Johannes Sederholm

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
J. J. Sederholm

Jakob Johannes (Hannes) Sederholm (20. heinäkuuta 1863 Helsinki – 26. kesäkuuta 1934 Helsinki)[1] oli suomalainen geologi ja petrologi, joka tutki erityisesti migmatiittejä eli seoskiviä. Hän toimi Geologisen toimikunnan johtaja vuosina 1893–1933.[1][2]

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sederholmin vanhemmat olivat yliopiston amanuenssi, kirjankustantaja Claes Theodor Sederholm ja Maria Kristina Sofia Blomqvist. Hän oli naimisissa vuodesta 1892 Anna Ingeborg Matilda von Christiersonin kanssa. Heidän tyttärensä oli oopperalaulaja Margareta Zilliacus.[1]

Sederholm valmistui ylioppilaaksi Helsingin yksityislyseosta 1882, filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1885 sekä lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1892.[1] Jatko-opintojaan hän teki Tukholmassa ja Heidelbergissä, missä hän tutustui myös amerikkalaisiin geologeihin. Sederholm julkaisi vuonna 1910 ensimmäisen Suomen geologisen kartan, josta näkyvät kallioperän peruspiirteet ja ikäsuhteet. Hän teki laajoja matkoja Venäjälle, Ranskaan, Skandinavian maihin, Skotlantiin, Kanadaan, Yhdysvaltoihin, Espanjaan, Mongoliaan ja Albaniaan.[3][2]

Sederholm toimi valtiongeologina vuodesta 1888 ja geologisen toimikunnan johtajana vuosina 1893–1933. Hän toimi asiantuntijana kaivosasioissa Venäjällä 1914–1916 ja luennoi useissa Yhdysvaltain ja Kanadan yliopistoissa 1928–1929.[2]

Sederholm oli yksi ensimmäisiä maailmassa, joka tutki ikivanhoja peruskallioalueita. Hän teki tutkimusta erityisesti Etelä-Suomessa ja Ahvenanmaan saaristossa. 1800-luvun lopulla hän tutki Suomen rapakiviä varsinkin Ahvenanmaan pääsaarella ja sen lähisaarilla ja lanseerasi sanan rapakivi kansainväliseen geologiseen terminologiaan. Sederholm oli myös vahva Ahvenanmaan suomalaisuuden kannattaja Ahvenanmaan kysymyksen aikoihin.[4]

Sederholmille myönnettiin 1928 Lontoon Geologisen Seuran Muchison-mitali ja Amerikan Geologisen Seuran Penrose-mitali. Hän sai myös Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkin.[2] Sederholmiitti-niminen mineraali on nimetty hänen mukaansa.

Tieteellisen työn ohella Sederholm osallistui porvarissäädyssä säätyvaltiopäiville 1905–1906.[5][6] Hän oli vuosina 1921–1922 Kansainliiton lähettämänä tarkkailijana Albaniassa raportoiden maan poliittisten olojen kehittymisestä.[7][8]

Sederholm oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä 1914–1916 sekä vuonna 1918. Sederholm toimi ulkoasiainministeriön määräämänä Ahvenanmaan asiain käsittelijänä 1920–1921, Helsingin ruotsalaisen työväenopiston hallituksen puheenjohtajana 1914–1919, Tieteellisen Seuran puheenjohtajana 1927–1933, valtion luonnontieteellisen museon perustamiskomitean puheenjohtajana ja ruotsalaisen kirjallisuuden edistämisrahaston puheenjohtajana. Sederholmin kirjallinen toiminta oli laajaa ja hän julkaisi tieteellisiä teoksia eri kielillä. Sederholm oli Suomen Maantieteellisen Seuran kunniajäsen, Suomen Tiedeseuran jäsen, Suomen Matkailijayhdistyksen kunniajäsen, Oslon yliopiston kunniatohtori, Toronton yliopiston lakitieteen kunniatohtori, Kingstonin yliopiston lakitieteen kunniatohtori, Uppsalan yliopiston filosofiakunniatohtori ja Winnebago-intiaaniheimon kunniapäällikkö (Inipingah = Hyvävuori).[2]

Julkaisuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Karsittava pois lyhyet, enintään muutaman kymmenen sivun mittaiset painotuotteet
  • Om istidens bildningar i det inre af Finland. Societas geographica Fenniae, Helsingfors 1889
  • Studien über archäische Eruptivgesteine aus dem südwestlichen Finnland. Alf. Hölder, Wien 1891
  • Om bärggrunden i södra Finland. Societas geographica Fenniae, Helsingfors 1893
  • Ueber einen metamorphosirten præcambrischen Quarzporphyr von Karvia in der Provinz Åbo. Bulletin de la Commission géologique de Finlande 2. Geologiska kommissionen, Helsingfors 1895
  • Några ord om södra Finlands prekvartära geologi : svar till professor F. J. Wiik. Sällskapet för Finlands geografi, Helsingfors 1896
  • Raivola och Systerbäck ; beskrifning af J. J. Serderholm. Finlands geologiska undersökning; N:o 30 & 31. Geologiska kommissionen, Helsingfors 1896
  • Über eine archaische Sedimentformation im südwestlichen Finland und ihre Bedeutung für die Erklärung der Entstehungsweise des Grundgebirges. Bulletin de la Commission géologique de Finlande 6. Geologiska kommissionen, Helsingfors 1897
  • Våra tillgångar af till byggnadsmaterial användbara bergarter : föredrag hållet vid Arkitektklubbens möte den 23 mars 1898. Helsingfors 1898
  • Les dépôts quaternaires en Finlande. Bulletin de la Commission géologique de Finlande 10. Geologiska kommissionen, Helsingfors 1899
  • Esquisse hypsométrique de la Finland. Bulletin de la Commission géologique de Finlande 9. Geologiska kommissionen, Helsingfors 1899
  • Om granit och gneis, deras uppkomst, uppträdande och utbredning inom urberget i Fennoskandia. Bulletin de la Commission géologique de Finlande 23. Geologiska kommissionen i Finland, Helsingfors 1907
  • Jordbäfningar och vulkaner. G. W. Edlund, Helsingfors 1909, suomeksi nimellä Maanjäristykset ja tulivuoret. G. W. Edlund, Helsinki 1909
  • Om grundvattnet i Finland, dess förekomst, mängd och rörelser. Geotekniska meddelanden 4. Geologiska kommissionen, Helsingfors 1909, suomeksi nimellä Suomen pohjavedestä, sen esiytymisestä, paljoudesta ja liikkeistä. Geoteknillisiä tiedonantoja n:o 4. Suomen geologinen toimisto, Helsinki 1909
  • Sur la Géomorphologie de la Finlande. Sällskapet för Finlands geografi, Helsingfors 1910
  • Les roches préquaternaires de la Fennoscandia. Bulletin de la Commission géologique de Finlande 24. Geologiska kommissionen, Helsingfors 1910, 2:me édition revue 1911
  • Les dépots quaternaires de la Finlande. Bulletin de la Commission géologique de Finlande 29. Geologiska kommissionen, Helsingfors 1911
  • Om de tekniska egenskaperna hos finska graniter. Geotekniska meddelanden 8. Geologiska kommissionen, Helsingfors 1911, suomeksi nimellä Suomen graniittien teknillisistä ominaisuuksista. Geoteknillisiä tiedonantoja n:o 8. Suomen geologinen toimisto, Helsinki 1913
  • Sur la géologie quaternaire et la géomorphologie de la Fennoscandia. Bulletin de la Commission géologique de Finlande 30. Geologiska kommissionen, Helsingfors 1911
  • Den vetenskapliga geografins mål och medel : föredrag. Sällskapet för Finlands geografi, Helsingfors 1913
  • Suomen geologinen yleiskartta. Lehti B. 2. Tampere : vuorilajikartan selitys ; tehnyt J. J. Sederholm ; suomentanut B. Aarnio. Geologinen toimisto, Helsinki 1913
  • Weitere Mitteilungen über Bruchspalten mit besonderer Beziehung zur Geomorphologie von Fennoskandia. Bulletin de la Commission géologique de Finlande 37. Geologiska kommissionen, Helsingfors 1913
  • Arbetets vetenskap. Schildt, Borgå 1915, suomeksi nimellä Työn tiede. WSOY 1915
  • Iakttagelser rörande gruf- och mineralindustrin i Kanada och Förenta Staterna : berättelse öfver en med understöd af allmänna medel till dessa länder sommaren 1913 företagen resa. Geotekniska meddelanden 17. Geologiska kommissionen, Helsingfors 1915
  • Systematisk arbetsorganisation inom affärslifvet. Frenckellska Tryckeri-Aktiebolaget, Helsingfors 1915
  • Forntidens djurvärld : med särskild hänsyn till ryggradsdjuren : enligt Osborn, Scott, Lucas, Abel m.f.l.. Schildt, Borgå 1916, 1928, suomeksi nimellä Muinaisaikojen eläimistöt eritoten selkärankaiset. WSOY 1917
  • On synantetic minerals and related phenomena : (reaction rims, corona minerals, kelyphite, myrmekite, &c.). Bulletin de la Commission géologique de Finlande 48. Geologiska kommissionen, Helsingfors 1916
  • Reseberättelser från expeditionen till Urianhai år 1917 ; av J. J. Sederholm, Helge Backlund, Steinar Foslie, H. Hausen, Th. Brenner. Aktiebolaget Mineralkompaniet, Helsingfors 1918
  • La question d'Aland : considérations par un Finlandais de race suédoise. Stadsrådet, Helsingfors 1920
  • On migmatites and associated pre-cambrian rocks of Southwestern Finland. Part 1, The Pellinge region. Bulletin de la Commission géologique de Finlande 58. Geologiska kommissionen i Finland, Helsingfors 1923
  • Folkens förbund och dess framtidsutsikter. Förening för Nationernas förbund, Helsingfors 1924
  • The average composition of the earth's crust in Finland. Bulletin de la Commission géologique de Finlande 70. Geologiska kommissionen i Finland, Helsingfors 1925
  • On migmatites and associated precambrian rocks of southwestern Finland. 2, The region around the Barösundsfjärd W. of Helsingfors and neighbouring areas. Bulletin de la Commission géologique de Finlande 77. Geologiska kommissionen i Finland, Helsingfors 1926
  • On orbicular granites, spotted and nodular granites etc. and on the rapakivi texture. Bulletin de la Commission géologique de Finlande 83. Suomen geologinen toimikunta, Helsinki 1928
  • Pre-quaternary rocks of Finland : explanatory notes to accompany a general geological map of Finland. Bulletin de la Commission géologique de Finlande 91. Suomen geologinen toimikunta, Helsinki 1930
  • On the Sub-Bothnian unconformity and on Archaean rocks formed by secular waethering. Bulletin de la Commission géologique de Finlande 95. Suomen geologinen toimikunta, Helsinki 1931
  • Beskrivning till berggrundskarta över Fennoskandia. Schildt, Helsingfors 1932
  • On the geology of Fennoscandia : with special reference to the pre-Cambrian : explanatory notes to accompany a general geological map of Fennoscandia. Bulletin de la Commission géologique de Finlande 98. Suomen geologinen toimikunta, Helsinki 1932
  • Über die Bodenkonfiguration des Päijänne-Sees. Bulletin de la Commission géologique de Finlande 100. Suomen geologinen toimikunta, Helsinki 1932
  • On Migmatites and associated Pre-Cambrian rocks of Southwestern Finland. Part 3, The Åland Islands. Bulletin de la Commission géologique de Finlande 107. Suomen geologinen toimikunta, Helsinki 1934
  • Selected works : Granites and migmatites. Oliver & Boyd, Edinburgh - London 1967

