Gotthilf Hagen
Gotthilf Heinrich Ludwig Hagen (3. maaliskuuta 1797 Königsberg – 3. helmikuuta 1884 Berliini) oli saksalainen rakennusinsinööri, joka erikoistui vesirakentamiseen.[1] Fysiikassa hänen nimensä on liitetty Hagenin–Poiseuillen yhtälöön.
Hagen opiskeli aluksi matematiikkaa ja tähtitiedettä ja hän edisti luonnontieteiden tutkimusta Königsbergin yliopistossa osana, mutta siirtyi vesi-insinöörin ammattiin ja työskenteli vuonna 1826 satamarakennustarkastajana Königsbergin lähellä Pillaussa. Hän oli vuoteen 1849 asti vesitekniikan opettaja Saksan rakennusakatemiassa (Bauakademie) ja siirtyi vuonna 1850 Saksan kauppaministeriöön, jossa hän johti pääasiassa satamarakentamista. Hän sai ylennyksen Oberbaudirector-tehtävään vuonna 1860 ja edelleen Oberlandesbaudirectoriksi vuonna 1869.[1] Hänen tehtäviinsä kuului Preussin ja muiden saksankielisten maiden suurten hydrauli- ja satamarakenteiden tarkastaminen[2]. Hän eläköityi vuonna 1875.
Vuosina 1854–1856 Hagen suunnitteli ja johti Ala-Saksissa Jaden merisataman rakentamista. Hän julkaisi useita tieteellisiä tutkielmia ja useita vesirakennusteknisiä uraauurtavia selostuksia.[2]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Handbuch der Wasserbaukunst (kolmiosainen, 1841–1874)
- Der Marne-Rheinkanal (1847)
- Über Flut und Ebbe in der Ostsee (1857–1859)
- Über die Bewegung des Wassers in Strömen (1868)
- Über die Bewegung des Wassers in cylindrischen, nahe horizontalen Leitungen (1870)
- Untersuchungen über die gleichformige Bewegung des Wassers (1876)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Hagen, Gotthilf. Salmonsenin sanakirja. Runeberg.org.
- ↑ a b Gotthilf Hagen 1797-1884. Gelehrtenfamilie-koenigsberg. Viitattu 3.5.2023.
