Käyttäjä:Samulili/Keskusteluopas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä opas on tarkoitettu avuksi niille ihmisille, jotka yrittivät Internetissä ratkoa erimielisyyksiä. Opas on ensisijaisesti tarkoitettu Wikipedian parissa puuhaaville, mutta siitä lienee hyötyä muillekin. Hyödynnän tässä omia kokemuksiani, joita on Wikipedian lisäksi saatu muualtakin.

Tämä opas ei ole tarkoitettu peruskurssiksi. Jokaisen tätä lukevan pitäisi jo tietää trollaamisen ja fleimaamisen välttämisestä, trolleihin vastaamisesta (eli että niihin ei juuri vastata) ja kenties jopa Hitler-kortista.

Internet on tunnetusti paikka, jossa mielipiteet ja tunteet kärjistyvät riidoiksi. Ilmiölle tavanomainen selitys on se, että Internetistä puuttuu ruumiinkieli. Tämä on varmasti totta, mutta minun mielestäni se ei riitä selitykseksi, vaan tarvitaan muitakin:

  1. Internetissä kohtaavat aivan erilaiset ihmiset, jotka muuten eivät kohtaisi. Tällöin kohtaavat myös erilaiset maailmankatsomukset, kielenkäyttö, kokemus Internetistä ja monia muita.
  2. Internetissä ei ujostuta. Suomalaiset ovat yleensä pidättäytyväisiä tunteissaan, mutta kasvoton viesti nostaa pohjolankin temperamentin esille.

Tämä ei ole pelkästään opas siitä, miten riitoja vältetään. Wikipediassa ristiriitoja ei voi välttää, mutta on toki jossain määrin mahdollista estää ristiriitojen muodostumista riidoiksi. Tietosanakirjaprojektille on kuitenkin tärkeintä, että ristiriidat onnistutaan ratkaisemaan.

Kuten sanottua ongelmista on kokemusta monista eri foorumeista (enkä tarkoita, että olisin itse niihin osallinen), mutta ratkaisujen suhteen yksi on ylitse muiden: naistenlehdet. Tämä artikkeli ei siis ole tieteellisen tarkka, joten uskokoon ken tahtoo. Naistenlehtien käsittelemät ihmissuhdeongelmat ovat kuitenkin hyvin samanlaisia kuin ongelmat Internetissä:

  1. Ihmisiä vetää yhteen parisuhteeseen jokin. Ihmiset tulevat hyvin läheisiksi toisilleen ja viettävät paljon aikaa yhdessä. Yhteentörmäyksiä tulee paljon enemmän kuin muissa ihmissuhteissa.
  2. Parisuhteissa ei ujostella. Läheiselle ihmiselle sanotaan helposti päin naamaa. Samoista asioista muille ihmisille ei kehdata mainita, vaan purraan hammasta ja niellään ylpeys.

Miten kehität tätä opasta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyydän, että kirjoitat lisäysehdotuksesi tämän sivun keskustelusivulle. Mielelläni suosin kuitenkin sitä, että teet kielenhuoltoa ja muuta vastaavaa suoraan artikkeliin.

Tee niin kuin minä sanon, älä niin kuin minä teen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onko tämä taas yksi sellainen opas, johon pätee otsikon kaksinaismoralismi? Kyllä ja ei. Ensimmäinen ohjeeni kaikille on olla ottamatta esimerkkiä minusta. Kyky realistiseen itsereflektioon on kuitenkin olennaista oppimisessa, ja siksi on mahdollista minun ja sinun kehittää tätä opasta, vaikka emme pystyisikään aina elämään sen mukaisesti.

Riitojen välttäminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuten johdannossa kirjoitin, projektille on tärkeintä onnistua ratkaisemaan ristiriitoja. Minä edustan sellaista hieman kylmäkiskoista näkemystä, jonka mukaan huono riita ja hyvä lopputulos on parempi kuin riidattomuus ja asioiden ratkaisemattomuus.

Tämä opas ei käsittele:

Nämä on kuitenkin hyvä tuntea.

Kerro mitä sinä ajattelet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmiset riitelevät, eivät asiat. Kun joudut riitaan tai olet joutumassa riitaan, muista että edustat vain itseäsi. Puhu siksi siis omista näkemyksistäsi omina näkemyksinäsi ja vältä puhumasta asioista niin kuin ne olisivat yleisiä totuuksia. "Asiahan on näin"-kieli provosoi ja antaa sinusta röyhkeän vaikutelman.

Esimerkki:

Väärin Oikein
A: "Hehkulampuista ja lampunvarjostimista pitäisi olla erilliset artikkelit."

B: "Ne pitää käsitellä samassa artikkelissa, koska ne liittyvät toisiinsa."