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hackman V. Jacob Johannes Sederholm: Biographic notes and bibliography // Bulletin de la Commission géologique de Finlande. 1935. N 112. P. 3-29.
  • Papunen, Heikki: Jakob Johannes Sederholm – geologi, humanisti ja totuudenetsijä. Geologi, 2009, nro 2, s. 35–38. Helsinki: Suomen Geologinen Seura. ISSN 0046-5720 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 5.1.2013. (Arkistoitu – Internet Archive)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Henkilötiedot: Sederholm Jakob Johannes Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopisto. Viitattu 4.1.2016.
  2. ↑ a b c d e J. J. Sederholm, Helsingin Sanomat, 27.06.1934, nro 168, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 22.06.2024
  3. ↑ Autio, Veli-Matti: Sederholm, Jakob Johannes (1863 - 1934) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 12.2.2017.
  4. ↑ Hildén, Jukka: Ahvenanmaan kysymys - ”Pohjolan neekerit” vastaan vaaleat, pitkät, sinisilmäiset ahvenanmaalaiset. Tieteessä tapahtuu, 2017, 35. vsk, nro 2, s. 44-47. Tieteellisten seurain valtuuskunta. Artikkelin verkkoversio.[vanhentunut linkki]
  5. ↑ Kuka kukin on 1909. Julkisuudessa esiintyvien kansalaisten elämäkertoja, s. 297–298. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Kansa, 1908.
  6. ↑ Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 305–307. Helsinki: Otava, 1921.
  7. ↑ Nordisk Familjebok-tietosanakirja 1916 (Projekt Runeberg)
  8. ↑ Nordisk Familjebok-tietosanakirja 1926 (Projekt Runeberg)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansainväliset
Kansalliset
Tieteilijät
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Johannes_Sederholm&oldid=22468621”