Jussi Paatela
Johan Edward (Jussi) Paatela (vuoteen 1906 Pavén; 27. helmikuuta 1886 Helsingin pitäjä – 30. toukokuuta 1962 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti ja professori.[1] Hänet tunnetaan sekä yksin että yhdessä veljensä Toivo Paatelan kanssa suunnittelemistaan rakennuksista, joista keskeisimmät edustavat 1920-luvun klassismia ja funktionalismia. Jussi Paatela erikoistui suunnittelemaan sairaalarakennuksia. Hän oli Teknillisen korkeakoulun (TKK) rakennusopin professori vuosina 1930–1949 ja rehtori vuosina 1943–1946.
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Paatelan isä oli laitilalais-hinnerjokilaista maanviljelijäsukua ollut seppä Johannes Kustaanpoika Pavén, joka perusti liikkeen Helsinkiin mutta menetti sen myöhemmin liiallisen alkoholinkäytön vuoksi, ja äiti Eeva Maria Antintytär. Jussi Pavénin veljiä olivat Toivo Pavén ja myöhemmin taiteilijana tunnetuksi tullut Oskari Pavén, jotka kaikki suomensivat sukunimensä vuonna 1906 Paatelaksi.[2]
Paatelan puolisona oli vuodesta 1914 Terttu Kahra, jonka isä oli urkuri ja kapellimestari Elias Kahra. Heillä oli neljä lasta.[3] Paatelan pojista Veli ja Jaakko Paatela olivat molemmat arkkitehteja, ja Paatela suunnitteli rakennuksia myös yhdessä heidän kanssaan.[1] Kaksi muuta lasta olivat maataloustieteilijä Juhani Paatela[4] ja pianisti, arkkitehti Marja Pöyry,[3] jonka puoliso oli arkkitehti Olli Pöyry.[5] Muusikko Pekka Pöyry oli Paatelan tyttärenpoika.[6] Paateloiden nimeä kantava arkkitehtitoimisto Paatela-Paatela & Co jatkaa toimintaansa edelleen;[1] sitä on jatkanut Jussi Paatelan pojanpoika Mikael Paatela.[7]
Ura arkkitehtina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhteistyö Toivo Paatelan kanssa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paatela kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta lyseosta vuonna 1906 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1911. Nuorempi veli Toivo valmistui kolme vuotta myöhemmin.[1] Paatela työskenteli Tampereen teknillisen opiston opettajana vuosina 1914–1918 ja Maataloushallituksen arkkitehtina vuosina 1918–1923.[1][3] Hän perusti vuonna 1919 yhdessä veljensä Toivon kanssa Helsinkiin arkkitehtitoimiston, joka toimi Yrjönkatu 34:ssä.[1] He saivat nimeä voittamalla useita suunnittelukilpailuja. Heillä oli tapana lähettää kilpailuihin samanaikaisesti useita ehdotuksia, joskus kummankin oma ehdotus ja vielä kolmantena molempien yhteinen.[1][8]
Paateloiden yhdessä suunnittelemia tunnettuja töitä ovat muiden muassa Vaasan vesitorni (1914), Tampereen vanha pääkirjasto (1925), Järvenpään maatalousnormaalikoulu ja kotitalousopettajakoulu (1928), Helsingin yliopiston vanha anatomian laitos (1929), Atlaspankin talo Helsingissä (1929) sekä Kinkomaan (1930), Ahveniston (1930) ja Päivärinteen parantolat, jotka edustavat kaikki 1920-luvun klassismia.[1][7][9][3] Helsingin asuintaloista heidän suunnittelemiaan ovat muun muassa Yrjönkatu 34 (1925)[10] ja Lapinlahdenkatu 25 (1926)[11]. Heidän tuolloista monumentaalista tyyliään edustaa hyvin Helsingin Mikonkadun ja Hallituskadun (nyk. Yliopistonkatu) kulman punatiilinen Atlaspankki (Mikonkatu 9), jonka ulkoseinissä käytettiin klassistisia koristeaiheita ja sisustuksessa kalliita ulkomaisia materiaaleja. Yhteinen toimisto lopetettiin vuonna 1930, minkä jälkeen molemmat veljekset jatkoivat suunnittelua omillaan, tehden kuitenkin vielä joitain yhteistöitä.[1] Myöhempiin yhteistöihin kuuluu nykyään Forssan teatterina toimiva entinen Forssan suojeluskuntatalo (1939).[7]
Yksin tehdyt suunnittelutyöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jussi Paatela perusti oman toimiston Snellmaninkadulle ja alkoi siirtyä tyylissään funktionalismiin. Saavutettuaan mainetta sairaaloiden suunnittelijana hän toimi vuosina 1930–1936 Lääkintöhallituksen rakennusosaston johtajana.[1] Siinä toimessa hän suunnitteli muun muassa Helsingin naistenklinikan (1934), Mikkelin lääninsairaalan (1935), Turun lääninsairaalan (1938) ja Porin yleisen sairaalan.[1][9][8] Paatela oli vuodesta 1941 Helsingin yliopistollisen sairaalan arkkitehtina, missä ominaisuudessa hän suunnitteli silmä- ja korvaklinikan (1950), sisätautien ja kirurgisen klinikan (1950-luvulla) ja henkilökunnan asuinrakennuksen.[3] Muita hänen oman toimistonsa nimissä suunnittelemia sairaaloita ovat SPR:n sairaala Helsingissä (1934, myöhempi Töölön sairaala), Kotkan naistensairaala, Kiljavanummen parantola (1939) ja Muurolan keuhkotautiparantola.[1][9] Vuonna 1950 hänet kutsuttiin maailman terveysjärjestö WHO:n arkkitehtiasiantuntijaksi Geneveen.[1]
Paatelan muista töistä tunnetuin lienee Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan käyttöön suunniteltu Metsätalo (1939).[1] Lisäksi hän on suunnitellut myös Tampereella sijaitsevan Haarlan palatsin (1923) sekä Helsingissä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran talon laajennuksen ja muutostyöt (1934),[12] valtion teknillisen tutkimuslaitoksen (VTT) entisen laboratorion Abrahaminkadulla (1942)[13] ja useita liike- ja asuintaloja.
