Keskustelu käyttäjästä:Talvipäivänseisaus

Käyttäjäsivusi perusteella oletkin jo varsin kokenut käyttäjä, mutta laitetaanpa tämä silti tähän kuten tapana on. --Vyörykkä (keskustelu) 25. marraskuuta 2021 kello 17.33 (EET)

Tervetuloa!

Hei Talvipäivänseisaus ja tervetuloa Wikipediaan! Toivomme, että Sinulle on hyötyä tästä tietolaatikosta. Voit tutustua Wikipedian viiteen keskeiseen periaatteeseen ja saat lisätietoa artikkelien muokkaamisesta ja muotoilusta. Voit myös esittää kysymyksiä Kahvihuoneessa.

Wikipedian viisi pilaria		Lisätietoa aiheesta
	Wikipedia on tietosanakirja eikä valikoimaton kokoelma tietoa. Kaikki aiheet eivät ole riittävän merkittäviä soveltuakseen Wikipediaan.	Mitä Wikipedia ei ole Merkittävyyden suuntaviivoja
	Wikipedialla on neutraali näkökulma. Artikkeleissa esitetään kaikki merkittävät erilaiset näkemykset eikä Wikipedia valitse totuutta lukijan puolesta. Kirjoittajan on viitattava luotettaviin lähteisiin ja kerrottava, kenen näkemystä lisätty tieto edustaa. Lähteetön tieto saatetaan poistaa kysymättä. Kirjoittajan omat mielipiteet eivät kuulu Wikipediaan.	Neutraali näkökulma Tiedon on oltava tarkistettavissa Ei uutta tutkimusta
	Wikipedia on vapaata aineistoa. Kuka tahansa voi muokata artikkeleita, eikä kukaan omista yksittäistä artikkelia. Älä kopioi tekstiä tai kuvia muualta ilman lupaa, vaan kirjoita asiat omin sanoin ja noudata tiedostojen käyttösääntöjä.	Wikipedia ja tekijänoikeudet
	Wikipediassakin on oltava ihmisiksi. Etsi konsensusta keskustelemalla, vältä muokkaussotia. Älä häiriköi esittääksesi kantasi, toimi hyvässä tahdossa ja oleta hyvää tahtoa myös muilta.	Käy kiinni asiaan, älä ihmisiin
	Wikipedialla ei ole ehdottomia sääntöjä näitä periaatteita lukuun ottamatta. Muokkaa siis artikkeleita rohkeasti, vaikket tuntisikaan sääntöjä läpikotaisin, ja luota terveeseen järkeen. Älä pelkää möhliväsi, sillä Wikipedian ohjelmisto pitää huolen, että et voi aiheuttaa korjaamatonta vahinkoa.	Älä palvo sääntöjä Muokkaa sivuja rohkeasti
Artikkeleiden muokkaaminen Pikaopas Wikipediaan Tekstin muotoiluun käytettävät koodit Uuden artikkelin luominen Lisää artikkeli luokkaan Mallineiden käyttäminen Artikkelin rakenne ja nimeäminen Aikojen, nimien ja lyhenteiden merkitseminen Kielioppi Kuvien lisääminen Artikkelimalli Linkki kaikkiin käytäntöihin Keskusteleminen Wikipediassa Ajankohtaista Wikipediassa Usein kysytyt kysymykset Wikipedian sanasto ja slangi
Welcome to the Finnish Wikipedia! Don’t speak Finnish?

–Vyörykkä (keskustelu) 25. marraskuuta 2021 kello 17.33 (EET)

Luotettavat lähteet

Hei, olit lisännyt artikkeliin Myöhäiskantasuomi (yli puolet sen laajuudesta) tekstiä, joka ei ollut luotettavasta julkaisusta. Kun teksti on yksityissivulle tai blogiin kirjoitettua, se ei Wikipedian käytäntöjen mukaan kelpaa lähteeksi vaan on mielipidekirjoitus. --Abc10 (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 07.36 (EET)

Moro, Häkkisen teksti on tosiaan blogiteksti, mutta hän on arvostettu tutkija, jota on esimerkiksi täällä https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu:Suomalaiset#Yleistyksi%C3%A4_ja_virheit%C3%A4 pyydetty auttamaan artikkelin korjaamisessa. Hänen vastaavanlaisia kirjoituksiaan on käytetty myös muiden Wikipedia-artikkeleiden lähteinä, eikä niistä ole huomauteltu. Junttilan artikkeli on Helsingin yliopiston sivujen alla, ja hänkin on alansa kärkeä. En olisi kyllä mennyt lisäilemään mihinkään artikkeliin tietoa mistä tahansa blogista. Tässä yhteydessä kuitenkin katsoin, että asiantuntemusta ja luotettavuutta on ehdottomasti kylliksi. Talvipäivänseisaus (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 10.15 (EET)

Minä kumoaisin Abc10:n muutokset suoraan. Se oli ihan turhaa ärähtelyä. Iivarius (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 10.16 (EET)

Iivarius, mikä on näkemyksesi Varhaiskantasuomi-artikkelin viimeisimmistä muutoksista? Talvipäivänseisaus (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 10.21 (EET)

Wikipedian lähdevaatimus on kuitenkin, että teksti on julkaistava luotettavassa lähteessä. Mielipiteet voivat olla kiistettyjä ja siksi niitä ei ole julkaistu luotettavissa lähteissä, mutta kiertoteitse ne sitten saadaan Wikipedian kautta lukijalle näyttämään luotettavna. Jos lähdekirjoituksen teksti on hyväksyttyä asiaa, se varmaan löytyy jostakin luotettavasta lähteestä. Iivariuksen näkemykselle en panisi painoa, hän ei näytä lukeneen lähdekäytäntöä vähään aikaan. --Abc10 (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 10.41 (EET)

Ymmärrän näkökannnan. Entä Junttilan artikkeli? Sehän on Helsingin yliopiston sivujen alla. Talvipäivänseisaus (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 10.45 (EET)

Alkujaan olin vastaamassa ylempään: "Minähän ne seuloin eli hyväksyin artikkeliin. Lisäyksesi olivat erittäin hyviä pikapaikkauksia ja ehdottomasti veivät artikkelia oikeaan suuntaan, mutta oikeastaan koko artikkeli pitäisi rakentaa alusta uudelleen muun muassa Santeria ja Häkkistä lähteenä käyttäen. Urjanhain keskustelusivupohdinta Valter Langista ja muista mahdollisista on myös hyvä. En ole Langia vielä lukenut, vaikka se kotini työpöydällä jo onkin." Iivarius (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 11.43 (EET)

Näyttäisi siltä, että blogiin otettu teksti on julkaistu jossakin, koska siinä on lähteitä sulkeissa mutta ei lähdeluetteloa. Kannattaa etsiä alkuperäinen julkaisu. --Abc10 (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 11.08 (EET)

Abc10:lle: Häkkisen mielipiteet mielipideasioista ovat kiisteltyjä, ja politiikkanäkemyksistään olen esimerkiksi vahvasti eri mieltä. Häkkinen on kuitenkin eräs perehtyneimmistä tutkijoista aihepiirinsä parissa, ja hänen tutkijana esittämänsä kannat eivät ole mielipiteitä eivätkä juuri kiisteltyjäkään. Niitä ei kuitenkaan löydy yhtä helppolukuisessa muodossa muualta, ja siksi niitä on järkevää käyttää Puolikuivalta Alkuperäsivustolta lähteinä, niin tutkijatkin usein tekevät. Santerin virallisiin kanaviin lataamista lähteistä en lähde edes keskustelemaan. Iivarius (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 11.03 (EET)

