Extol

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Extol
Tiedot
Toiminnassa 1993–
Tyylilaji death metal, progressiivinen metalli, thrash metal
tekninen death metal (aik.)
Kotipaikka Bekkestua, Norja
Laulukieli englanti, norja
Jäsenet

Peter Espevoll, Laulu
David Husvik, Rummut
Ole Børud, Kitara ja clean-laulu

Entiset jäsenet

Christer Espevoll, Kitara
Tor Magne S. Glidje, Kitara
Ole Halvard Sveen, Kitara
John Robert Mjåland, Basso
Eystein Holm, Basso
Emil Nikolaisen, Kitara

Levy-yhtiö

Indie Recordings, 2013–
Century Media, 2002–2007
Endtime Productions, 1998–2002

Aiheesta muualla
Kotisivut

Extol on norjalainen vuonna 1993 perustettu yhtye, joka soittaa progressiivista extreme metalia. Yhtye tunnetaan tarkasta ja teknisestä soittotaidostaan. Vuonna 2007 yhtye hajosi, ja jäsenet toimivat eri projekteissa. Vuonna 2012 yhtye palasi yhteen kolmen alkuperäisjäsenen voimin. Extol on soittanut eri tyylejä vuosien varrella progressiivisesta death metalista melodiseen death metaliin ja thrash metaliin. Yhtye luokitellaan usein melodiseksi death metaliksi, jonka puitteissa Extol saavutti suosiota varhaisilla julkaisuillaan Burial ja Undeceived.[1]

Vuonna 2002 Century Media Recordsille kiinnitetty Extol on julkaissut 4 studioalbumia ja 2 ep:tä. Neljäs albumi The Blueprint Dives sai Norjassa Spellemannsprisen-ehdokkuuden parhaasta metallialbumista 2005.[2] Albumi saavutti 5. sijan Norjan suurimman sanomalehden Dagbladetin järjestämässä äänestyksessä, jossa valittiin vuoden metallilevyt.[3] Extol on tehnyt kiertueita sellaisten johtavien metalliyhtyeiden kuin Mastodonin, God Forbidin ja Opethin kanssa. Viides albumi Extol julkaistiin Indie Recordings -levymerkillä. Extolin levyjä on myyty yhteensä yli 500 000 kappaletta.

Ennen taukoa Extolin kokoonopanossa olivat laulaja Peter Espevoll, kitaristit Tor Magne Glidje ja Ole Halvard Sveen, rumpali David Husvik ja basisti John Robert Mjåland. Muita legendaarisen kokoonpanon jäseniä olivat kitaristit Ole Børud ja Christer Espevoll, joka kirjoitti monet yhtyeen varhaisista kappaleista.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1993-1999: Perustaminen ja Burial

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rumpali David Husvik, 16 ja kitaristi Christer Espevoll, 16 perustivat Extolin Bekkestuassa, Norjassa vuonna 1993. Christerin veli Peter, 14 otettiin laulajaksi. Basisti Eystein Holm liittyi mukaan yhtyeen ensimmäistä konserttia varten vuonna 1994. Eräässä haastattelussa Peter selitti yhtyeen nimen merkityksen: "Extol tarkoittaa 'ylistää', sen korottamista, jolle haluaa antaa kunnian, ja siitä yhtyeessämme on kysymys. Me haluamme antaa Jumalalle kunnian elämällämme ja musiikillamme."[4] Extol kertoi haluavansa laajentaa musiikkityyliään tavanomaisen metallimusiikin rajojen ulkopuolelle - Allmusicin kirjoittajan Mike DaRoncon mukaan yhtyeen "aikeena oli perustaa death metal -yhtye, joka edustaisi enemmän progressiivisempaa puolta; poiketen tyypillisestä suuntauksen yhtyeestä, joka keskittyy enemmän ulkonäköönsä."[1] Emil Nikolaisen Royal-yhtyeestä liittyi toiseksi kitaristiksi vuonna 1995.

Yhtye saavutti pian mainetta paikallisissa piireissä. Tammikuussa 1996 Extol sai näkyvyyttä pääsemällä norjalaiselle kokoelmalevylle nimeltä Northern Lights. Levy esitteli paikallisia kristillisiä metalliyhtyeitä kuten Antestor, Schaliach ja Groms. Mortification-yhtyeen Steve Rowe julkaisi kokoelman levymerkillään Rowe Productions. Kaksi kuukautta myöhemmin yhtye matkusti Tukholmaan, Ruotsiin tekemään ensimmäisen konserttinsa kotimaansa ulkopuolella. Vuoden 1996 lopulla Nikolaisen jätti yhtyeen keskittyäkseen Royaliin. Nikolaisen perusti myöhemmin vaihtoehtorock-yhtyeen nimeltä Serena Maneesh, joka julkaisi kriitikoiden arvostusta saaneen nimialbumin vuonna 2005. Nikolaisenin tilalle tuli Ole Børud (death-doom-yhtye Schaliachista[5]), joka hoiti kitaran lisäksi puhtaat lauluosuudet.

