Circuit de Spa-Francorchamps

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Circuit de Spa-Francorchamps
Sijainti Belgia Stavelot ja Malmedy, Belgia
Aikavyöhyke UTC+1
Valmistumisvuosi 1921
Katsojakapasiteetti 70 000
Radan pituus 7,004 km
Mutkia 19
Rataennätys 1.44,701
(Meksiko Sergio Perez,
Red Bull Racing, 2024)
Suurimmat tapahtumat Formula 1,
Span 24 tunnin ajo,
FIA WEC,
Formula 2, Formula 3, GP2, GP3,
WTCC, DTM, Porsche SC
1921–1939
Radan pituus 14,9 km
Mutkia 25
Rataennätys 5.04,1
(Saksa Hermann Lang,
Mercedes-Benz, 1937
1947–1978
Radan pituus 14,1 km
Mutkia 21
Rataennätys 3.13,4
(Ranska Henri Pescarolo,
Matra, 1973 WSC)
1979–1980
Radan pituus 6,947 km
Mutkia 17
1994
Radan pituus 7,001 km
Mutkia 19
Rataennätys 1.57,117
(Yhdistynyt kuningaskunta Damon Hill,
Williams, 1994)
1981–1993, 1995–2003
Radan pituus 6,968 km
Mutkia 19
Rataennätys 1.47,176
(Saksa Michael Schumacher,
Ferrari, 2002)
2004–2006
Radan pituus 6,976 km
Mutkia 19
Rataennätys 1.45,108
(Suomi Kimi Räikkönen,
McLaren, 2004)
Formula 1
Kilpailun pituus 44 kierrosta, 308,052 km
Ensimmäinen GP 1950
Grand Prix’itä ajettu 57
Eniten voittoja Saksa Michael Schumacher (6)

Circuit de Spa-Francorchamps on moottorirata Stavelotin ja Malmedyn kunnissa Liègen maakunnassa Belgiassa.

Vanha ja uusi rata.
Eau Rouge kuvattuna vanhan lähtösuoran päästä.
Rata ilmasta kuvattuna.

Radalla on ajettu Formula 1:n Belgian Grand Prix’ta Zolderin ja Nivellesin ratojen lisäksi. Rata on pitkään ollut Formula 1 -radoista pisin; pituutta sillä oli aikaisemmin 14,1 km, nykyään noin 7 km. Radalla ajetaan myös muun muassa Porsche Supercupia, Formula 2- ja FIA WEC -sarjaa sekä vuosittain Span 24 tunnin ajo.

Kauden 1998 Belgian GP:n ensimmäisellä kierroksella radalla sattui Formula 1 -historian suurin kolari, jossa 13 autoa joutui keskeyttämään.

Eau Rouge / Raidillon

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koko mutkayhdistelmää kutsutaan usein virheellisesti Eau Rougeksi. Alkuperäinen Eau Rouge oli vasemmalle kaartuva mutka, josta on edelleen käytössä pieni pätkä ennen oikealle jyrkkään ylämäkeen kääntyvää Raidillon-mutkaa. Eau Rouge ja sitä seurannut Virage de l’Ancienne Douane -mutka poistettiin radasta vuonna 1947, kun Raidillon rakennettiin radan nopeuttamiseksi. Nimensä Eau Rouge -mutka saa radan ali virtaavasta samannimisestä joesta.[1]

Kaudella 1994 Raidillon-mutkaan tehtiin šikaani, jonka tarkoituksena oli pudottaa autojen nopeuksia turvallisuuden parantamiseksi. Taustalla oli kaksi kuolonuhria vaatinut San Marinon GP.

Koska Eau Rougesta on edelleen jäljellä lyhyt vasemmalle kaartava osa ennen oikealle ylämäkeen johtavaa Raidillonia, käytetään mutkayhdistelmästä joskus nimityksiä Eau Rouge-Raidillon tai Le Raidillon de l’Eau Rouge.

Vuoden 2019 Belgian F2-kisassa Raidillon-mutkassa sattui kuolemaan johtanut kolari, jossa kuoli ranskalainen kuljettaja Anthoine Hubert. Kolari tapahtui, kun Giuliano Alesi menetti Raidillon-mutkassa autonsa hallinnan, jolloin muut kuljettajat hänen takanaan joutuivat hidastamaan välttääkseen törmäyksen Alesiin. Sen seurauksena Hubert pyörähti turva-alueen rengasvalliin, jonka jälkeen Juan Manuel Correa törmäsi hurjalla nopeudella suoraan Hubertin kylkeen. Hubertin auto katkesi kahtia ja Correan auto romuttui ja kääntyi katolleen. Hubert kuoli noin puolitoista tuntia kolarin jälkeen. Correa sai kolarissa vakavat vammat, mutta selviytyi.

Kunnostustyöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudella 2006 Spa-Franchorchamps’n rata pudotettiin Formula 1 -kilpailukalenterista, sillä rataan vaadittiin mittavat kunnostustyöt. Spa-Franchorchamps’n osakilpailu ajettiin jälleen 16. syyskuuta 2007. Radan ensimmäistä La Sourcen mutkaa oli siirretty 100 metriä eteenpäin, jotta uudet suuret varikkotilat mahtuivat radalle. Lisäksi muuria siirrettiin kauemmas radasta. Radan loppuosassa niin sanottua bussipysäkkišikaania muutettiin entistä hitaammaksi. Muutosten myötä radan pituus kasvoi hieman, nykyiseen 7,004 kilometriin.

Vuodeksi 2022 radan turva-alueita muutettiin leveämmiksi ja sora-alueita lisättiin, jotta kilpailunjärjestäjillä olisi tulevaisuudessa mahdollista järjestää myös moottoripyöräkilpailuja radallaan.[2]

Eniten voittoja Span radalta Formula 1:ssä on saksalaisella Michael Schumacherilla. Hän voitti kilpailun vuosina 1992, 1995, 1996, 1997, 2001 ja 2002. Suomen kansalaisista Spassa on voittanut Mika Häkkinen (vuonna 2000), Kimi Räikkönen (vuosina 2004, 2005, 2007 ja 2009), sekä Nico Rosberg (vuonna 2016).

Markus Palttala on voittanut Span 24 tunnin ajon Cat.2-luokassa Porschella PSI Motorsport Team -autokunnassa vuonna 2001, 1 000 km:n ajon Le Mans Seriesin GT1 -luokassa Fordilla Marc VDS Racing Team -autokunnassa vuonna 2010 ja Span 24 tunnin ajon kokonaiskilpailun vuonna 2015 BMW Sports Trophy Team Marc VDS -autokunnassa.

Mika Salo on voittanut Span 24 tunnin ajon GT2-luokassa Ferrarilla AF Corse -autokunnassa vuonna 2006.

Toni Vilander on voittanut Span 24 tunnin ajon GT2-luokassa vuonna 2009, Pro-Am Cup -luokan vuonna 2013 ja Span 6 tunnin ajon FIA WEC -sarjassa LMGTE Pro -luokassa vuonna 2014 Ferrarilla AF Corse -autokunnassa.

[3]