Jos asiallisissa julkaisuissa julkaistut tekstit ovat liian vaikeita, kannattaa siirtyä helpompiin aiheisiin. Wikipediassa käytetään paljon tieteellisiä julkaisuja lähteinä ilman mitään ongelmia ja vaatimusta valmiiksi pureskeltuun. Jos olette kavereita ("Santeri") kannattaa olla puuttumatta keskusteluun. --Abc10 (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 11.23 (EET)

Oletan, että vaikeustasokuittailua ei oltu suunnattu minulle. Kirjoitan kuitenkin, että viimeaikoina eri lähteinäni on ollut muun muassa Virittäjä ja Suomalais-Ugrilaisen Seuran julkaisu. En tunne Santeri Junttilaa henkilökohtaisesti, vain osia hänen tutkimuksistaan.Talvipäivänseisaus (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 11.39 (EET)

Ei ollut sinulle. --Abc10 (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 11.55 (EET)

Fennougristeista ne, jotka eivät ole kavereita keskenään, eivät yleensä ole kavereita kenenkään kanssa. Osaan kyllä arvioida tarvittaessa jääviyteni, sitä ei ongelmoi arvostetun etymologin tunteminen henkilökohtaisestikaaan. Iivarius (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 11.45 (EET)

Olin näköjään aloittanut samaa keskustelua artikkelien myöhäiskantasuomi ja varhaiskantasuomi keskustelusivuilla tätä keskustelua huomaamatta, koska halusin keskustella itse aiheesta enkä käyttäjien keskustelusivuilla. Siellä olin näköjään esittänyt samat argumentit jotka on esitetty tässäkin keskustelussa. Täysin vastaava esimerkki on sivulla Keskustelu:Muinaiskarjalan kieli (ja sama alustakin, eli blogs.helsinki.fi).

Oma näkemytkseni on, että tutkijan julkaisema esitysgrafiikka tai opetusmateriaali yliopiston sivuilla on luotettavampoi kuin esuim. sanomalehden uutinen. (Voi jopa olla perusteltua väittää, ette ennemminkin sanomalehtiuutisen kohdalla korostuisi tarve etsiä parempi lähde.) Tietysti on suositeltavaa etsiä myös alkuperäiset julkaisut, mutta silloinkin esim. esiitysgrafiikat ja tuollaiset kokoavat kaaviot voivat auttaa lukijaa. Esim. artoikkelissa muinaiskarjalan kieli en siksi poistanut esitysgrafiikkaa vaan jätin sen vaikka lisäsuinin alkuperäisjulkaisun. Langin kirjaa en tosiaan ole itsekään ehtinyt lukea (vaikka se onkin hyllyssäni), mutta esim. käyttäjäsivuilleni olen koonnut siitä useammankin arvostelun. Kuitenkin kaikki lähteet mitä asiasta löytyy, ovat aika yhdensuuntaisia. - Ottaen tietysti huomioon a) tutkimuksen eteneminen, eli siitä, mitä kirjoitettiin vaikka 20 tai 10 vuotta sitten, käsitykset ovat voineet muuttua, ja b) vastaavasti asioista, joita parhaillaan tutkitaan, voi olla ja yleensä onkin eri näkemyksiä (vrt. esim. arviot Langin kirjasta ja Langin oma esipuhe kirjaansa, jossa hän nimenomaan korostaa, että kyseessä on tietynhetkinen kirjaus vaiheessa, jossa tutkimus etenee nopeasti). - Ja kun näin on, niin parhaita lähteitä ovat yleisestitykset, niin kuin esim. nuo ilmestymässä olevien käsikirjateosrtten luvut (Aikio kantauralista ja Saarikiivi tai Grunthal et al sen jakautumisesta). Mutta silloinkin tietysti kuuluu mainita, että kyseessä on kirjan luvun vedosvrersio, jos se mihin viitataan on kirjan luvun vedosversio. - Ja tämä kaikki siis näin harrastajamaallikon pyörittelynä (vaikka siis sellaisen harrastajamaallikon, jolla on kokonaan toiselta alalta yliopistotutrkinto ja tämän perusteella valmius arvioida esim. lähteisten yleistä primäärisyyttä ja sekundäärisyyttä ym. yleisytä). Iivarius oikeana fennistinä saa tarkentaa, jos meni jotain väärin. --Urjanhai (keskustelu) 2. joulukuuta 2021 kello 08.33 (EET)

Kokemukseni perusteella en panisi paljon painoa Iivariuksen uskottavuudelle. Luotettavat lähteet on se mihin Wikipedian pitää perustua, eikä kavereiden keskinäiseen kehumiseen. Jos tiedoille ei ole kuin blogilähteitä, ne ovat harrastelua, sillä niiltä puuttua asiantuntijan kriittinen tarkastelu. --Abc10 (keskustelu) 2. joulukuuta 2021 kello 08.43 (EET)

Näkemykseni tässä oli muodostettu jo ennen Iivariuksen kommentteja ja niistä riippumatta. Itse en tunne henkilökohtaisesti yhtään fennistiä vaikka maallikkoharrastajana seuraankin aihepiirin julkaisuja. --Urjanhai (keskustelu) 2. joulukuuta 2021 kello 10.06 (EET)

Kommentoin vielä, jos et kaikkea lukenut, että tekstit voivat olla hylättyjä ja siksi julkaistu blogeissa. Siksi luotettavat lähteet. --Abc10 (keskustelu) 2. joulukuuta 2021 kello 10.36 (EET)

Missä on todisteesi siitä, että teksti ylipäätäään _on_ blogissa? Iivarius (keskustelu) 2. joulukuuta 2021 kello 12.12 (EET)

Hyvät kanssakäyttäjät, painotan, että minua ei haittaa laisinkaan, että keskustelua tästä aiheesta käydään käyttäjäsivullani. Arvelen kuitenkin, että mikäli asia saatetaan tätä suurempaan tietoisuuteen Kahvihuoneessa, niin se voi siten edetäkin suuntaan tai toiseen. Minullakin olisi aiheeseen liittyvä lisäkysymys, joka olisi varmastikin hyvä esittää Kahvihuoneessa. Talvipäivänseisaus (keskustelu) 2. joulukuuta 2021 kello 12.21 (EET)

Minua kyllä haittaisi jos joku kävisi mitä tahansa keskustelua käyttäjäsivullani, tämä on Keskustelu käyttäjästä -avaruus. Itse asiasta: Omasta mielestäni tutkijan blogi - mikäli siinä ei selvästi sanota, että kyseessä ovat jollain tavalla epäluotettavat teoriat - on hyvinkin luotettava lähde. Vyörykkä (keskustelu) 5. joulukuuta 2021 kello 12.41 (EET)

Susi

Hei! Olet ansiokkaasti laajentanut viime päivinä artikkelia Susi, kiitos siitä. Vertaisarviointiako oikein ajattelit? Minusta ainesta olisi. --Vyörykkä (keskustelu) 9. joulukuuta 2021 kello 17.00 (EET)

Hei, ja kiitos! En ajatellut oikein mitään muuta kuin tehdä yhteistä työtä Wikipedian eteen, heh. Totta kai vertaisarviointikin sopii!--Talvipäivänseisaus (keskustelu) 9. joulukuuta 2021 kello 17.03 (EET)

