysi-ikäiseksi Northamptonshiressa Oundlen sisäoppilaitoksessa, jossa hän joutui jälleen muiden oppilaiden ja myös opettajien kiusaamaksi.[9] Brucen nuorempi sisko Helena Dickinson syntyi vuonna 1963[10], mutta aluksi he eivät tulleet keskenään toimeen, sillä perheenlisäystä oli Helenan – toisin kuin Brucen – kohdalla harkittu jo pitemmän aikaa mikä aiheutti Brucessa kateutta ja surua.[11]

Dickinson koki ensikosketuksensa musiikkiin kuullessaan Chubby Checkerin ”The Twist” -kappaleen isovanhempiensa luona asuessaan.[12] Hänen isoisänsä osti Brucelle The Beatlesin ”She Loves You” -singlen, joka oli ponnahduslauta Brucen musiikki-innostukselle.[12] Hän yritti myös opetella kitaransoittoa isänsä akustisella kitaralla, mutta innostus lopahti soiton tuntuessa turhan monimutkaiselta, minkä lisäksi soittaminen aiheutti sormeen vesirakkoja.[8]

Ura laulajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dickinsonin laulajan ura alkoi yhtyeissä Styx (1976, ei samanniminen amerikkalaisyhtye), Speed (1977–1978) ja Shots (1979). Toden teolla ura lähti käyntiin yhtyeessä nimeltä Samson, jonka riveissä hän oli kahden albumin ajan ennen liittymistään Iron Maideniin syksyllä 1981. Samsonissa Dickinson esiintyi vielä taiteilijanimellä Bruce Bruce.

Bruce Dickinson vuonna 2009

Ensiesiintyminen Iron Maidenin riveissä tapahtui The Number of the Beast -levyllä. Liittyessään Iron Maideniin hän korvasi Paul Di’Annon yhtyeen laulajana.

Vuonna 1989 Dickinsonia pyydettiin säveltämään ja levyttämään kappale kauhuelokuvaan Painajainen Elm Streetillä 5 – Painajaisten lapsi. Hän kirjoitti elokuvaa varten kappaleen ”Bring Your Daughter... to the Slaughter” kertomansa mukaan ”noin kolmessa minuutissa”, jonka jälkeen hän otti yhteyttä aiemmin Ian Gillanin yhtyeen kitaristina vaikuttaneeseen Janick Gersiin. Dickinson, Gers, basisti Andy Carr ja rumpali Fabio del Rio levyttivät kappaleen nopeasti sen kirjoittamisen jälkeen tuottaja Chris Tsangaridesin kanssa. Vaikka tarkoituksena oli alun perin ollut vain yhden kappaleen levyttäminen, Dickinson päätyi levyttämään Iron Maidenin tauon aikana kokonaisen albumin. Hänen soolouransa ensimmäisellä studioalbumilla Tattooed Millionaire vaikutti kappaleen ”Bring Your Daughter... to the Slaughter” levyttänyt kokoonpano tuottajanaan Chris Tsangarides, ja albumi julkaistiin 8. toukokuuta 1990. Dickinson kirjoitti lähes kaiken albumin kappalemateriaalin Janick Gersin kanssa, ja albumin julkaisemisen jälkeen hän teki ensimmäisen kiertueensa sooloartistina.

Vuonna 1990 Dickinson osallistui Spitakin maanjäristyksen uhreja tukeneeseen hyväntekeväisyyskampanjaan, jossa brittiläiset muusikot nostivat rahaa järistyksen uhreille levyttämällä ja julkaisemalla oman versionsa Deep Purplen kappaleesta ”Smoke on the Water”. Hän myös levytti Skin -yhtyeen ja näyttelijä Rowan Atkinsonin kanssa alun perin Alice Cooper -yhtyeen julkaiseman kappaleen ”Elected” hyväntekeväisyystapahtuma Comic Reliefin tueksi. Kappale julkaistiin myöhemmin markkinoimaan Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 1992 parlamenttivaaleja, ja se nousi Britannian singlelistan yhdeksänneksi vuonna 1992.

