Jooniansaaret
| Jooniansaaret | |
|---|---|
| Ιόνια Νησιά | |
 Satelliittikuva Joonianmeren alueesta ja Jooniansaarista. |
|
.svg) |
|
| Maantiede | |
| Sijainti | |
| Merialue | Välimeri |
| Vesialue | Joonianmeri |
| Suurin saari | Kefaloniá |
| Muita saaria | Korfu, Zákynthos, Lefkas |
| Pinta-ala | 2 307 km² km² |
| Valtio | |
| Valtio |
 Kreikka |
| Alue |
Attika Jooniansaaret |
| Väestö | |
| Väkiluku | 209 608 (2001) |
| Asutuskeskukset | Korfu, Argostóli, Zákynthos |
| Tärkein kieli | kreikka |
Jooniansaaret (kreik. Ιόνια Νησιά, Iónia Nisiá tai Επτάνησα, Eptánisa, ”Seitsemän saarta”; m.kreik. Ἰόνιοι
Pinta-alaltaan suurin Jooniansaari on Kefaloniá ja väkiluvultaan suurin Korfu. Suurimmat kaupungit ovat Korfun kaupunki ja Kefalonián Argostóli. Jooniansaariin kuuluu viisi pienempää pienten saarten saariryhmää, jotka ovat Korfun luoteispuolella sijaitsevat Diapontiset saaret, Lefkaksen ja Aitolia-Akarnanian rannikon välissä sijaitsevat Tilevoḯdes-saaret, Aitolia-Akarnanian rannikon edustalla sijaitsevat Ekhinadit, Zákynthoksen eteläpuolella sijaitsevat Strofadit sekä Messenian rannikon edustalla sijaitsevat Oinoússeen saaret. Saarten pääelinkeinoja ovat turismi, viinin ja hedelmien viljely sekä kalastus ja merenkulku.
Jooniansaarten lisäksi Kreikan saaristoon kuuluvat Egeanmeressä Manner-Kreikan itäpuolella sijaitsevat Egeanmeren saaret.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jooniansaaret ovat olleet asuttuja viimeistään paleoliittisella kaudella. Tuolta ajalta on tehty löytöjä muun muassa Kefaloniássa ja Korfulla. Pronssikaudella saarilla ovat vaikuttaneet muun muassa minolainen ja mykeneläinen kulttuuri.[2]
Varhaisimmat kirjalliset viittaukset Jooniansaariin ovat Homeroksen eepoksissa, erityisesti Odysseiassa, jossa Ithaka on keskeisessä roolissa Odysseuksen kotipaikkana.[2] Tutkijat ovat kuitenkin olleet erimielisiä siitä, onko kyseessä nykyisin Ithakana tunnettu saari. Jooniansaarten nimi liittyy Joonianmereen, joka puolestaan on saanut nimensä kreikkalaisen mytologian hahmosta Iosta.[3]
Antiikin aikana 700-luvulla eaa. Jooniansaaret ja erityisesti Kerkyra eli Korfu olivat Korintin siirtokuntana. Korintille ne olivat tärkeitä, koska ne sijaitsivat Italiaan ja muualle länteen johtaneen kauppareitin varrella. Erityisesti Kerkyra oli merkittävä merimahti, jolla oli omia siirtokuntia. 400-luvulla eaa. Kerkyra kapinoi Spartan kanssa liitossa ollutta Korinttia vastaan ja liittyi näiden vihollisen Ateenan puolelle. Tämä oli yhtenä syynä peloponnesolaissotaan.[2][3]
Rooman valtakunta valloitti saaret 200-luvulla eaa. Bysantin valtakunnan kukistuttua 1400-luvulla Jooniansaaret kuuluivat vuoteen 1797 suuren osan ajasta Venetsialle. Samaan aikaan suuri osa muusta Kreikasta jäi osmanivallan alle. Venetsia ja Osmanien valtakunta taistelivat Jooniansaarten omistuksesta usein, eikä Venetsia pystynyt pitämään kaikkia saaria hallussaan koko ajan. Jooniansaarista Korfu oli ainoa, joka ei ollut missään vaiheessa osmanivallan alla. Lefkas oli osmanivallan alla pisimpään, vuosina 1476–1684. Muut saaret olivat osmanien valloittamana ainakin jonkun aikaa.[1][3]
Vuonna 1797 Venetsia hävisi sodassa Napoleonille, ja Jooniansaaret siirtyivät Campo Formion rauhassa Ranskan omistukseen.[3] Venäläis-turkkilainen laivasto kuitenkin valtasi ne Ranskalta toisen liittokunnan sodan aikana vuosina 1798–1799, ja seuraavana vuonna saarille perustettiin Seitsemän saaren tasavalta -niminen Osmanivaltakunnan alainen autonominen valtio. Venäjä palautti saaret Ranskalle Tilsitin sopimuksella vuonna 1807.[4][2][5] Vuosina 1815–1864 saaret olivat Britannian suojeluksen alaisena protektoraattina nimellä Jooniansaarten yhdysvallat.[1] Brittivallan aika oli saarten vaurastumisen aikaa. Tuolloin niillä toimi muun muassa Kreikan ensimmäinen yliopisto Joonian akatemia.[2]