Hyvä, lähinnä halusin tietää, etten nappaa vertaisarviointia nenäsi edestä jos joku päivä sen aloitan. Tutkin asiaa ja mahdollisesti laajennan artikkelia vielä sitä ennen. Vyörykkä (keskustelu) 9. joulukuuta 2021 kello 17.07 (EET)

Aivan, selvä juttu!--Talvipäivänseisaus (keskustelu) 9. joulukuuta 2021 kello 17.17 (EET)

Artikkelien kielestä

Moi! Kommentoin muokkauksiasi artikkelin Slovakian jääkiekkomaajoukkue pohjalta. Vaikka lyhenteitä ei Wikipediassa hirveästi suositakaan, on ihan normaalin kirjoitustavan mukaista lyhentää sanoja sen jälkeen, kun ne on ensin lukijalle avattu. Kun siis maailmanmestaruuskilpailut on ensin mainittu tekstin alussa kokonaisena, on sen jälkeen ihan sallittua lyhentää se MM-kilpailuiksi. Ihmisten ymmärrys vuosilukujenkin kohdalla toimii vaikka niihin ei aina lykkäisikään vuonna-sanaa eteen. Varsinkin tuon artikkelin kokoonpanolistassa vuonna-sana on turha ja jopa hieman häiritsevä. --Lax (keskustelu) 11. joulukuuta 2021 kello 11.37 (EET)

Lisänä tuon saman artikkelin valmentajalistaan, johon olet lisännyt sanoja kaudella ja kausilla: Oletko tarkastanut, että valmentajanvaihdos tapahtui aina juuri kausien välillä? Jos et ole varma, että valmentajaa ei ole vaihdettu kesken kautta, ei tuollaisia sanoja tule liukuhihnalta lisätä, sillä siinä oikea tieto saattaa muuttua vääräksi tiedoksi. --Lax (keskustelu) 11. joulukuuta 2021 kello 12.06 (EET)

Hyvä huomio. Toisaalta nuo kausilla- ja kaudella-ilmaisut eivät sulje pois sitä mahdollisuutta, että valmentaja olisi ollut toimessaan vain osan kautta. Olisihan se eri asia kirjoittaa vaikkapa: "kauden 2010–2011 ajan" tai "kausien 1999–2009 ajan". Mutta tokihan nuo olisi hyvä tarkistaa, ja niin olen muiden muokkaamieni joukkueiden osalta tehnytkin.--Talvipäivänseisaus (keskustelu) 11. joulukuuta 2021 kello 12.19 (EET)

Meinasin sitä, että jos muutat tekstin 2009–2010 muotoon kaudella 2009–2010, muuttuu tieto virheelliseksi, jos valmentaja onkin hypännyt remmiin tammikuussa 2009 tai saanut potkut joulukuussa 2010. --Lax (keskustelu) 11. joulukuuta 2021 kello 12.49 (EET)

Aivan. Kelpaako vuosina?--Talvipäivänseisaus (keskustelu) 11. joulukuuta 2021 kello 17.48 (EET)

Vähän tapauskohtaista. Tekstissä voisi mainita jopa kuukaudet, jos pesti on alkanut tai päättynyt kesken kauden, ja kausi-sanaa voi kyllä käyttää, jos todella tiedetään, että pestissä on oltu mainittuihin vuosilukuihin sisältyvillä kausilla. Mutta, kuten jo totesin, ei listauksissa, jotka pääsääntöisesti ovat nopeasti löytyviä yhteenvetoja pidemmästä tekstistä, tarvitse vuosi-/kausilukujen eteen yleensä laittaa mitään lisäsanoja. --Lax (keskustelu) 12. joulukuuta 2021 kello 14.18 (EET)

Yritin tuossa jo aikaisemmin etsiä lähteitä tarkoille ajankohdille, mutta en oikein löytänyt mitään. Olisi tietty ollut hyvä, että nuo kaksi IP-käyttäjää, jo neljä vuotta sitten muokkaamisen lopettanut käyttäjä Fisk sekä aikaisemmin listaa hieman järjestellyt käyttäjä IA olisivat tehneet tämän huolellisesti, mutta turha tässä on jälkiviisastellakaan. Pitää yrittää etsiä vielä kunnon lähteet näille.--Talvipäivänseisaus (keskustelu) 12. joulukuuta 2021 kello 16.25 (EET)

Olikos tästä [1] jo puhetta? Oli. --Lax (keskustelu) 19. helmikuuta 2022 kello 09.37 (EET)

Olikos tästä [2] jo puhettakin? Oli. Vuonna-sanan turhasta viljelystä taasen on joku muukin jossain kirjoitellut. --Lax (keskustelu) 15. elokuuta 2022 kello 18.35 (EEST)

Työ jääkiekkoartikkelien parissa

Ensinnäkin kiitokset kertakaikkisen upeasta uurastuksestasi jääkiekon maajoukkue- ja liittoartikkelien parissa. Totesin itsekin joitakin kuukausia sitten, että monet niistä ovat jämähtäneet pahasti ajallisesti jälkeen tai tekstit ovat muuten puutteellisia sutaisuja. Urakka vaikutti kuitenkin niin mittavalta, että en jaksanut tehdä asialle mitään. Hienoa että joku jaksaa! Yksi muokkausehdotus kuitenkin: useimmissa artikkeleissa (esim. Kroatian jääkiekkomaajoukkue) Sijoitukset-osion vuosilinkki johtaa artikkeliin silloisen vuoden korkeimman tason MM-kilpailuista. Kuitenkin meillä on täällä jonkin verran artikkeleja divisioonatason kisoistakin, joten jaksaisitko linkitellä myös noita vuosia oikeisiin paikkoihin? Puuttuvat voi tietysti punalinkittääkin, jos vaikka joku joskus jaksaisi väkertää menneiden vuosien kisoista artikkeleita. Joka tapauksessa erinomaista työtä! --Sakramentti-Jaakko (keskustelu) 13. joulukuuta 2021 kello 16.21 (EET)

Kiitos tunnustuksesta! Tämä on kovaa, mutta todella antoisaa hommaa! Olen näitä vuosien varrella aika paljon IP-tunnuksilla korjaillut, mutta nyt ajattelin hoitaa ne kerralla kuntoon. Olen huomannut saman linkityspuutteen, ja olen tässä miettinyt, että parasta olisi, jos sieltä korkeimman tason sivuilta pääsisi joka kisavuodesta myös divisioonien puolelle. Olen huomannut, että tuon vuosilinkin vieressä oleva divisioona-linkki taas johtaa joskus oikean vuoden divisioonien kisoihin. Pitää tarkkailla ja yrittää korjailla näitäkin.--Talvipäivänseisaus (keskustelu) 13. joulukuuta 2021 kello 16.27 (EET)

Merkittävyys kyseenalaistettu

Hei, kyseenalaistin tekemäsi artikkelin Roy Ikola merkittävyyden. Pidän itse aihetta tarpeeksi merkittävänä, mutta mikään lähde ei nähdäkseni osoita sitä varmasti. Voit halutessasi käydä perustelemassa näkemyksesi aiheen keskustelusivulla. Ystävällisin terveisin --James Chudrie (ディベート) 3. helmikuuta 2022 kello 15.16 (EET)

Viikon 7 kilpailu

Kiitos panoksestasi viikon 7 kilpailussa vuonna 2022. Voit hyvällä omallatunnolla lisätä seuraavat mallineet käyttäjäsivullesi:

{{VK palkinto|violetti|viikko=7|vuosi=2022}}
Muista, että tämän viikon kilpailu on Suomenkielinen Wikipedia 20 vuotta. Onnea matkaan! Terveisin Lakritsa ja UKBot (keskustelu) 21. helmikuuta 2022 kello 10.31 (EET)

Lätkäkisan palkinto

Palkinto käyttäjälle Talvipäivänseisaus, joka voitti Lätkäkisan 2022. Onnittelut voitosta! --James Chudrie (ディベート) 2. maaliskuuta 2022 kello 10.58 (EET)

(Palkinnot)

Kiitos, oli mukavaa osallistua!--Talvipäivänseisaus (keskustelu) 2. maaliskuuta 2022 kello 12.11 (EET)

Seulojaksi?