Dickinsonin sooloalbumin sävellyskumppani ja kitaristi Janick Gers liittyi Iron Maidenin kitaristiksi vuonna 1990, kun Adrian Smith erosi yhtyeestä albumin No Prayer for the Dying esivalmisteluvaiheessa. Smith oli tyytymätön suunnasta, johon yhtye oli musiikillisesti menossa. Basisti Steve Harris oli pitänyt Dickinsonin aiemmin levyttämästä ”Bring Your Daughter... to the Slaughter” -kappaleesta, ja myös Iron Maiden päätyi levyttämään kappaleen No Prayer for the Dyingille. Kappale julkaistiin myös singlenä, ja se nousi Britannian singlelistan kärkipaikalle. Albumilistan toiseksi noussut No Prayer for the Dying sai kuitenkin ristiriitaisen vastaanoton, eikä sitä pidetty yhtyeen uran aiempien julkaisujen veroisena klassikkoalbumina. Myös yhtyeen seuraava studioalbumi, vuoden 1992 Fear of the Dark, sai kriitikoiden ja yleisön keskuudessa sekä positiivisia että negatiivisia arvioita, mutta nousi tästä huolimatta albumilistan kärkipaikalle.

Fear of the Dark Tour -kiertueen päätyttyä Dickinson halusi keskittää aikansa omaan soolouraansa ja päätti erota Iron Maidenista. Yhtye oli jo kuitenkin vahvistanut esiintyvänsä vuoden 1993 maaliskuusta elokuuhun kestävällä A Real Live Tour -kiertueella, joten Dickinson joutui vastoin tahtoaan pysymään yhtyeen laulajana vielä yhden kiertueen ajan. Hänen ja basisti Steve Harrisin henkilökohtainen ystävyyssuhde oli tulehtunut, ja yhtyeen välinen tunnelma oli läpi kiertueen hyvin jännittynyt. Kiertueen päätteeksi Iron Maiden taltioi Dickinsonin ja yhtyeen viimeiseksi jääneen esiintymisen BBC:n Pinewood Studiosin tiloissa konserttivideoksi Raising Hell.

Siirryttyään soolouralle Dickinson aloitti yhteistyön tuottaja Keith Olsenin kanssa levyttääkseen seuraavan sooloalbuminsa Balls to Picasso, olematta kuitenkaan tyytyväinen syntyneesen materiaaliin. Aloitettuaan yhteistyönsä Tribe of Gypsies -yhtyeen kitaristi Roy Z:n kanssa Dickinson aloitti parantelemaan Balls to Picasson virheellisyyksiä, ja hän päätyi lopulta äänittämään koko albumin uudelleen Tribe of Gypsiesin säestämänä lukuun ottamatta kappaletta ”Tears of the Dragon”. Uusi, ensimmäistä sooloalbumia kypsempi Balls to Picasso julkaistiin 6. kesäkuuta 1994, jonka jälkeen Tribe of Gypsies aloitti oman kiertueensa. Dickinson alkoi tällä välin työstämään kitaristi Alex Dicksonin kanssa kolmatta albumiaan Skunkworks, josta oli määrä tulla myös Dickinsonin uuden yhtyeen nimi. Albumin on lyhyine kappaleineen usein nähty olevan enemmän grungea kuin metallimusiikkia. Skunkworks hajosi pian musiikillisiin erimielisyyksiin ja Dickinson alkoi lyhyen hiljaisen jakson jälkeen taas työskennellä Roy Z:n kanssa uuden albumin parissa. Accident of Birth -levyllä (1997) ja sitä seuranneella kiertueella soitti myös Adrian Smith. Seuraavan levyn The Chemical Wedding (1998) innoittajana toimivat William Blaken työt. Kahden viimeisimmän soololevyn saavutettua arvostelu-, joskaan ei niinkään kaupallista menestystä, Dickinson palasi Iron Maidenin riveihin alkuvuodesta 1999. Hän kuitenkin julkaisi 2005 kitaristi Roy Z’n tuella uuden sooloalbumin Tyranny of Souls, jota musiikkilehti Kerrang on ylistänyt.

Muut toimet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dickinson lentohaalarissaan

Dickinson on harrastanut 1980-luvulta lähtien aktiivisesti miekkailua ollen parhaimmillaan seitsemäs Ison-Britannian ranking-listalla.