A: "Hehkulampuista ja lampunvarjostimista pitäisi minun mielestäni olla erilliset artikkelit."

B: "Minun mielestäni ne pitää käsitellä samassa artikkelissa, koska ne liittyvät toisiinsa."

Minun mielestäni suomalaisilla olisi tässä paljon opittavaa monista muista kielistä, joissa oma mielipide ilmoitetaan omana mielipiteenä. Tämä käy ilmi myös kielten monista fraaseista, joilla asian saa esitettyä omana mielipiteenä. Ainakin seuraavia lauseita on hyvä opetella käyttämään:

  • Minun mielestäni...
  • Minä perustelen näkemykseni sillä, että...
  • Itse ajattelen niin, että...

Huom! Kun esität omat näkemyksesi ominasi, saatat itsekin huomata, että sinulla ei ole näkemyksesi tueksi muuta kuin se, että se on oma mielipiteesi.

Älä kerro mitä toinen ajattelee

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edellisessä kohdassa esiteltiin helppo tapa hieman parantaa keskustelun ilmapiiriä. Tämä neuvo on yhtä helppo, mutta huomattavasti tärkeämpi: älä pane sanoja toisen suuhun. On hyvin paljon erilaisia tapoja panna sanoja toisen suuhun ja usein ne ovat sellaisia, joita ei itse huomaa. Tässä kohtaa ei juuri voi olla liian varovainen.

Kun sorrut siihen virheeseen, että kerrot toiselle, mitä hän ajattelee, on tästä yleensä kaksi seurausta:

  1. Toinen osapuoli ärsyyntyy — oikeutetusti.
  2. Keskustelu lähtee väärille urille ja alkuperäinen keskustelu unohtuu

Esimerkki:

Väärin Oikein
A: "Hehkulampuista ja lampunvarjostimista pitäisi minun mielestäni olla erilliset artikkelit."

B: "Lampunvarjostimia käytetään muuallakin kuin hehkulamppujen kanssa."

A: "Hehkulampuista ja lampunvarjostimista pitäisi minun mielestäni olla erilliset artikkelit."

B: "En ole varma käsitänkö oikein, mutta minusta tuntuu, että ajattelet, että lampunvarjostimia käytetään vain hehkulamppujen kanssa. Näin asia ei ole, mutta ehkä tarkoitit jotain muuta. Muuten olen sitä mieltä, että ne pitää käsitellä samassa artikkelissa, koska ne ovat eri asioita."

Edellisessä esimerkissä on epäsuora versio sanojen panemisesta toisen suuhun. B ei suoraan väitä A:n ajattelevan jotain, mitä A ei ole suoraan sanonut, mutta B olettaa A:n ajattelevan tietyllä tavalla. Olettamuksia on pakko tehdä, mutta ne pitää myös ilmoittaa olettamuksina.

Jos kyse on siis toisen henkilön mielipiteestä, kysy, älä väitä. Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että joudut kirjoittamaan enemmän, mutta se on totisesti vaivan arvoista.

Käytä hymiöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hymiöt eivät ole vain teinixeille. Ne ovat ainoat elävät kasvot ja ainoa äänensävy, mitä sinulla on Internetissä. Jos oikeasti hymyilet tai ajattelet lämpimästi, kun annat palautetta, voit hymyillä myös näin :) Hymiöitä ei tietenkään pidä käyttää väärin. "Kylläpäs tuo oli aivan idioottimainen ajatus, johon en olisi uskonut sinunkaan kykenevän :)" on hyvä esimerkki huonosta tavasta käyttää hymiötä.

Kiiruhda hitaasti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nopeat vastaukset olisivat hyviä, jos sinun ei tarvitsisi väittää muiden mielipiteistä. Adrenaliini, angsti ja krapula ovat kaunokirjallisuuden moottoreita, mutta asiakirjoittamisen tyylilajissa argumenttisi uppoavat paremmin, kun mietit niitä kauemmin. Muista myös, että Wikipediaa ei rakenneta päivässä, vaan ehdit puuttua vääryyksiin myös huomenna.

Lintulan teoreema: uusien viestien lisääntymisen nopeus keskustelusivulla kerrottuna keskustelun seuraajien määrällä on vakio.

Myönnä virheesi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omien virheiden myöntäminen on vittumaista. Sinun ei tarvitse tehdä asiasta meteliä ja ripotella tuhkaa päällesi. Voit jopa vähätellä omaa virhettäsi - keskustelukumppanisi kyllä paisuttelee sitä puolestasi (omassa yksinäisyydessään, jos on fiksu). Miten tahansa asian sanotkin, myönnä virheesi. Skaala on laaja:

  • Oho. Taisinpa erehtyä.
  • Taidat sittenkin olla oikeassa.
  • Pahoittelen sotkua.
  • Pyydän anteeksi että käyttäydyin epäkohteliaasti. Myönnän, etten tunne asiaa yhtä laajasti kuin sinä.