Hei, olisiko sinulla kiinnostusta muuntautua automaattiseulotusta aktiiviseksi seulojaksi? Wikipedia:Seulonta valottaa asioita. Iivarius (keskustelu) 31. elokuuta 2022 kello 19.53 (EEST)

Hei. Kernaasti, kiitos kysymästä!--Talvipäivänseisaus (keskustelu) 31. elokuuta 2022 kello 19.58 (EEST)

Myönsin sinulle nyt seulojan oikeudet. Ohje:Sivujen arviointi on hyvä lukea läpi ennen aloittamista, ja sitten ei muuta kuin työn iloa! --Lentokonefani asiaa? | syntilista 31. elokuuta 2022 kello 20.45 (EEST)

Kiitokset! Mukavaa syksyä! Talvipäivänseisaus (keskustelu) 31. elokuuta 2022 kello 23.08 (EEST)

VLK 2022?

Hei, minusta voisit sopia ehdokkaaksi välityslautakuntaan. En välttämättä usko, että tulisit valituksi ensimmäisellä kerralla, koska olet niin tuore vaikkakin aktiivinen ja fiksu muokkaaja. Mutta sinne pitäisi saada ehdolle vastuullisia tyyppejä mieluusti vähintään pari kertaa paikkojen määrän verran, niin että yhteisö voisi aidosti ilmaista mielipiteensä. Suostuisitko ehdokkaaksi? Iivarius (keskustelu) 8. syyskuuta 2022 kello 14.29 (EEST)

Tattista, ilman muuta tulen!--Talvipäivänseisaus (keskustelu) 8. syyskuuta 2022 kello 18.10 (EEST)

Ugrilaiset kielet

Hyvä että lähteistit ugilaisten kielen määrää. Mutta jäi pohdituttamaan kovin erilaiset tiedot niiden kielten määrästä: onko kielten jaottelusta erilaisia näkemyksiä vai jättävätkö toiset kenties pois kuolleet ja lähes kuolleet kielet? Vai miksi luvut poikkeavat niin paljon... --Aulis Eskola (keskustelu) 12. helmikuuta 2023 kello 12.18 (EET)

Ensimmäinen parisenkymmentä-lähteistä oli peruskouluun tarkoitettu yksinkertaistus 1990-luvulta. Jos saame katsotaan yhdeksi kieleksi (tuolla tasolla täysin normaalia 1980-luvulla), ja permiläiset korkeintaan kahdeksi, maria pidetään yhtenä kielenä ja hantin ja mansin kieliä ollaan pilkkomatta todellisiksi kieliksi, saadaan vähennettyä kielimäärä hyvinkin pariinkymmeneen. M. A. Castrenin seuran sivujen (entisten tai nykyisten) kielimääräluvun taustaa en tiedä, mutta voin kysyä, jos se kiinnostaa Iivarius (keskustelu) 12. helmikuuta 2023 kello 13.23 (EET)

Ei kestä kiittää, Aulis Eskola! Iivarius vastasikin aika tyhjentävästi puolestani. Näkemykset eivät eroa kovinkaan merkittävästi, vaikka kyllä näinkin osin on esimerkiksi lyydin ja eteläviron murreryhmän kielten ja murteiden osalta. Eli eritoten nuo vanhat käsitykset ja yksinkertaistukset aiheuttavat sen, että joskus kokonaismäärä voi jäädä kummallisen alhaiseksi. Talvipäivänseisaus (keskustelu) 13. helmikuuta 2023 kello 11.37 (EET)

Nikita Kutsherov

Ei se kutistukaan, vaan aikaisemmin vaan annettu väärää tietoa. Uudet tiedot olen katsonut NHL:n viralliselta sivustolta (NHL.com) joten nuo vaihtamani pituudet pitävät paikkaansa. Verovapaahippi (keskustelu) 18. maaliskuuta 2023 kello 17.01 (EET)

Aivan, siinä tapauksessa asiassa ei ole mitään epäselvää. Jos vaihdat tiedon, käytä lähdettä ja viittaa siihen. Talvipäivänseisaus (keskustelu) 18. maaliskuuta 2023 kello 19.54 (EET)

Ok. Näyttää vaan vähän tyhmältä jos alkaa niiden pituuksien perään kirjottamaan sitä NHL.comia, kun sitä ei ole suurimmassa osassa artikkeleita käytetty aikaisemminkaan. Verovapaahippi (keskustelu) 18. maaliskuuta 2023 kello 20.05 (EET)

Erittäin iso osa jääkiekkoartikkeleista onkin lähteistetty miten sattuu. Aina on parempi laittaa viite kuin jättää se pois: Jaromír Jágr Talvipäivänseisaus (keskustelu) 18. maaliskuuta 2023 kello 20.08 (EET)

Selvä. Täytynee alkaa se lisäämään Verovapaahippi (keskustelu) 18. maaliskuuta 2023 kello 20.33 (EET)

Juuri näin. Hyvää tahtoa olettaen kumoan nyt kumoukseni, mutta olisitko kiltti, että lisäisit lähteen myös William Nylanderiin. Iivarius (keskustelu) 18. maaliskuuta 2023 kello 22.08 (EET)

@Iivarius Ok Verovapaahippi (keskustelu) 18. maaliskuuta 2023 kello 22.22 (EET)

Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut

Hei, olin punninnut sanavalintani tarkkaan. Lukijan on tarpeen tietää, miksi vaikka Ylen asiantuntijana toimiva Karri Rämö pitää MM-kisoille ilkkumista liian helppona maalina ja vertaa turnausta ”kivaan ulkojäätapahtumaan”. Niin kuin tämäkin artikkeli osoitti, jääkiekon aktiiviseuraaja unohtaa monesti, että meille luonnollinen asia tulee uutena asiaan vihkiytymättömälle. Kun on kyse MM-kisoista, minusta lukijan on todella tärkeää tietää, että supertähdet ja vähän pienemmätkin tähdet yleensä kieltäytyvät mahdollisuudesta voittaa MM-kultaa. Luulen, että tämä on myös lukijasta mielenkiintoista. --Electronic data processor (keskustelu) 8. toukokuuta 2023 kello 22.03 (EEST)

Kiitos selvennyksestä, olen melko pitkälle samalla linjalla kanssasi. Yritetään kuitenkin säilyttää neutraali linja. Talvipäivänseisaus (keskustelu) 8. toukokuuta 2023 kello 22.53 (EEST)

Todellakin. "Jenkeissä ei pelata pronssiotteluja, ne on säälipleijarit, suljettu sarja on katastrofi" - pöyhkeilyä ei kaivata artikkeleihin, sitä miehistelyä löytää liikaa muualta netistä... Iivarius (keskustelu) 8. toukokuuta 2023 kello 23.45 (EEST)

