J. Lee Thompson
John Lee Thompson (1. elokuuta 1914 Bristol, Englanti – 30. elokuuta 2002 Sooke, Brittiläinen Kolumbia, Kanada) oli englantilainen elokuvaohjaaja, joka vaikutti sekä Britanniassa että Hollywoodissa.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1930–1950-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Thompson aloitti uransa käsikirjoittajana vuonna 1937 valmistuneen The Price of Folly -elokuvan myötä. Hän teki elokuvien käsikirjoituksia aina vuoteen 1986 asti. Hänen merkittävimpiä käsikirjoituksiaan ovat elokuvat Pennitön aviomies (For Better, for Worse, 1954) ja Ennen keskiyötä (10 to Midnight, 1983).
Ohjaajana hän aloitti vuonna 1950 valmistuneella elokuvalla Murder Without Crime. Vuonna 1956 hän oli ehdolla Cannesin elokuvajuhlien Kultaisen palmun voittajaksi ohjaustyöllään Yield to the Night. Paluu helvetistä (Ice Cold in Alex, 1958) oli hänen ensimmäinen suuri yleisömenestyksensä, joka toi hänelle palkinnon Berliinin elokuvajuhlilta sekä elokuvalle kolme Bafta-ehdokkuutta. Seuraavana vuonna valmistunut Intiassa palaa (North West Frontier) oli myös arvostelu- ja yleisömenestys. Kohtalokas kotiinpaluu (Tiger Bay, 1959) menestyi sekä Bafta-gaalassa että Berliinin elokuvajuhlilla.
1960-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1961 valmistunut Navaronen tykit (The Guns of Navarone) oli Thompsonin uran suurin menestys, joka voitti Oscarin parhaista erikoisefekteistä. Lisäksi elokuva sai kuusi Oscar-ehdokkuutta, joista yksi oli J. Lee Thompsonin ehdokkuus parhaasta ohjauksesta. Elokuva oli myös Thompsonin ensimmäinen Hollywoodissa, jossa täydellinen aloitus merkitsi varmaa työtarjontaa.
Tarjontaa oli, ja niinpä Thompson ohjasi Tuomitun kosto -elokuvan vuonna 1962. Gregory Peckin tähdittämä kauhuklassikko oli yleisö- ja arvostelumenestys, jonka Martin Scorsese filmasi vuonna 1991 uudelleen, mutta heikommalla menestyksellä.
Muita Thompsonin merkittäviä teoksia 1960-luvulla olivat Oscar-ehdokas Taras Bulba (1962), What A Way to Go! (1964), John Goldfarb, Please Come Home (1965) ja Mackenna's Gold (1969). Vuonna 1968 hänestä oli tulla Apinoiden planeetan ohjaaja, mutta hän ei voinut ottaa tehtävää vastaan keskeneräisen Mackenna's Goldin vuoksi. Hän kuitenkin ohjasi Apinoiden planeetalle kaksi jatko-osaa 1970-luvulla.
1970-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1970-luvulla Thompson alkoi jo jäähdytellä, vaikka tekikin muutamia hittejä. St. Ives (1976) oli ensimmäinen Thompsonin ohjaus, jonka pääosassa nähtiin Charles Bronson. Myöhemmin hän teki elokuvat Verenpunainen preeria (1977) ja Caboblanco (1980).
1970-luvulla valmistuivat myös hittielokuvat Mahtava kreikkalainen (The Greek Tycoon, 1978) ja Kotkat saalistavat (The Passage, 1979).
1980-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Thompsonin uran viimeinen vuosikymmen sisälsi 12 elokuvaa. Kauhuelokuva Happy Birthday to Me (1981) hyödynsi muodissa ollutta kauhuelokuvien kautta, ja se muistetaan yhtenä vuosikymmenen pienistä klassikoista.
The Ambadassor (1984) oli yksi näyttelijä Rock Hudsonin viimeisistä elokuvista, Kuningas Salomonin kaivokset (King Solomon's Mines, 1985) oli julkaisuvuotensa hitti ja Tulijalka (Firewalker, 1986) oli Chuck Norrisin ja Louis Gossett Jr:n tähdittämä b-luokan toimintarymistely.
1980-luvulla Thompson ohjasi peräti kuusi elokuvaa, joissa näytteli Charles Bronson: Ennen keskiyötä, Pirullinen kosto, Jack Murphyn laki, Väkivallan vihollinen 4, Tuomion enkeli ja Kielletty kohde. Viimeksi mainittu jäi Thompsonin viimeiseksi elokuvaksi.
|