Vuonna 1997 Extol julkaisi kolme kappaletta sisältävän demon Embraced. Saman vuoden lopulla yhtye äänitti studioalbumin, vaikka Extolilla ei ollut levytyssopimusta. Vuoden kuluttua Endtime Productions kiinnitti yhtyeen. Esikoisalbumi nimeltään Burial julkaistiin joulukuussa 1998. Yhdysvalloissa Solid State Records sai albumin julkaisuoikeudet ja Japanissa Avalon Records. Albumi sai hyvin myönteisiä arvioita yleisiltä ja kristillisiltä viestimiltä. DaRonco kirjoitti, että albumi oli "tuulahdus raikasta ilmaa tyylilajissa, jonka painopiste on saatanallisissa tempauksissa."[6]

Pian Burialin julkaisun jälkeen yhtye esiintyi ensimmäisen kerran Yhdysvalloissa, Cornerstone festivalissa ja Texas Rockfestissa. Extol teki neljä viikkoa kestäneen kiertueen ruotsalaisen rockyhtye Blindsiden kanssa kesällä 1999. Marraskuussa yhtye julkaisi ep-levyn Mesmerized. Ep-levy sisältää kolme Burialin kappaleista tehtyä remix-versiota, joista vastasivat ruotsalaiset industrial-yhtyeet Raison d'être ja Sanctum, ja kolme muuta kappaletta; yhden juuri äänitetyn, Burialilta pois jätetyn ja Japanin julkaisun lisäraidan. Holm jätti yhtyeen ja hänen tilalleen otettiin Tor Magne Glidje, joka soitti bassoa norjalaisessa extreme metal -yhtye Lengselissä.

2000-2003: Undeceived ja Synergy

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Extol palasi studioon joulukuussa 1999 äänittämään toisen albumin. Kesäkuussa 2000 yhtye julkaisi Undeceivedin. Albumin myötä yhtyeen tyyli oli muuttunut "raskaammaksi ja synkeämmäksi" kuin aiemmin, ja painopiste siirtyi enemmän death metaliin.[7] Kappaleesta "Ember" tuli suosittu yhtyeen ihailijoiden keskuudessa. Børud jätti yhtyeen, Glidje siirtyi kitaristiksi ja John Robert Mjåland liittyi basistiksi.

Vuonna 2001 yhtye äänitti toisen ep-levyn nimeltään Paralysis, joka julkaistiin vain Ruotsissa. Ep-levy sisältää coverin kappaleesta "Shadow of Death", jonka teki alun perin maineikas yhdysvaltalainen thrash metal -yhtye Believer, jonka Extol mainitsee suureksi vaikuttajakseen. Paralysiksen jälkeen Glidje jätti yhtyeen keskittyäkseen toiseen projektiinsa, Ganglioniin, ja Ole Børud palasi kokoonpanoon. Undeceivedin julkaisun jälkeen Extol ei ollut enää sitoutunut Endtimeen, ja yhtye teki levytyssopimuksen Century Median kanssa vuonna 2002. Kolmas albumi Synergy julkaistiin vuonna 2003, ja albumilla oli aiempaakin enemmän Believer-vaikutteita.[8] Julkaisun jälkeen Extol kiersi Eurooppaa ja Yhdysvaltoja ruotsalaisen progressiivisen death metal -yhtye Opethin kanssa.

2004-2005: The Blueprint Dives

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2004 Ole Børud ja Christer Espevoll jättivät Extolin voidakseen "käyttää aikaansa ja energiaansa muihin asioihin". Rockyhtye Gangliónissa vaikuttaneet Tor Magne S. Glidje palasi ja Ole Halvard Sveen tuli kitaristeiksi yhtyeeseen. Neljä yhtyeen viidestä jäsenestä soittivat molemmissa yhtyeissä.