@Iivarius: Tuo tuntui pahalta. Mitkä tekemistäni kielellisistä valinnoista muistuttivat eniten miehistelyä? --Electronic data processor (keskustelu) 9. toukokuuta 2023 kello 00.44 (EEST)

Ainakin "Jenkit", "pleijarit" ja "on" (kun pitäisi olla ovat). Luurankosoturi^{(_…∴_… • ­­­­­­­­-=≡ • ~≈)} 9. toukokuuta 2023 kello 01.19 (EEST)

Onko huomautuksesi ironinen? Nuohan ovat vain Iivariuksen heittoja, eivät lainauksia minulta. --Electronic data processor (keskustelu) 9. toukokuuta 2023 kello 01.28 (EEST)

Jaa niin taitaa ollakin. Luurankosoturi^{(_…∴_… • ­­­­­­­­-=≡ • ~≈)} 9. toukokuuta 2023 kello 01.40 (EEST)

Menenpä tästä nukkumaan. Hyvää yötä! Luurankosoturi^{(_…∴_… • ­­­­­­­­-=≡ • ~≈)} 9. toukokuuta 2023 kello 01.48 (EEST)

Hämeen nimi viikinkien kielellä

Hei,

Kiitos muokkauksestasi. Mistä tietosi on peräisin?

Olen yrittänyt selvittää Häme-nimen alkuperää: juontuuko se latinasta (tavastia) vai viikinkien kielestä? Kartasto (keskustelu) 9. kesäkuuta 2023 kello 11.18 (EEST)

Moi

Tein vahvan oletuksen, että tuota asiaa käyttämässäsi lähteessä on tarkoitettu. Suomen kielen äännejärjestelmässähän ei ole f-äännettä, joten kirja varmasti tarkoitti, että kyse on muinaisnorjasta. Siihen sinäkin varmaan viittaat ilmaisullasi "viikienkin kieli". Esimerkiksi täällä on Tavastia sanan alkuperästä. Häme-sana ei juonnu Tavastiasta eikä varmaan viikingeiltäkään, vaan muilta heitä edeltäneiltä germaaneilta, ehkä pronssikaudelta. Häme-sanasta kirjoitetaan sanakirjassa näin. Talvipäivänseisaus (keskustelu) 9. kesäkuuta 2023 kello 11.49 (EEST)

Pax Romanan eli Rooman rauhan aikaan roomalainen kulttuuri ja latinan kieli levisi suomeen, suunnilleen noin 3-400 jkr.

Wikipedia:

Pax Romana

Eli Tavastia sana näyttäisi juontuvan keskiaikaisen latian sanasta tavastus joka on myös vanha norjalaissana (viikinki): Old East Norse Tafæistaland = "tavastianmaa", ja samon Ruotsin tavastehus län = taviastiahuoneen (linnan ) lääni.

https://en.wiktionary.org/wiki/Tavastia#Latin

Jatketaan...

Kartasto (keskustelu) 9. kesäkuuta 2023 kello 12.17 (EEST)

Joo, toki pitää muistaa, että nykyisen Suomen alue ei vuonna 400 roomalaistunut kuin vain pieniltä osin. Joitain kulttuurivaikutteita tuli, ja latinaa ei todellakaan puhuttu tai käytetty. Sitä käytettiin satoja vuosia myöhemmin ja vain kirkollisissa yhteyksissä. Ymmärtääkseni Tavastia-sana on tullut englantiin latinasta, johon se on tullut muinaisnorjalaista. Sanan alkuperää ei tunneta. Talvipäivänseisaus (keskustelu) 9. kesäkuuta 2023 kello 13.07 (EEST)

Mistä tiedät / päättelet että termi olisi tullut keskiaikaiseen (500-1500) latinaan norjan, viikinkien kielestä?

Wikipedia mainosti että viikingit hyökkäsivät Englantiin vasta noin vuonna 800 (793).

Muinaisenglannin sanakirjan wic tarkoittaa viikinkien leiriä tai kylää ja se ajoitettu noin 700 luvulle.

Viikingit = Wicings.

Sen verran tarkennan, että Pax Romanan aikaan nykyisen loppumaan eli Suomen alueella ei ollut ilmeisesti kuin joitain kymmeniä tuhansia asukkaita, siis vuonna 3-400.

Esimerkiksi saamelaiset asettuivat eli vaelsivat (englannin wander tai ruotsin vandra juontuvat latinan kielen sanasta vagari) Lappiin vasta Jeesuksen jälkeen eli latinan kieli näyttäytyy siinäkin kansainvaelluksessa.

Ja tulee muistaa että kalmistot levisivät 300 -luvulla Hämeeseen Kokemäenjoen reitistön kautta kuten rannikollekin, mutta koska Säkylän ja Pirkkalan (Birka) Pyhänjärvet nimettiin?

Kartasto (keskustelu) 9. kesäkuuta 2023 kello 19.25 (EEST)

Minä en oikein jaksaisi keskustella näistä asioista keskustelusivullani, koska nämä keskustelunavauksesi eivät enää oikein liity Wikipedian sisällön kehittämiseen. Mutta vastaan nyt, että kun kerta viikingit olivat niitä, jotka tunsivat Hämeen alueen, niin olisi aika luontaista, että heidän nimityksensä alueesta päätyi Englantiin, jonne he myös matkasivat. Englannissa käytettiin asioiden muistiin panemiseen myös latinaa ja tietty englantia. Viikinki-sanan etymologia on epäselvä, sillä on myös ehdotettu, että se on mahdollisesti yhteydessä sanaan vík ’lahti, poukama’. On myös huomautettu, että itse sana on viikinkiaikaa vanhempi ja vaihtoehtoisena selityksenä sanan alkuperälle on annettu latinan vicus ’kylä, kaupunki’. Englannin wander ja ruotsin vandra tulevat kantagermaanin sanasta wandrōną, johon se periytyy indoeurooppalaisesta kantakielestä, wendʰ- 'kääntyä'. Talvipäivänseisaus (keskustelu) 9. kesäkuuta 2023 kello 20.30 (EEST)

Ei oikein vakuuta argumentti Wikipedian kehittämisestä, sillä juuri keskustelun ja kritiikin kautta tämä kehittyy, siis vähemmän sotkua itse artikkelin puolelle.

Asterixin seikkailuista käy ilmi roomalaisten valloitusretket Britanniassa, latinan kielen vaeltuminen sinne (saamelaisten vaeltaminen pohjoiseen samoihin aikoihin).

Mainitsemasi kantagermaanin sana vaellukselle löytyy myös mm. 1) latinasta 2) ranskasta sekä useista muista Euroopan alueen kielistä kuten italiasta, espanjasta tai portugalista mutta myös suomen sukulaisesta eli unkarin kielestä, joten on epäuskottavaa että sen alkuperä olisi pohjoisella, nykyisen Saksan seudulla (germaaninen) eikä latinaan liittyvä eteläinen, jossa Välimeren 'globalisaatio' ja edistys, kieli kukki Rooman valtakunnan seurauksena aiemmin kuin pohjoisen barbaareille.

Eräs pointtini käännyttämiseesi on / oli että viikinkiaika alkoi Wikipedian mukaan vasta noin vuonna 800 Brittien saarilla, kun taas roomalainen aikakausi alkoi Suomessa jo noin 500 vuotta aiemmin.

Sitäpaitsi Roomassa annettiin asioille ja pohjoisille kartan paikoille nimiä. Siksi epäilen että tavastia nimen jatkotutkimuksia kaivataan Vatikaanista.