Kausi Kuljettaja Valmistaja Raportti
1925 Italia Antonio Ascari Alfa Romeo Raportti
1930 Monaco Louis Chiron Bugatti Raportti
1931 Yhdistynyt kuningaskunta William Grover-Williams
Italia Caberto Conelli
Bugatti Raportti
1933 Italia Tazio Nuvolari Maserati Raportti
1934 Ranska René Dreyfus Bugatti Raportti
1935 Saksa Rudolf Caracciola Mercedes-Benz Raportti
1937 Saksa Rudolf Hasse Auto Union Raportti
1939 Saksa Hermann Lang Mercedes-Benz Raportti
1947 Ranska Jean-Pierre Wimille Alfa Romeo Raportti
1949 Ranska Louis Rosier Talbot-Lago-Talbot Raportti
Kausi Kuljettaja Valmistaja Raportti
1950 Argentiina Juan Manuel Fangio Alfa Romeo Raportti
1951 Italia Giuseppe Farina Alfa Romeo Raportti
1952 Italia Alberto Ascari Ferrari Raportti
1953 Italia Alberto Ascari Ferrari Raportti
1954 Argentiina Juan Manuel Fangio Maserati Raportti
1955 Argentiina Juan Manuel Fangio Mercedes Raportti
1956 Yhdistynyt kuningaskunta Peter Collins Ferrari Raportti
1958 Yhdistynyt kuningaskunta Tony Brooks Vanwall Raportti
1960 Australia Jack Brabham Cooper-Climax Raportti
1961 Yhdysvallat Phil Hill Ferrari Raportti
1962 Yhdistynyt kuningaskunta Jim Clark Lotus-Climax Raportti
1963 Yhdistynyt kuningaskunta Jim Clark Lotus-Climax Raportti
1964 Yhdistynyt kuningaskunta Jim Clark Lotus-Climax Raportti
1965 Yhdistynyt kuningaskunta Jim Clark Lotus-Climax Raportti
1966 Yhdistynyt kuningaskunta John Surtees Ferrari Raportti
1967 Yhdysvallat Dan Gurney Eagle-Weslake Raportti
1968 Uusi-Seelanti Bruce McLaren McLaren-Ford Raportti
1970 Meksiko Pedro Rodríguez BRM Raportti
1983 Ranska Alain Prost Renault Raportti
1985 Brasilia Ayrton Senna Lotus-Renault Raportti
1986 Yhdistynyt kuningaskunta Nigel Mansell Williams-Honda Raportti
1987 Ranska Alain Prost McLaren-TAG Raportti
1988 Brasilia Ayrton Senna McLaren-Honda Raportti
1989 Brasilia Ayrton Senna McLaren-Honda Raportti
1990 Brasilia Ayrton Senna McLaren-Honda Raportti
1991 Brasilia Ayrton Senna McLaren-Honda Raportti
1992 Saksa Michael Schumacher Benetton-Ford Raportti
1993 Yhdistynyt kuningaskunta Damon Hill Williams-Renault Raportti
1994 Yhdistynyt kuningaskunta Damon Hill Williams-Renault Raportti
1995 Saksa Michael Schumacher Benetton-Renault Raportti
1996 Saksa Michael Schumacher Ferrari Raportti
1997 Saksa Michael Schumacher Ferrari Raportti
1998 Yhdistynyt kuningaskunta Damon Hill Jordan-Mugen-Honda Raportti
1999 Yhdistynyt kuningaskunta David Coulthard McLaren-Mercedes Raportti
2000 Suomi Mika Häkkinen McLaren-Mercedes Raportti
2001 Saksa Michael Schumacher Ferrari Raportti
2002 Saksa Michael Schumacher Ferrari Raportti
2004 Suomi Kimi Räikkönen McLaren-Mercedes Raportti
2005 Suomi Kimi Räikkönen McLaren-Mercedes Raportti
2007 Suomi Kimi Räikkönen Ferrari Raportti
2008 Brasilia Felipe Massa Ferrari Raportti
2009 Suomi Kimi Räikkönen Ferrari Raportti
2010 Yhdistynyt kuningaskunta Lewis Hamilton McLaren-Mercedes Raportti
2011 Saksa Sebastian Vettel Red Bull-Renault Raportti
2012 Yhdistynyt kuningaskunta Jenson Button McLaren-Mercedes Raportti
2013 Saksa Sebastian Vettel Red Bull-Renault Raportti
2014 Australia Daniel Ricciardo Red Bull Racing-Renault Raportti
2015 Yhdistynyt kuningaskunta Lewis Hamilton Mercedes Raportti
2016 Saksa Nico Rosberg Mercedes Raportti
2017 Yhdistynyt kuningaskunta Lewis Hamilton Mercedes Raportti
2018 Saksa Sebastian Vettel Ferrari Raportti
2019 Monaco Charles Leclerc Ferrari Raportti
2020 Yhdistynyt kuningaskunta Lewis Hamilton Mercedes Raportti
2021 Alankomaat Max Verstappen Red Bull Racing-Honda Raportti
2022 Alankomaat Max Verstappen Red Bull Racing-RBPT Raportti
2023 Alankomaat Max Verstappen Red Bull Racing-Honda RBPT Raportti
2024 Yhdistynyt kuningaskunta Lewis Hamilton Mercedes Raportti
Kausi Lähtö Kuljettaja Talli Raportti
2005 1. lähtö Brasilia Nelson Piquet Jr. Hitech Piquet Sports Raportti
2. lähtö Yhdistynyt kuningaskunta Adam Carroll Super Nova International
2007 1. lähtö Ranska Nicolas Lapierre DAMS Raportti
2. lähtö Intia Karun Chandhok Durango
2008 1. lähtö Ranska Romain Grosjean ART Grand Prix Raportti
2. lähtö Venezuela Pastor Maldonado Piquet Sports
2009 1. lähtö Portugali Álvaro Parente Ocean Racing Technology Raportti
2. lähtö Alankomaat Giedo van der Garde iSport International
2010 1. lähtö Venezuela Pastor Maldonado Rapax Raportti
2. lähtö Meksiko Sergio Pérez Barwa Addax Team
2011 1. lähtö Saksa Christian Vietoris Racing Engineering Raportti
2. lähtö Italia Luca Filippi Scuderia Coloni
2012 1. lähtö Ruotsi Marcus Ericsson iSport International Raportti
2. lähtö Tšekki Josef Král Barwa Addax Team
2013 1. lähtö Yhdistynyt kuningaskunta Sam Bird Russian Time Raportti
2. lähtö Yhdistynyt kuningaskunta James Calado ART Grand Prix
2014 1. lähtö Italia Raffaele Marciello Racing Engineering Raportti
2. lähtö Brasilia Felipe Nasr Carlin
2015 1. lähtö Belgia Stoffel Vandoorne ART Grand Prix Raportti
2. lähtö Yhdysvallat Alexander Rossi Racing Engineering
2016 1. lähtö Ranska Pierre Gasly Prema Racing Raportti
2. lähtö Italia Antonio Giovinazzi Prema Racing
Kausi Lähtö Kuljettaja Talli Raportti
2017 1. lähtö Venäjä Artjom Markelov Russian Time Raportti
2. lähtö Brasilia Sérgio Sette Câmara MP Motorsport
2018 1. lähtö Alankomaat Nyck de Vries Pertamina Prema Theodore Racing Raportti
2. lähtö Kanada Nicholas Latifi DAMS
Kausi Lähtö Kuljettaja Talli Raportti
2010 1. lähtö Kanada Robert Wickens Status Grand Prix Raportti
2. lähtö Ranska Adrien Tambay Manor Racing
2011 1. lähtö Suomi Valtteri Bottas Lotus ART Raportti
2. lähtö Uusi-Seelanti Richie Stanaway Lotus ART
2012 1. lähtö Saksa Daniel Abt Lotus GP Raportti
2. lähtö Suomi Matias Laine MW Arden
2013 1. lähtö Venäjä Daniil Kvjat MW Arden Raportti
2. lähtö Yhdistynyt kuningaskunta Alexander Sims Carlin
2014 1. lähtö Yhdistynyt kuningaskunta Dean Stoneman Marussia Manor Racing Raportti
2. lähtö Yhdistynyt kuningaskunta Alex Lynn Carlin
2015 1. lähtö Yhdistynyt kuningaskunta Emil Bernstorff Arden International Raportti
2. lähtö Italia Luca Ghiotto Trident
2016 1. lähtö Monaco Charles Leclerc ART Grand Prix Raportti
2. lähtö Yhdistynyt kuningaskunta Jack Aitken Arden International
2017 1. lähtö Yhdistynyt kuningaskunta George Russell ART Grand Prix Raportti
2. lähtö Ranska Giuliano Alesi Trident
2018 1. lähtö Saksa David Beckmann Trident Raportti
2. lähtö Venäjä Nikita Mazepin ART Grand Prix