Akateeminen ura ja luottamustoimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Paatela toimi Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin osastolla rakennusopin lehtorina 1923–1930 ja professorina 1930–1949 sekä koko oppilaitoksen vararehtorina 1940 ja rehtorina 1943–1946. Hän oli lisätyn Rakennushallituksen jäsen vuodesta 1936, VTT:n neuvottelukunnan jäsen 1942–1946, Outokumpu Oy:n säätiön hallituksen ja työvaliokunnan puheenjohtaja 1943–1946, Puukemia Oy:n johtokunnan ja rakennustoimikunnan jäsen 1939–1949 sekä valtion edustaja Suomen Taideteollisuusyhdistyksen hallintoneuvostossa 1936–1946. Paatela oli myös Suomen arkkitehtiliiton hallituksen jäsenenä 1930–1937 ja 1939–1942 sekä puheenjohtajana 1932–1933.[3][1] Lisäksi hän kuului useiden arkkitehtuurikilpailujen palkintolautakuntiin.[1]
Muita yhteistöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eläkevuosinaan Paatela suunnitteli yhdessä Jaakko Paatelan ja Veikko Larkaksen kanssa Kuopion keskussairaalan, Olli ja Marja Pöyryn kanssa Pohjois-Karjalan keskussairaalan, Reino Koivulan kanssa Ahvenanmaan keskussairaalan (1953) sekä Veli Paatelan ja Reino Koivulan kanssa Yleisradion talon Helsinkiin (1952).[3][8] Hän suunnitteli poikansa Veli Paatelan kanssa myös SPR:n sairaalan reumasairaalan, josta ehdittiin rakentaa vain perustukset ennen kuin rakennustyöt keskeytettiin vuonna 1950 varojen puutteen vuoksi. Paikalle valmistui Veli ja Kaija Paatelan arkkitehtitoimiston suunnittelema sairaalan laajennusosa vuonna 1959.[8] Rakennus purettiin vuonna 2024, mutta Jussi Paatelan suunnittelema sairaalan vanha päärakennus on suojeltu.[14]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Jussi Paatela Arkkitehtuurimuseo.
- ↑ Reitala, Aimo: ”Paatela, Oskari (1888–1952)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 439–440. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7 Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c d e f g Kuka kukin on 1954, s. 606 Runenerg.org. Viitattu 11.10.2022.
- ↑ Autio, Veli-Matti (toim.): Professorimatrikkeli 1918–1996, s. 371. Helsingin yliopisto 1997.
- ↑ Pöyry, Olli hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ Virtamo, Keijo (toim.): Otavan musiikkitieto: A–Ö, s. 333. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-14518-5
- ↑ a b c Paatela, Jussi hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Sanna Ihatsu & CasaCo Studio Oy: Töölön sairaalan rakennushistoriaselvitys (2017), s. 8, 18, 68–75 Viitattu 11.10.2022.
- ↑ a b c Suuri henkilökirja, s. 499–500. WSOY 2001.
- ↑ Kansanliike nousi puolustamaan Marinadin taloa Metson korttelissa. Helsingin Sanomat 13.4.2008. (Maksullinen artikkeli.) Viitattu 11.10.2022.
- ↑ Malminkadulta purettiin ajurien puutalot ja hevostallit 1960-luvulla. Helsingin Sanomat 28.9.2008. (Maksullinen artikkeli.) Viitattu 11.10.2022.
- ↑ Arkkitehdit SKS:n talon historia, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 11.10.2022.
- ↑ Kaartin lasaretti täytti koko korttelin Hietalahden torin pohjoispuolella. Helsingin Sanomat 22.3.2009. (Maksullinen artikkeli.) Viitattu 1.10.2018.
- ↑ Katri Tihilä & Reeta Cremin: Arvoalueelle piti nousta asuntoja, mutta nyt paikalla on vain rauniot, eikä kukaan tiedä tulevasta Yle 18.2.2024. Viitattu 31.7.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jussi ja Toivo Paatelan suunnittelemia rakennuksia Helsingin keskustassa. (Arkistoitu – Internet Archive) Korttelit.fi. Viitattu 9.3.2012.
| ||||||||||||||||||