Englanninkielinen Wikipedia osaa kertoa viikinki-sanan alkuperästä ja etymologiasta.

Käsitteen indoeurooppalainen loi näemmä Thomas Young 1800-luvulla. Hypoteeseja kielten kehityksestä on useita.

Toisaalta, on merkittävää että vokaalit kehittyivät kuitenkin vasta antiikin Kreikassa ehkä noin 5-400 ekr. Kartasto (keskustelu) 9. kesäkuuta 2023 kello 21.53 (EEST)

Muokkauksen Kumoaminen Perusteettomasti

Olin maininnut lähteen sivutarkasti Afganistanin sotaa käsittelevään artikkeliiin. Miksi omavaltaisesti kumoat ja väität perättömiä? Kartasto (keskustelu) 28. kesäkuuta 2023 kello 09.51 (EEST)

Et ollut maininnut. Lopeta häiriköinti. --Lax (keskustelu) 28. kesäkuuta 2023 kello 09.55 (EEST)

Olin todistettavasti.

<ref>CIA, Yhdysvaltojen keskustieduspalvelun historia, Tim Weiner, Otava 2008, sivu 475</ref>.

Miksi vääristelette? Kartasto (keskustelu) 28. kesäkuuta 2023 kello 10.32 (EEST)

Eli koska lähteet löytyvät niin muokkaus on ja tekstini palautetaan Kartasto (keskustelu) 28. kesäkuuta 2023 kello 10.36 (EEST)

Kävin läpi muokkauksen lähteettömyydet Kartaston keskustelusivulla. --Lax (keskustelu) 30. kesäkuuta 2023 kello 15.45 (EEST)

VLK 2023?

Hei, millainen fiilis sulle jäi vuoden takaisesta? Tahtoisitko ottaa uudelleen osaa välityslautakunnan vaaliin ehdokkaana? Iivarius (keskustelu) 1. syyskuuta 2023 kello 05.39 (EEST)

Moi, kiitos kysymästä. Tulen mieluusti uudelleen ehdolle. Talvipäivänseisaus (keskustelu) 1. syyskuuta 2023 kello 07.12 (EEST)

Siellä olet, toivottavasti vuodessa olet ehtinyt jäädä useamman muokkaajan mieleen <3 Iivarius (keskustelu) 14. syyskuuta 2023 kello 06.07 (EEST)

Kas vain, tämäpä mukava uutinen! Talvipäivänseisaus (keskustelu) 14. syyskuuta 2023 kello 09.15 (EEST)

Muutos tiedekilpailussa

Hei! Laitan viestiä, koska olet ilmoittautunut mukaan Tiede Wikipediaan -kilpailuun. Teknisten rajoitusten vuoksi jouduin muuttamaan pisteenlaskun logiikkaa. Sen sijaan, että pisteet lasketaan automaattisesti kaikista tieteeseen liittyvistä muokkauksista, kilpailu toimii nyt niin, että osallistujat ilmoittavat itse, mitä tieteeseen liittyviä artikkeleita ovat muokanneet. Tämä tapahtuu linkkaamalla kyseiset artikkelit sivulle Wikiprojekti:Tiede Wikipediaan 2023/Artikkelit. Lisäsin sinne sellaiset artikkelit, joita osallistujat olivat tänään noin klo 15.30 mennessä muokanneet, siitä eteenpäin muokatut artikkelit voi lisätä sinne itse. Pisteet ilmoitetuista artikkeleista lasketaan kuitenkin yhä automaattisesti. Pahoittelut mahdollisesti aiheutuneesta vaivasta. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 4. marraskuuta 2023 kello 16.54 (EET)

Jaakko Häkkinen

En ole ehtinyt katsoa, mitä Häkkisen sanomia olet poistanut artikkeleista, mutta se, että hän on "vain" maisteri, ei kyllä ole hyvä peruste poistaa väitteitä. Hän on julkaissut hyvämaineisia tieteellisiä artikkeleita pian kaksikymmentä vuotta siitä huolimatta, että oppiarvonsa ei ole edennyt. Iivarius (keskustelu) 27. marraskuuta 2023 kello 00.25 (EET)

Poisto koski melko lyhyttä tekstinpätkää. Mutta siis: tiedän hyvin Häkkisen aseman ja ansioituneisuuden ja olen kanssasi täysin samaa mieltä. Toimintani pohjautui aikaisempaan tapaukseen, jossa käytin fennougristiikkaan liittyvän artikkelin lähteenä tohtori Santerin Junttilan sivustoa, joka oli Helsingin yliopiston verkkosivujen alaisuudessa, mutta sivun osoitteessa oli sana blog. Se ei kelvannut lähteeksi, ja yritän tässä nyt vain noudattaa samaa linjaa, jotta kukaan muukaan ei tulisi tehneeksi samalla tavoin turhaa työtä. Joka tapauksessa viittaus Häkkiseen oli puutteellinen. Sen voi toki korjata helposti, jos linja nyt muuttuu. Talvipäivänseisaus (keskustelu) 27. marraskuuta 2023 kello 10.09 (EET)

Aa, muistelet sitä. Se ei ollut eikä ole yleinen linjaus; asiantuntijablogeja voi tarvittaessa käyttää lähteinä, jos se on kätevintä. Koska sekä Santeri että Häkkinen kirjoittavat välillä blogipostauksia, jotka ovat yleistajuisempia kuin tieteelliset artikkelit, niihin on toisinaan jopa parempikin viitata kuin suoraan tieteellisiin artikkeleihin. Iivarius (keskustelu) 27. marraskuuta 2023 kello 11.22 (EET)

Kiitokset

Hei. Panin merkille että olet lisännyt kieliryhmien ja kielten artikkeleihin linkkejä kyseistä kielenalaa tutkiviin tieteenaloihin ja kirjoittanutkin noita kielitiedeartikkeleja. Taisi olla tiedekirjoituskilpailukin päällä. Joka tapauksessa hyvä idea nuo kielitiede-erikoisalojen linkki- ja artikkelilisäykset ja halusin kiittää hyvästä työstä wikipedian parantamiseksi.--Karhennettu turtana (keskustelu) 15. joulukuuta 2023 kello 14.13 (EET)

Kiitos lämpimistä sanoista! Talvipäivänseisaus (keskustelu) 15. joulukuuta 2023 kello 14.20 (EET)

Luokat

Hei. Olen huomannut, että luomistasi artikkeleista puuttuvat usein kokonaan luokat. Voisitko jatkossa panostaa tähän, kiitos. --Kärrmes (keskustelu) 16. joulukuuta 2023 kello 10.09 (EET)

Moi. Voisin. Kiitokset luokkien lisäilyistä. Talvipäivänseisaus (keskustelu) 16. joulukuuta 2023 kello 12.17 (EET)

Tiede Wikipediaan 2023

Kiitos työstäsi Tiede Wikipediaan -kilpailussa vuonna 2023! Teimme yhdessä kilpailun aikana 442 uutta artikkelia. Sait kilpailussa yli 11 000 pistettä ja voitit kilpailun! Ansaitsit siten kultaisen mitalin, jonka voit hyvällä omallatunnolla lisätä käyttäjäsivullesi seuraavalla koodilla:

{{Tiedekilpailun palkinto 1|vuosi=2023}}

Zache on sinuun sähköpostitse yhteydessä Museokorttiin ja palkintoillalliseen liittyen. Onneksi olkoon ja kiitos osallistumisesta!