Porsche Supercup

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kausi Lähtö Kuljettaja Talli Raportti
2002 1. lähtö Monaco Stéphane Ortelli Kadach Tuning + Service Raportti
2004 1. lähtö Saksa Wolf Henzler Infineon-Team Farnbacher PZM Raportti
2005 1. lähtö Saksa Dirk Werner Farnbacher Racing PZN Raportti
2007 1. lähtö Alankomaat Patrick Huisman Konrad Motorsport Raportti
2008 1. lähtö Yhdistynyt kuningaskunta Sean Edwards Konrad Motorsport Raportti
2009 1. lähtö Alankomaat Jeroen Bleekemolen Konrad Motorsport Raportti
2010 1. lähtö Yhdistynyt kuningaskunta Sean Edwards Team Abu Dhabi on Tolimit Raportti
2011 1. lähtö Puola Kuba Giermaziak Verva Racing Team Raportti
2012 1. lähtö Tanska Nicki Thiim Hermes Attempto Racing Raportti
2013 1. lähtö Itävalta Klaus Bachler Förch Racing by Lukas MS Raportti
2014 1. lähtö Uusi-Seelanti Earl Bamber Fach Auto Tech Raportti
2015 1. lähtö Saksa Sven Müller Lechner Racing Middle East Raportti
2. lähtö Itävalta Philipp Eng Market Leader by Project 1
2016 1. lähtö Ranska Mathieu Jaminet Martinet by Alméras Raportti
2017 1. lähtö Norja Dennis Olsen Walter Lechner Racing Team Raportti
2. lähtö Norja Dennis Olsen Walter Lechner Racing Team
2018 1. lähtö Itävalta Thomas Preining BWT Lechner Racing Raportti
  1. Liesemeijer, Herman: The Raidillon circuitsofthepast.nl. Viitattu 28.8.2015. (englanniksi, hollanniksi)
  2. Noble, Jonathan: Spa-Francorchamps circuit revamp revealed in new photos F1 News. 24.12.2021. Autosport.com. Viitattu 8.2.2023. (englanniksi)
  3. Circuit de Spa-Francorchamps f1paddock.biz. Arkistoitu 12.6.2011. Viitattu 12.7.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]