Kéros
Κέρος
Kéros nähtynä mereltä saaren pohjoispuolelta.
| Sijainti | |
|---|---|
| Saariryhmä | |
| Korkein kohta |
Pápas, 432 m |
| Pinta-ala |
15,042 km² |
| Asukasluku |
0 |
|---|
Kéros (kreik. Κέρος) on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään ja tarkemmin Pieniin Kykladeihin. Saaren pinta-ala on 15,042 neliökilometriä ja se on asumaton (2011). Hallinnollisesti Kéros kuuluu Náxoksen ja Pienten Kykladien kuntaan, Náxoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen.[1]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kéros sijaitsee noin 5,4 meripeninkulmaa (noin 10 kilometriä) Náxoksesta kaakkoon. Saaren pituus itä-länsisuunnassa on noin seitsemän kilometriä.
Kéroksen ympärillä sijaitsee joukko pieniä kalliosaaria, länsipuolella Daskalió, itäpuolella Voúlgari ja eteläpuolella Megáli Pláka, Plakí, Tsouloúfi, Lázaros ja Ágios Andréas. Kauempana etelässä Kéroksen ja Amorgóksen välissä sijaitsevat Antíkeroksen saaret eli Káto Antikéri ja Áno Antikéri. Pohjoispuolella Náxoksen ja Kéroksen välissä ovat Koufonísian saaret eli Áno Koufonísi ja Káto Koufonísi.
Kéros on vuoristoinen. Sen entinen autioksi jäänyt kylä sijaitsee saaren pohjoisrannikolla.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esihistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Kávos ja Daskalió
Kéroksen Kávoksesta ja sen edustalla sijaitsevasta pienestä Daskalión saaresta on löydetty merkittävä kykladisen kauden aikainen asutus ja pyhäkköalue. Saari oli ennen Kérokseen kuulunut niemeke, jolla on ollut aikakaudelle laajakokoinen asutus ja saaren satama. Pyhäkköalueelta puolestaan on löydetty suuri määrä rikottuja kykladisia idoleita.[2][3][4]
Tutkija arvelee, että idolit oli rikottu uskonnollisista syistä ja niitä on tuotu Kérokselle muiltakin Kykladien saarilta. Siellä on jalostettu metallia, vaikka metallinjalostus oli siihen aikaan vielä erittäin harvinaista. Saarella on kasvatettu oliivia ja viiniköynnöstä, jotka oli siihen aikaan uusia viljelykasveja.[5][6]
Löytöjen ansiosta saari on antanut nimensä kykladiselle Kéros-Sýros-kulttuurille noin 2800–2300 eaa.[7] Saari on suojeltu arkeologisena alueena, eikä siellä yöpyminen ole sallittua.[8]
Antiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Antiikin Keria
Antiikin aikana saari tunnettiin nimellä Keria tai Kereia (lat. Ceria, Cereia). Saarella oli oma polis eli kaupunkivaltio Keria. Sen kaupunkikeskuksen sijaintia ei kuitenkaan tunneta.[9][10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
- ↑ Keros: Kavos - Dhaskalio chronique.efa.gr. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ Keros Division of Archaeology, University of Cambridge. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ Brown, Mark: Broken idols of Keros: British archaeologists explain Greek mystery The Guardian. 10.6.2011. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ Wallius, Anniina: Kreikan pieni autiosaari osoittautui pronssikauden edelläkävijäksi Yle. 23.1.2018. Viitattu 23.1.2018.
- ↑ Kennedy, Maev: Complex engineering and metal-work discovered beneath ancient Greek 'pyramid' The Guardian. 18.1.2018. Viitattu 23.1.2018. (englanniksi)
- ↑ Renfrew, Colin: ”Cyclades”. Teoksessa Cline, Eric H.: The Oxford Handbook of the Bronze Age Aegean, s. 87–90. (Oxford Handbooks) Oxford University Press, 2012. ISBN 019024075X Teoksen verkkoversio.
- ↑ Keros island Naxos.net. Viitattu 13.5.2019.
- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”495 Keria”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ Νικηβέλου, Αιμιλία: Κέρος:
Η ανασκαφήκ α ι η ερμηνείατ ω ν ευρημάτων της Πανεπιστήμιο Ιωαννίνων. Viitattu 13.5.2019.[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kéros Wikimedia Commonsissa
