Kaivokatu (Helsinki)

Kaivokatua lännestä päin Sokoksen katolta kuvattuna. Taustalla näkyvien kerrostalojen välistä alkaa Kaisaniemenkatu.

Kaivokatu (ruots. Brunnsgatan) on lyhyt itä–länsi-suuntainen katu Helsingin ydinkeskustassa Kluuvin kaupunginosassa. Se päättyy lännessä Mannerheimintiehen ja idässä Mikonkatuun, jonka jälkeen se jatkuu Kaisaniemenkatuna. Kadun varrella sijaitsevat Helsingin päärautatieasema ja Rautatientori sekä useita muita huomattavia rakennuksia, kuten Ateneumin taidemuseo ja Makkaratalo. Asematunneli johtaa Kaivokadun ali rautatieasemalta Citycenteriin, ja siihen liittyy myös Rautatientorin metroasema.

Kaivokatu on Helsingin vilkkainta jalankulkuympäristöä, jossa kulkee aamukuuden ja iltakahdeksan välillä keskimäärin yli 30 000 kävelijää. Katua pitkin liikennöivät useat raitiolinjat, jotka pysähtyvät rautatieaseman edustalla. Rautatientorin linja-autoasemalta lähtevät linja-autot kääntyvät Kaivokadulle ja jatkavat siitä edelleen Kaisaniemenkadulle. Kaivokadulla on kaksi autoliikenteen kaistaa suuntaansa, joista kulkee päivittäin noin 18 000 ajoneuvoa. Kadun pohjoisreunalla on kaksisuuntainen pyörätie, jonka liikennemäärä väheni noin 40 prosenttia Kaisantunnelin avaamisen jälkeen.

Helsingin kaupunki on suunnitellut Kaivokadusta joukkoliikennekatua, jossa osoitetaan nykyistä enemmän tilaa jalankululle ja muun muassa terasseille. Keskustan poikittainen autoliikenne voisi keskittyä tuolloin Etelä- ja Pohjoisesplanadille, ja linja-autoliikenne siirtyisi uuden linja-autoaseman myötä Vilhonkadulle. Raitiotien kapasitettia kasvatettaisiin lisäämällä yksi raidepari Rautatieaseman pysäkille. Syyskuussa 2023 Helsingin kaupunkiympäristö­lautakunta päätti muutoksista Kaivokadulla osana ydinkeskustan liikennejärjestelmä­suunnitelman tavoitteita ja periaatteita. Kaupunginhallitus ei ole vielä hyväksynyt suunnitelmaa.

Historia

Kaivokatu vuonna 1907. Etualalla näkyvät rakennukset purettiin 1920-luvulla, sen jälkeen, kun uusi asemarakennus oli valmistunut ja vanha purettu. Katua levennettiin huomattavasti.

Kaivokadun nimi johtuu Globrunnet-nimisestä kaivosta, joka 1800-luvulla sijaitsi tämän kadun ja silloisen Haka­salmen­kadun, nykyisen Keskus­kadun risteyksessä. Näihin aikoihin Kluuvin alueen läpi työntyi vielä kapea ja matala Kluuvinlahti, joka täytettiin hiljalleen 1800-luvun aikana. Täyttömaa on pehmeytensä vuoksi nykyaikanakin haastava rakennuskohde.

Helsingin ensimmäinen rautatieasema sijaitsi rautateiden suuntaisesti Rautatientorin laidalla, ja Kaivokatu oli tähän aikaan nykyistä kapeampi katu. Uuden asemarakennuksen valmistuttua vuonna 1919 Kaivokadun ympäristö ja sen liikenteelliset ratkaisut muuttuivat merkittävästi. Kaivokadun leventämisen tieltä purettiin 1920-luvulla niin sanottuja Hillerin korttelin rakennuksia. Alkujaan raitiotie ei kulkenut rautatieaseman pääovien edestä, vaan se kulki Keskuskadun (silloinen Hakasalmenkatu) kautta Pohjoisesplanadille. Kaivokatua pitkin raitioliikenne alkoi ajaa elokuussa 1938.

1950-luvulla Kaivokatua alettiin kehittää entistä enemmän autoliikenteen sujuvuuden ehdoilla. Kadulle lisättiin suojakaiteet erottamaan jalankulkijat autoliikenteestä. Osoitteeseen Kaivokatu 10 valmistui vuonna 1955 suuri liikerakennus Kaivotalo, ja neljä vuotta myöhemmin avattiin ja Vanhalle ylioppilastalolle kulkeva kauppakuja, jossa oli Helsingin ensimmäiset ulkoliukuportaat. Autojen pysäköinnille varattiin etenevissä määrin tilaa, muun muassa Rautatientorin etelälaidalta.

Yleisemmin Makkaratalona tunnettu toimisto- ja liikerakennus valmistui Skohan talon tilalle Kaivokadun ja Keskuskadun kulmaan vuonna 1967 ja saman vuoden joulukuussa avattiin Asematunneli. Vuosina 1967–1972 rautatieaseman edustalla ei ollut lainkaan suojateitä, vaan Kaivokadun raitiovaunupysäkeille pääsi ainoastaan Asematunnelin alikulkua pitkin. Tämä liikenneratkaisu herätti paljon vastustusta aikalaisissa, joiden keskuudessa sitä kutsuttiin jalankulkijoiden ”viemäröinniksi”. Vuonna 1972 valtuustoaloitteen johdosta palautettiin suojatie Kaivokadulle, ja kymmenen vuotta myöhemmin avautunut metro helpotti liikennepainetta. Rautatientorin metroaseman rakennustyömaa leimasi Kaivokadun ilmettä 1970-luvulla, ja rakennustöiden valmistuttua levennettiin myös raitiovaunupysäkkien laiturialueita, ja varustettiin pysäkit katoksilla.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaivokatu Wikimedia Commonsissa