--Lentokonefani asiaa? | syntilista 18. joulukuuta 2023 kello 14.03 (EET)

Kiitos, oli erittäin mukavaa osallistua! Talvipäivänseisaus (keskustelu) 18. joulukuuta 2023 kello 14.22 (EET)

Oli muuten yli 16 000:). Talvipäivänseisaus (keskustelu) 18. joulukuuta 2023 kello 17.55 (EET)

Kiitos osallistumisesta myös minulta! Pistin sähköpostiviestit nyt Nitraukselle ja Quadriplegialle, jos lähetät minulle viestin (Toiminnot:Lähetä sähköpostia/Zache), niin saan siitä sähköpostiosoitteen jonka tarvitsen museokortin lähettämiseen. Pistän samalla muita tietoja liittyen palkintoillalliseen myös. -- Zache (keskustelu) 23. joulukuuta 2023 kello 21.44 (EET)

Translation request

Hello, could you translate ru:Мошегов, Игнатий Николаевич article for the Finnish wiki? Ignatiy Moshegov is a Komi-Permyak writer. He lived in emigration in Finland and tried to strengthen Finno-Ugric ties. Bumın qahan (keskustelu) 14. tammikuuta 2024 kello 16.03 (EET)

Hi, it is already here: Ignati Mošegov. Talvipäivänseisaus (keskustelu) 14. tammikuuta 2024 kello 17.46 (EET)

Tunnus vs. Logo

Hei! Huomasin, että olit Pepsi-artikkelissa vaihtanut paljon "logo"-sanoja "tunnuksiksi". En vastusta "tunnus"-sanan käyttöä, mutta mielestäni logo on varsin vakiintunut sana suomessa tarkoittamaan juurikin tuota yrityksen tms. kuvatunnusta. En tiedä oliko tarkoituksenasi, että kaikkialla "logo" korvattaisiin sanalla "tunnus". Vaikka se ei aivan kotoperäinen sana olekaan, on "logo" sen verran yleisessä käytössä, että mielestäni sitäkin sanaa voi ihan hyvin käyttää. Esim. sanoisin, että huomattavasti useammin puhutaan yrityksen "logosta" kuin yrityksen "tunnuksesta", kun tällaisesta kuvasta/tekstistä on kyse. --Farma3110 (keskustelu) 31. tammikuuta 2024 kello 01.21 (EET)

Moi! Kyllähän logo on perin vakiintunut suomeen. Sen suora käännös on kuitenkin 'tunnus': https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/logo?searchMode=all. Olen samaa mieltä, että periaatteessa molempia voi aivan hyvin käyttää. Lukijat ne ymmärtävät. Olen kuitenkin suosinut tunnus-sanaa. En ole Wikipediasta metsästänyt logo-sanoja tunnus-sanoiksi muutettavaksi, vaikka onhan se mukavampi käyttää tuollaista suoraan kantauralista polveutuvaa ikivanhaa omaperäisen sanan johdosta. Talvipäivänseisaus (keskustelu) 31. tammikuuta 2024 kello 12.02 (EET)

Ei suomalaisessa kielitieteessä?

Hei, kumosit Glottologin perusteella tekemäni uralilaisten kielten luokituksen, jossa oli mukana mm. nämä käsitteet "nevalaiset" ja "ydinsuomi". Onko tosiaan niin, ettei näitä käsitteitä tunneta ollenkaan suomalaisessa kielitieteessä? Glottologin luokituksen uusimman tarkistuksen on nimittäin tehnyt Janne Saarikivi vuonna 2022 ja aiemman Tapani Salminen 2002. Kalapulla123 (keskustelu) 6. maaliskuuta 2024 kello 09.15 (EET)

Moi! Minä en ollut niihin ainakaan koskaan aikaisemmin törmännyt ja kun etsin niitä alan lähteistä, niin en löytänyt. Mutta suhtaudun asiaan tietenkin aivan avoimesti, eli jos löydät jostain jonkin lähteen, jossa Saarikivi, Salminen tai joku muu pätevä kirjoittaa näitä käsitteitä käyttäen, mitä olit nyt suomentanut, niin asiassa ei ole mitään ongelmaa. Petri Kallio ei ainakaan käytä noita. Talvipäivänseisaus (keskustelu) 6. maaliskuuta 2024 kello 09.37 (EET)

Hei, kiitos vastauksesta. Minullekin nämä käsitteet olivat uusia tuttavuuksia. Itse kuitenkin sanoisin, että vaikka osa suomalaisista asiantuntijoista ei näitä termejä käyttäisikään, meidän Wikipediassa on jollain tapaa "pakko" perustaa artikkeleidemme kielitieteellinen luokitus lähteisiin, jotka edustavat mahdollisimman laajasti ja kokonaisvaltaisesti kielitieteen alan tutkittua tietoa. Glottologia olen sen takia käyttänyt siksi, että se yleensä edustaa tuoreinta ja kohtalaisen yleisesti hyväksyttyä käsitystä kielitieteellisestä luokituksesta ja on laajuudeltaan äärimmäisen kokonaisvaltainen. Painettuun kirjallisuuteen nähden Glottologin etuihin lukeutuu lisäksi se, että sitä päivitetään säännöllisesti. Luonnollisesti tietty heikkous toki on, että se on englanninkielinen. Suomenkielisten lähteiden löytäminen alaluokkien nimien suhteen saattaa osoittautua hankalaksi, sillä se luultavasti vaatisi, että jossain olisi olemassa yhtä yksityiskohtainen suomenkielinen luokitusmalli, joka samalla edustaisi mahdollisimman laajasti asiantuntijoiden näkemyksiä. Helpompaa voisi olla esimerkiksi kysyä Saarikiveltä suoraan sähköpostilla siitä, onko nämä kieliryhmät aiheellista sisällyttää yleistajuiseen sanakirjaan – omasta mielestäni näin on – ja kuinka niiden englanninkieliset käsitenimet tulisi suomentaa. Kalapulla123 (keskustelu) 6. maaliskuuta 2024 kello 12.47 (EET)

Kysymys ei olekaan nyt siitä, että osa suomalaisista ei noita käsitteitä käytä, vaan niitä ei käytä kukaan. Meidän ei pidä tehdä uutta tutkimusta kääntämällä käsitteitä, vaan tiedemaailman kääntää käsitteet ja sitten ne vakiintuvat käyttöön muuallakin, myös Wikipediassa. Olit tehnyt myös selviä virheitä kääntäessäsi käsitteitä, kuten huomaat ruotsin ja faliskin kielten artikkelien historiasta. Esimerkiksi faliskin kielelle löytyi oikein käännetty luokitus YSA:sta.