Vuonna 2005 Extol julkaisi monipuolisimpana pidetyimman albuminsa nimeltä The Blueprint Dives (tai lyhyesti Blueprint). Kerrotaan, että "kriitikot ympäri maailmaa ylistivät albumia sen ilmestyttyä". Esimerkiksi Allmusicin Eduardo Rivadavia of antoi albumille 4,5 pistettä 5:stä ja kirjoitti: "Extolin suurimmaksi saavutukseksi suora vertailu muihin yhtyeisiin on lähes mahdotonta!".[9] ja albumi oli ehdolla Norjan Grammy-palkinnon, Spellemannsprisenin saajaksi vuoden 2005 parhaana norjalaisena metallialbumina.[10] The Blueprint Divesin ansiosta Extol sai lisää näkyvää valtavirran suosiota, ja kappaleesta "Pearl" tuotettiin yhtyeen ensimmäinen musiikkivideo. Extol teki kiertueita Euroopassa Mastodonin, God Forbidin ja Opethin kanssa sekä Yhdysvalloissa Haste the Dayn, Becoming the Archetypen ja The Showdownin kanssa.[10]

Vuonna 2007 yhtye ilmoitti virallisella MySpace-sivullaan viettävänsä määrittelemätöntä hiljaiseloa. Yhtyeen jäsenet lukuun ottamatta Espevollia ja Husvikia perustivat yhtyeen Mantric, joka julkaisi myönteisiä arvioita saaneen esikoisalbumin vuonna 2010 Prosthetic Recordsilla. Husvik soittaa yhtyeessä Dr. Midnight and the Mercy Cult, jossa on jäseniä Turbonegrosta, Apoptygma Berzerkista ja Satyriconista.

2012–nykyaika: dokumentti ja Extol

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 Extolista alettiin työstää dokumenttia Extol: of Light and Shade.[11]

Laulaja Peter Espevoll, rumpali David Husvik sekä kitaristi-laulaja Ole Børud kokosi Extolin kolmisin jälleen uudelleen. 23. huhtikuuta 2013 yhtye ilmoitti, että viides albumi Extol julkaistaan kesäkuussa. Ilmoituksen myötä kappale "Open the Gates" julkaistiin YouTubessa.[12]

Diskografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Studioalbumit

EP:t

  • Mesmerized (1999, Endtime Productions, Solid State Records)
  • Paralysis (2001, Endtime Productions)

Kokoelma-albumit

Split-albumit

  • And I Watch / Human Frailtie's Grave (2000)

Demot

  • Embraced demo (1997, omakustanne)

Dokumentit

  • 2015: Of Light and Shade

Jäsenet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyiset jäsenet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entiset jäsenet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b DaRonco, Mike: Extol biography (Yleistietoa) Allmusic. Yhdysvallat: All Media Guide, LLC. (englanniksi)
  2. ↑ Dammann, Josva: Spellemannspris til Extol Jay.no. 3.1.2006. Arkistoitu 9.11.2007. ”Etter at metall-gruppa Extol ble dannet i 1994 har de kommet med fire album. The blueprint dives er det foreløpig siste og har nå blitt nominert til spellemannsprisen.” Viitattu 21.12.2007.
  3. ↑ SmackTheJack.Net - Uutisloota - Uutinen - Extol ehdokkaana Norjan Grammy-voittajaksi (Arkistoitu – Internet Archive). Luettu 3. maaliskuuta 2007.
  4. ↑ Lloud, Shari: Interview with Peter Espervoll (Haastattelu) The Phantom Tollbooth. Heinäkuu 1999. Yhdysvallat. Arkistoitu 1.9.2012. (englanniksi)
  5. ↑ Cantwell, Alex. Extol: Interview Chronicles of Chaos
  6. ↑ DaRonco, Mike: Burial (Arvostelu) Allmusic. Yhdysvallat: All Media Guide, LLC. Viitattu 4. heinäkuuta 2010. (englanniksi)
  7. ↑ Jeffries, Vincent: Undeceived (Arvostelu) Allmusic. Yhdysvallat: All Media Guide, LLC. (englanniksi)
  8. ↑ Blabbermouth.netin henkilökunta: Extol to release Synergy in August (Uutinen) Blabbermouth.net. 25.5.2003. Yhdysvallat. Viitattu 4. heinäkuuta 2010. (englanniksi)
  9. ↑ Rivadavia, Eduardo: Extol - Blueprint Allmusic. Viitattu 21.12.2007.
  10. ↑ a b Extol ehdokkaana Norjan Grammy-voittajaksi (Uutinen yhtyeen palkintoehdokkuudesta.) 2006. SmacktheJack.net. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 7. heinäkuuta 2007.
  11. ↑ Blabbermouth.net: EXTOL Documentary In The Works 14. huhtikuuta 2013. Roadrunner Records. Arkistoitu 8.10.2012. Viitattu 28. huhtikuuta 2013.
  12. ↑ Reactivated EXTOL To Release New Album In June Blabbermouth.net. Roadrunner Records. Arkistoitu 24.4.2013. Viitattu 28. huhtikuuta 2013.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Extol&oldid=22421979”