Dickinson oli 1990-luvulla epävarma soolouransa menestyksestä ja harkitsi vakavasti siirtymistä lentämään lentokoneita. Hän lähetti hakupapereita lentoyhtiöihin kertomatta laulajanurastaan. Lopulta British World-yhtiö koulutti hänet Boeing 757-koneen lentäjäksi.[13] Hän lentää Iron Maidenin kuljetuskalustona toimivaa Boeing 747 -lentokonetta. Liikennelentäjänä Dickinson lensi Iceland Expressin lentoja Reykjavíkiin sekä Astraeus-lentoyhtiöllä Boeing 737:llä.[14]

Kuten yhtyetoverinsa Steve Harris, Dickinsonkin on kiinnostunut kirjallisuudesta ja historiasta, jota hän on opiskellut yliopistossa; Dickinson on kirjoittanut kaksi kirjaalähde?. Hän juonsi vuoteen 2010 asti myös omaa heavy/rock-painotteista radio-ohjelmaa perjantaisin.[15]

Dickinson on myös osallistunut Julian Doylen kanssa kauhuelokuvan Chemical Wedding käsikirjoittamiseen,[16] elokuvassa herätetään Aleister Crowley henkiin uudelleen. Käsikirjoitus on muokattu myös kirjaksi.

Joulukuussa 2014 Dickinsonilla todettiin aikaisessa vaiheessa oleva kielisyöpä, joka saatiin parannettua seitsemän viikon hoitovaiheella vuoden 2015 alussa.[17]

Ed Force One

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Logo Eddie Boeing 747
    Logo Eddie Boeing 747
  • Ed Force One airport Düsseldorf (DUS)
    Ed Force One airport Düsseldorf (DUS)
  • Ed Force One Cockpit
    Ed Force One Cockpit


Diskografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iron Maiden

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soololevyt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoelmat & livealbumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

VHS/DVD

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Dive! Dive! Live! (1991)
  • Skunkworks Live Video (1997)
  • Anthology (2006)

TV

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Flying Heavy Metal

Kirjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ The Greatest Metal Bands of All Time, 4. - Iron Maiden Music Television. Arkistoitu 18.12.2010. Viitattu 14.7.2012. (englanniksi)
  2. ↑ IRON MAIDEN Singer Receives Honorary Doctorate in Music from Queen Mary University Blabbermouth. Viitattu 14.7.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  3. ↑ Bruce Dickinson nimitetään Helsingin yliopiston kunniatohtoriksi Yle Uutiset. Viitattu 24.4.2019.
  4. ↑ Bruce Dickinson Helsingin yliopiston kunniatohtoriksi – meriittilista on pitkä ja monipuolinen: myös oluen valmistus mainitaan www.iltalehti.fi. Viitattu 14.11.2019.
  5. ↑ a b c d e Wall, Mick: Iron Maiden: Run to the Hills, s. 198. Johnny Kniga, 2004.
  6. ↑ Shooman, Joe: Bruce Dickinson: Flashing Metal with Iron Maiden and Flying Solo, s. 119. Independent Music Press, 2007.
  7. ↑ Wall, Mick: Iron Maiden: Run to the Hills, s. 200. Johnny Kniga, 2004.
  8. ↑ a b c Wall, Mick: Iron Maiden: Run to the Hills, s. 201. Johnny Kniga, 2004.
  9. ↑ Bruce Dickinsonin ankara nuoruus: pieksijöinä opettajat ja oppilaat - ”tarkoitus varmistaa maksimaalinen ahdistus ja fyysinen kipu” iltalehti.fi. Viitattu 19.11.2017.
  10. ↑ Shooman, Joe: Bruce Dickinson: Flashing Metal with Iron Maiden and Flying Solo, s. 12. Independent Music Press, 2007.
  11. ↑ Wall, Mick: Iron Maiden: Run to the Hills, s. 203. Johnny Kniga, 2004.
  12. ↑ a b Wall, Mick: Iron Maiden: Run to the Hills, s. 199. Johnny Kniga, 2004.
  13. ↑ Maiden flight Guardian. Viitattu 25.6.2008. (englanniksi)
  14. ↑ Heavy metal singer hits new heights as charter pilot Boeing Frontiers. Viitattu 25.6.2008. (englanniksi)
  15. ↑ http://www.bbc.co.uk/programmes/b0072kzb
  16. ↑ Chemical Wedding IMDB. Viitattu 04.09.2008. (englanniksi)
  17. ↑ Bruce Dickinson sairastui suusyöpään 19.2.2015. Sanoma News. Arkistoitu 21.2.2015. Viitattu 22.2.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bruce Dickinson
Albumit
Muut julkaisut
Iron Maiden
Studioalbumit
Livealbumit
EP:t
Kokoelmat
Boksit
Singlet
Videotallenteet
Katso myös
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Bruce_Dickinson&oldid=22708094”