Vuonna 1864 Jooniansaaret luovutettiin Kreikalle, joka oli saavuttanut itsenäisyyden joitakin vuosikymmeniä aiemmin.[1] Toisessa maailmansodassa Italia miehitti saaret osana Mussolinin suunnitelmaa palauttaa Rooman vallan aikaiset alueet Italialle. Italian antauduttua liittoutuneille vuonna 1943 Saksa valtasi saaret. Tuolloin saksalaiset surmasivat kostoksi suuren määrän saarilla olleita italialaisia sotilaita. Kreikan yhteyteen saariryhmä palasi jälleen vuonna 1944.[1][3]
Historian seurauksena Jooniansaarten kulttuurissa ja muun muassa arkkitehtuurissa on paljon läntisiä, erityisesti venetsialaisia ja italialaisia vaikutteita. Erityisesti Korfulla on paljon myös muun muassa brittiläistä vaikutusta.[2]
Jooniansaarilla oli suuret maanjäristykset vuosina 1948 ja 1953. Niistä erityisesti jälkimmäinen aiheutti suurta aineellista tuhoa.[3]
Saaret
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jooniansaarten suurimmat saaret ovat:
| Saari | Pääkaupunki tai -kylä |
Väkiluku (2011) |
Pinta-ala (km²) | |
|---|---|---|---|---|
| 1 | Kefaloniá | Argostóli | 35 801 | 781,48 |
| 2 | Korfu (Kérkyra) | Korfu | 100 853 | 592,08 |
| 3 | Zákynthos | Zákynthos | 40 758 | 404,61 |
| 4 | Lefkas (Lefkáda) | Lefkas | 22 076 | 302,51 |
| 5 | Kythera (Kythíra) | Kythera | 3 973 | 279,59 |
| 6 | Ithaka (Itháki) | Vathý | 3 231 | 96,26 |
| 7 | Paxós (Paxoí) | Gáios | 2 280 | 25,32 |
| 8 | Kálamos | Kálamos | 496 | 24,96 |
| 9 | Meganísi | Katoméri | 1 040 | 22,36 |
| 10 | Antikythera (Antikýthira) | Potamós | 68 | 20,43 |
| 11 | Schíza | 0 | 12,00 | |
| 12 | Othonoí | Othonoí | 392 | 10,08 |
| 13 | Sapiéntza | 2 | 9,00 | |
| 14 | Kastós | Kastós | 80 | 5,90 |
| 15 | Petalás | 0 | 5,50 | |
| 16 | Ereikoússa | Ereikoússa | 496 | 4,45 |
| 17 | Átokos | 0 | 4,38 | |
| 18 | Arkoúdi | 0 | 4,28 | |
| 19 | Oxeía | 0 | 4,22 | |
| 20 | Antípaxos (Antípaxoi) | Antípaxoi | 20 | 4,10 |
| 21 | Mathráki | Mathráki | 329 | 3,53 |
| 22 | Sfaktiría | 0 | 3,20 | |
| 23 | Próti | 0 | 3,00 | |
| 24 | Stamfáni | 1 | 2,53 | |
| 25 | Drakonéra | 0 | 2,44 | |
| 26 | Prováti, Ekhinadit | 0 | 1,21 | |
| 27 | Vromónas | 0 | 1,05 | |
| 28 | Mákri | 0 | 0,98 | |
| 29 | Skorpiós | 1 | 0,88 | |
| 30 | Kýthros | 0 | 0,81 | |
| 31 | Pontikós | 0 | 0,74 | |
| 32 | Karlonísi | 0 | 0,72 | |
| 33 | Spárti | 0 | 0,54 | |
| Vagiá | 0 | 0,52 | ||
| Lamprinós | 0 | 0,35 | ||
| Diáplo | 0 | 0,31 | ||
| Kalógiros | 0 | 0,25 | ||
| Vardiánoi | 0 | 0,20 | ||
| Sofía | 0 | 0,17 | ||
| Thiliá | 0 | 0,16 | ||
| Madourí | 0 | 0,13 | ||
| Skorpídi | 0 | 0,12 | ||
| Pístros | 0 | 0,11 | ||
| Prováti, Lefkas | 0 | 0,11 | ||
| Tsakalonísi | 0 | 0,10 |
Hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hallinnollisesti suurin osa Jooniansaarista kuuluu omaan alueeseensa, Jooniansaarten alueeseen, joka on jaettu viiteen alueyksikköön. Kythera ja Antikythera kuitenkin kuuluvat hallinnollisesti Attikan alueeseen ja sen Saarten alueyksikköön. Pienet Oinoússeen saaret puolestaan kuuluvat Peloponnesoksen alueen Messenian alueyksikköön.[6]
Kunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kunta | Alueyksikkö | Alue | |
|---|---|---|---|
| 1 | Etelä-Korfu | Korfu | Jooniansaaret |
| 2 | Keski-Korfu ja Diapontiset saaret | ||
| 3 | Paxoí | ||
| 4 | Pohjois-Korfu | ||
| 5 | Lefkas | Lefkas | |
| 6 | Meganísi | ||
| 7 | Ithaka | Ithaka | |
| 8 | Argostóli | Kefaloniá | |
| 9 | Lixoúri | ||
| 10 | Sámi | ||
| 11 | Zákynthos | Zákynthos | |
| 12 | Kythera | Saaret | Attika |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Ionian Islands Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Ionian History Greeka.com. Viitattu 3.8.2015.
- ↑ a b c d e f Ionian Islands: History Lonely Planet. Arkistoitu 19.10.2012. Viitattu 3.8.2015.
- ↑ Establishment of the "Republic of the Seven United Islands" (Septinsular Republic, Eptanissos Politeia) (englanniksi) Greece2021-sivusto. Viitattu 27.9.2023.
- ↑ Ionian Islands (englanniksi) Encyclopædia Britannica (1911), Wikiaineisto. Viitattu 27.9.2023.
- ↑ Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jooniansaaret Wikimedia Commonsissa