Glottologin etuna tosiaan on, että se on tuore ja yleisesti hyväksytty. Mutta muokkaustesi ongelma ei ole Glottolog, vaan se, että wikipedistit eivät voi luoda itse kääntämällä noin tärkeitä kielitieteellisiä käsitteitä. Nämä ovat tällä hetkellä jokseenkin vakiintuneita käsitteitä tuota aihetta koskien: https://www.sgr.fi/sust/sust253/sust253_kallio.pdf. Katso kohta Yhteenveto. Näitä yksityiskohtaisia suomenkielisiä luokitusmalleja tulee sitä mukaan, kun tutkijat niitä julkaisevat vertaisarvioiduissa julkaisuissa. Saarikiveltä asiaa voi kysyä, mutta se ei kelpaa lähteeksi, sillä Wikipedian mukaan lähde pitää olla tarkistettavissa. Talvipäivänseisaus (keskustelu) 6. maaliskuuta 2024 kello 16.37 (EET)

Kiitos jälleen vastauksesta. Minun täytyy kuitenkin valitettavasti sanoa olevani eri mieltä siitä, ettei näitä käsitteitä käyttäisi kukaan suomalainen kielentutkija: Glottolog 4.8:n lähde uralilaisten kielten luokitukseen nimenomaan on Janne Saarikivi, joka on myös tarkastanut kieliryhmien sisäisen luokituksen ja alaluokitukset (ks. "Comments on family membership" ja "Comments on subclassification"). Ymmärrän kuitenkin sen, että näiden käsitteiden itse suomentaminen on hyvinkin problemaattista. Oma näkökulmani asiaan on, että Wikipedian pitäisi mahdollisimman pitkälle edustaa alan tutkittua ja yleisesti hyväksyttyä tietoa, ja toisinaan suomen kielellä saatavilla oleva luokitus on puutteellista ja osin vanhentunutta. Teemmehän me Wikipediassa tosiasiassa jatkuvasti ratkaisuja siitä, miten käsitteitä suomennetaan, sillä jos emme toimisi niin, suomenkielinen Wikipedia rajoittuisi ainoastaan sellaisiin asioihin ja ilmiöihin, joista on joskus suomen kielellä kirjoitettu. Myönnetään toki, että nämä käsitteet eivät ole mitä tahansa käsitteitä, vaan melko tärkeitä sellaisia, joihin ideaalitilanteessa pitäisi olla suomenkielinen viite. Itse pitäisin Glottologiin perustuvan luokituksen ja korjaisin sitä tulevaisuudessa, jos ja kun suomenkielinen käsitteistö tarkentuu, mutta ymmärrän hyvin, jos näkemykseni ei saa kannatusta. Siinä tapauksessa tunnustan olevani väärässä ja sanon, että mennään konsensuksen ehdoilla. Toinen asia: YSA:n luokka umbrilais-sabellilaiset on väärä kieliryhmä faliskin kielelle: umbrilais-sabellilaiset kielet (vastaa englanninkielisiä käsitteitä "Osco-Umbrian languages" tai "Sabellic languages") ovat nimittäin faliskin edustaman kieliryhmän sisarryhmä, johon lukeutuvat latinan ja faliskin hieman etäisemmät sukulaiset, siis umbri ja oski. YSA:n tekstihän ei niin väitäkään, että faliski kuuluisi tähän ryhmään, vaan siinä on ainoastaan listattuna itaalisten kielien lähikäsitteitä. Faliski nimenomaan ei kuulu tähän ryhmään, vaan se muodostaa latinan kanssa oman ryhmänsä, jolle ei YSA:sta tällä hetkellä ilmeisesti löydy suomenkielistä suositusnimeä. Faliskin luokitteleminen umbrilais-sabellilaiseksi kieleksi olisi siis valitettavasti asiavirhe. Termiä "latinofaliskinen" tai "latinofaliski" on käyttänyt suomeksi esimerkiksi romaanisen filologian professori Outi Merisalo esitelmissään, ainakin yhden löysin myös verkkoversiona. Kalapulla123 (keskustelu) 7. maaliskuuta 2024 kello 12.57 (EET)

Hei, ymmärsit kuitenkin varmaan, että kirjoittaessani "niitä ei käytä kukaan" tarkoitin sitä, että kukaan ei käytä näitä nevalainen-, ydinsuomalainen- ym. käsitteitä suomeksi. Siihen, että olet huolestunut suomenkielisen Wikipedian jäävän jälkeen, vastaan, että niin voi joillakin aloilla olla, jos käännöksiä ei tehdä. On kuitenkin selvää, että fennougristiikan parissa käsitteitä tullaan suomentamaan. Kyllä siitä uutta tutkimusta tulee, joten suosittelen malttia. Minusta olisi kaikin puolin todella epäuskottavaa, että yhden englanninkielisen lähteen pohjalta suomenkielisen Wikipedian yksi käyttäjä kääntää uuden käsitteen, jonka suurin osa fennougristeista muka hyväksyisi. Kun käsitteitä käännellään itse, niin pahimmillaan voi syntyä todella huonoja lopputuloksia. (Esimerkki: oletetaan, että Baltic-Finnic languages olisi uusi käsite, ja joku maallikko menisi sen suomentamaan Wikipediaan balttilais-suomalaisiksi kieliksi itämerensuomalaisten kielten sijaan.)

Jos YSA on tuossa asiassa virheellinen, niin käytä ihmeessä Merisalon luentoaineistoa lähteenä. Täällä on tosin joskus suhtauduttu nahkeasti tuontapaisten lähteiden käyttöön: https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Talvip%C3%A4iv%C3%A4nseisaus#Luotettavat_l%C3%A4hteet. Talvipäivänseisaus (keskustelu) 7. maaliskuuta 2024 kello 20.35 (EET)

Tuossa on ehdottomasti perää. Nostan käden pystyyn virheen merkiksi. Kalapulla123 (keskustelu) 7. maaliskuuta 2024 kello 22.58 (EET)

Merkittävyys

Merkittävyys kyseenalaistettu.

Hei, luomasi sivun Sam Laurila merkittävyys on epäselvä ja se saatetaan poistaa nopeasti. Aihetta voidaan pitää merkittävänä, jos sitä on käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä. Sinulta tarvitaan lisätietoja aiheen merkittävyyden arviointiin. Voisitko käydä perustelemassa näkemyksesi aiheen keskustelusivulla? --MAQuire (keskustelu) 15. toukokuuta 2024 kello 02.22 (EEST)

Ollen

Vaikka urheilukieli on omanlaistaan, kannattaa noudattaa yleisiä suosituksia. 2. inf. instr. ilmaisee samanaikaisuutta ja tekemisen tapaa. Näin ollen "ollen" ei ole suosituksen mukainen esimerkiksi tässä. Sen sijaan "näin ollen" on kivettynyt ilmaus, ja sitä voi käyttää. Tippuminen liittyy pikemminkin pisaroihin ("tippa"), joten korjasin senkin. --abc10 (keskustelu) 2. elokuuta 2024 kello 09.06 (EEST)

Joo, ihan totta, hyvä kun korjasit. Huomasin, että laitoit lähdepyynnön siihen perään. Olen itsekin hanakka niitä laittamaan, mutta onkohan se tarpeen, kun asia lähteistetään siellä Sijoitukset-osassa? Talvipäivänseisaus (keskustelu) 2. elokuuta 2024 kello 12.45 (EEST)

Johdannossa olevia asioita ei tarvitse lähteistää eikä siten merkitä niihin lähdepyyntöjäkään, mikäli tieto on lähteistetty leipätekstissä. --Kärrmes (keskustelu) 2. elokuuta 2024 kello 12.56 (EEST)

Johdantoa ei tarvitse tosiaan lähteistää, jos on muualla. Katsoin vaan että siinä on osa lähteistetty ja loput lähteistämättä, niin lätkäisin sen siihen, enkä katsonut loppuartikkelia. Toisaalta urheilutilastojen tulkinta ei ole minun heiniäni. Joku käyttäjä oli sitä rakennetta vielä käynyt muotoilemssa vähän epäonnisesti, joten rakensin koko lauseen uudestaan. --abc10 (keskustelu) 2. elokuuta 2024 kello 14.33 (EEST)