John Henry Newman
| John Henry Newman | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1801 |
| Kuollut | 1890 (88–89 vuotta) |
| Kansalaisuus | Englanti |
| Ammatti | runoilija, pappi |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | englanti |
| Tuotannon kieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
John Henry Newman (21. helmikuuta 1801 – 11. elokuuta 1890) oli englantilainen pappi ja runoilija, John Keblen alkuun paneman oxfordilaisen liikkeen innokkaimpia kannattajia.[1]
Newman oli lontoolaisen pankkiirin poika, pappi. Hän oli kuulemassa Keblen Oxfordissa 1833 pitämää saarnaa, jonka aiheena oli "kansakunnan uskosta luopuminen", ja aloitti sen johdosta sarjajulkaisun Tracts for the Times. Sarjan julkaisujen tarkoituksena oli tukea anglikaanisen kirkon auktoriteettia, vaatia sen piispoille apostolisen perimyksen oikeutta, korostaa ankaran siveellisen kurin, oikean opin ja sakramenttien merkitystä ja suojella kirkon jumalallista rituaalia. Sarjan mukaan liikettä on myös sanottu "traktaattiliikkeeksi". Tehtyään lopuksi sen hengestä ja pyrkimyksistä loogisen johtopäätöksen Newman kääntyi 1845 roomalaiskatolisuuteen.[1]
Newman oli lahjakas runoilija ja julkaisi 1834 runokokoelman Lyra Apostolica, johon sisältyy hänen tunnettu virtensä "Lead Kindly Light" , ja 1865 runoelman "The Dream of Gerontius". Uskonnollisen sielunelämän kuvauksena on huomattava hänen Apologia pro vita sua (1864, 'Elämän puolustuskirjoitus', suom. Tilinteko uskostani, Kirjaneliö 1990)
Newman oli alkuaan anglikaanisen kirkon pappi. Hän liittyi korkeakirkolliseen Oxfordin liikkeeseen, jonka johtaviin hahmoihin hän kuului. Vähitellen hän lähestyi katolista kirkkoa, johon liittyi 44-vuotiaana. Rooman kirkko antoi hänelle 1879 kardinaalin arvon[1]. Tähän ratkaisuun johtaneesta kehityksestään Newman tekee selkoa omaelämäkerrallisessa teoksessaan Apologia pro vita sua.[2]
Newmanin 16, kesäkuuta 1864 Sisilasta Marseihin matkalla olleella laivalla [3] kirjoittama runo "Lead, kindly Light, amid the encircling gloom" on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa virsi numero "Valkeus kirkas päällä synkän maan" ja Ruotsin kirkon virsikirjassa virsi 275 (suom. Hilja Haahti 1915, Anna-Maija Raittila 1984 . Se on myös Hengellisen laulukirjan laulu 482 ja Seurakunta laulaa -kirjan laulu 345. Helsingin katolisen hiippakunnan laulukirjassa Cantemus on siitä toinen suomennos, "Oi valo kirjas yössä maailman".(suom. Outi Kecskeméti 2001). Newmanin kirjoittama runo, jota hän ei itse pitänyt virtenä, on vuonna 1097 ilmestyneessä sanakirjassa "A Dictionary of Hymnology" arvioitu 1800-luvun hienoimpaan lyriikkaan kuuluvaksi runoksi.[3]
Toivo Lyyn suomentama Newmanin runo Lead, kindly Light, "Mua johtaos" sisältyy antologiaan Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Eino Railo (toim.): Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja, s. 518. WSOY, 1933. Teoksen verkkoversio.
- ↑ 508 Valkeus kirkas päällä synkän maan. virsikirja.fi. Viitattu 31.1.2022.
- ↑ a b Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 2 Psalmerna 205-429, s. 188. Wessmans musikförlag AB Visby, 2017. ISBN 978-91-877-052-0 (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta John Henry Newman Wikimedia Commonsissa
- Seppänen, Arvi: Nuoren Newmanin teologia. STKS 102
| ||||||||||||||||||||||||||