Ristiriitojen ratkaiseminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos olet onnistunut käymään keskustelua ilman pahempia tunteenpurkauksia, olet jo monta askelta lähempänä todellista tavoitettasi — ristiriitojen ratkaisua ja parempaa Wikipediaa.

Vastaa perustellen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juupas-eipäs-keskustelut ovat Wikipediassa hyvin harvinaisia. Sitäkin yleisempiä ovat keskustelut, joissa käydään kahta monologia dialogin sijaan. Jos joku esittää argumentin sinun kantaasi vastaan, sinulla on velvollisuus vastata siihen. Ei siis riitä, että pelkästään vastaat toisen kirjoitukseen.

Esimerkki:

Väärin Oikein
A: "Hehkulampuista ja lampunvarjostimista pitäisi minun mielestäni olla erilliset artikkelit."

B: "Minun mielestäni ne pitää käsitellä samassa artikkelissa, koska ne ovat eri asioita."
A: "Suurinta osaa lampunvarjostimista käytetään hehkulamppujen kanssa."

A: "Hehkulampuista ja lampunvarjostimista pitäisi minun mielestäni olla erilliset artikkelit."

B: "Minun mielestäni ne pitää käsitellä samassa artikkelissa, koska ne ovat eri asioita."
A: "Ne ovat toki eri asioita, mutta minun mielestäni on tärkeämpää huomioida se, että suurinta osaa lampunvarjostimista käytetään hehkulamppujen kanssa."

Mikä ensimmäisessä esimerkissä on väärin? Vaikka siinä onkin kaksi vastakkaista argumenttia, A on kieltäytynyt ottamasta huomioon B:n esittämää vasta-argumenttia. Jälkimmäisessä esimerkissä A on ottanut sen huomioon, punninnut kahden argumentin painoarvoa ja päätynyt lopputulokseen (ja esittää sen omana näkemyksenään).

Perustele hyvin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudata keskustelussa logiikkaa äläkä turvaudu arveluttaviin keinoihin. Jos sorrut niihin, häpeä julkisesti. En käsittele aihetta tässä enempää, mutta jos välität asiallisesta perustelusta, tutustut yllä olevaan linkkiin tai hallitset siinä esitetyt asiat muutenkin.

Tee konkreettisia ehdotuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun keskustelu velloo kiihkeänä, suuri osa energiasta menee omien argumenttien hiomiseen. Tämä on osittain Wikipedian luonteen vika. Siitä huolimatta kannattaa osa energiastaan suunnata siihen, että yrittää ymmärtää toista osapuolta ja luoda uusia ehdotuksia. Olen yrittänyt välttää tosimaailman esimerkkejä, mutta mielestäni seuraava on loistava esimerkki uuden ehdotuksen voimasta:

  • Teesi: "Sana (sic!) sävy on nykyisin vanhahtava ja merkitykseltään kiistanalainen."
  • Antiteesi: "Sana on neutraalissa käytössä, vaikka nykyään myös osa suomalaisista pitää sitä vanhahtavana ja kiistanalaisena, jopa rasistisena."
  • Synteesi: "Sana on toisinaan edelleen neutraalissa käytössä, vaikka sitä yleisesti pidetäänkin vanhahtavana ja kiistanalaisena, jopa rasistisena."

Älä kaiva esiin vanhoja riitoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitäisi olla itsestään selvää, että vanhoja riitoja ei kaiveta esiin. Jos syyllistyt tähän ja näkemyksesi voittaa, kyse ei ole logiikan tai järjen voitosta, mikä taas on aina Wikipedian tappio. Vanhat riidat eivät yleensä tulekaan esiin logiikkana vaan asenteena. Vanhoista riidoista tuodaan uuteen keskusteluun asenne ja mielipide keskustelukumppanista ("Voi ei, taas tuo tamperelainen sekoilee!").

Toisinaan täytyy viitata argumentteihin, joita on esitetty vanhoissa keskusteluissa, jotta Wikipedia pysyisi johdonmukaisena. Tarkoitus ei saa olla vain osoittaa, että keskustelukumppanisi on huono. Tee viittaukset taiten: "Keskustelussa X väitit, että kaikki lampunvarjostimet ovat punaisia. Nyt väität, että ruusu on punainen. Minun mielestäni tässä on looginen ristiriita." (Loogista ristiriitaa ei tietenkään ole, mutta etpähän nolaa itseäsi niin pahasti, kun et käy huutamaan.)

Lukija vastaa itse niistä vahingoista, joita tämän oppaan lukeminen aiheuttaa hänen parisuhteelleen.