Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai/Arkisto 6

Arkisto 06 ajalta 07/2013-10/2014

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Jatkoa perinnevaakunoista

Kahvihuoneessa keskusteltujen perinnevaakunoiden osalta merkitsin fi-wikistä tällä hetkellä löytyvät uudella mallineella Malline:Epävirallinen vaakuna ja siirsin luokkaan Luokka:Epäviralliset vaakunat. Muutama vaakuna on hiljattain tallennettu tänne ja poistettu Commonsista, joten kokosin Commons-keskustelusivulle listan muista epävirallisista vaakunoista, jotka pitäisi siirtää fi-wikiin ja poistaa Commonsista. Jostain olisi hyvä löytää kuvien tallentamisen ja poistamisen osaava käyttäjä, niin tämä asia saataisiin paremmalle mallille.

Sen jälkeen pitäisi pohtia esim. kuvien korvaamista svg-versioilla, ottaa huomioon että fi-wikissä/Commonsissa voi olla samasta vaakunasta kaksi eri versiota, osa vaakunoista on oikeastaan viirejä ja joillakin (esim. Korpiselkä) viiri ja vaakuna voivat olla ihan erinäköiset. Säkkijärvellä puolestaan on kaksi ihan erinäköistä vaakunakilpeä ja muutaman kunnan osalta ei taida löytyä kumpaakaan tunnusta. Sivun Luovutettujen alueiden kuntien vaakunat osalta pitäisi pohtia saako sitaattioikeudella esittää vaakunoita vain entisen kunnan artikkelissa, eikä koota niitä luetteloksi. --Raksa123 (keskustelu) 1. heinäkuuta 2013 kello 05.06 (EEST)

Olen tämän aiheen suhteen maallikko, mutta jotenkin kuvittelisin että "Luovutettujen alueiden kuntien vaakunat" liippaisi itse vaakunoita vähintään yhtä läheltä kuin itse kuntien artikkelit. Johonkin näistä keskusteluista osallistui myös joku käyttäjä, joka sanoi olevansa ylläpitäjänä commonsissa, mutta mahtoiko se olla juuri tuo, jonka keskustelusivulle kirjoitit.--Urjanhai (keskustelu) 1. heinäkuuta 2013 kello 09.30 (EEST)

Osa Commonsin perinnevaakunoista onkin näemmä lähiaikoina tallennettu fi-wikiin, mutta aika moni on vielä tallentamatta. Fi-wikiin tähän mennessä lisättyjä voisi varmaan jo laittaa Commonsissa poistoon, jos joku tietää miten se tapahtuu. Kokosin tuoreemman listan sivulle Wikipedia:Kahvihuone (tekijänoikeudet)#Luettelo poistettavista ja lisäsin myös neuvontasivulle, jos joku sieltä sattuisi huomaamaan. --Raksa123 (keskustelu) 19. heinäkuuta 2013 kello 00.12 (EEST)

Uukuniemi

Huomasin, että keskustelusivullasi en:User talk:Urjanhai#Uukuniemi IP-käyttäjä oli todennut Uukuniemen olleen ensin osa Kuopion lääniä ja vasta myöhemmin päätyneen osaksi Kymen lääniä. Samalla on todettu myös, että osa Uukuniemestä olisi liitetty Kiteeseen. Uukuniemen sivuhistoriassa on useita kumoamisia tästä tehdyistä lisäyksistä, ja sivu on jopa ollut suojattuna vandalismilta.

Näissä muokkauksissa saattaa sittenkin olla perää. Nimittäin Suomen tilastollisessa vuosikirjassa 1946–1947 ei sivulla 24 (eli 39/283) mainita Uukuniemeä Kymen läänissä, vaan se on Kuopion läänin kohdalla sivulla 28 (eli 41/283). Karjalan kartoissa Uukuniemen kohdalla näkyy Pyhäjärven ja uuden valtionrajan väliin jäävä pieni alue, jolla ei ole maayhteyttä muuhun Uukuniemeen vaan Kiteeseen. Nykyisissä kartoissa tuo kohta on osa Kiteetä. Ehkä lähteiksi voisi tässä laittaa viitteet vanhaan ja uuteen karttaan, mutta välttää mainitsemasta milloin rajansiirto on tapahtunut. --Raksa123 (keskustelu) 2. heinäkuuta 2013 kello 02.56 (EEST)

En ole ehtinyt perehtyä tähän lainkaan, saati korjaamaan tietoja mihinkään, mutta tuossa en-wikin kommentissahan on noita päätöksiä, tosin annetuista linkeistä en saanut itse säädöksiä auki, mutta ehkä se linkkien kanssa pelaamalla onnistuisi. Samoin, jos ao. kunnista on pitäjänhistorioita, niin niistä voisi löytyä tarkempaa tietoa, koska kuntien aluemuutoksista usein on pitäjänhistorioissa tietoa.--Urjanhai (keskustelu) 2. heinäkuuta 2013 kello 08.36 (EEST)

Historiankirjoitus on tältä osin vähän horjuvaa. Kymen läänistä on useassakin lähteessä todettu, että se syntyi Viipurin läänistä, pois lukien Korpiselän Suomen puolelle jääneet alueet, jotka liitettiin Kuopion lääniin kuuluneeseen Tohmajärveen. Lisäksi siihen liitettiin muutama Uudenmaan läänin kunta. Kuitenkin Finlexissä on viite päätökseen 136/1948, jolla päätetään siirtää Uukuniemen kunta Kuopin läänistä Kymen lääniin. Saman tiedon, ilman vuotta, mainitsee WSOY:n Suuri Tietokirja vuodelta 1960. Pahus, kun ei ole hyllyssäni karttoja vuosilta 1944-1949. Lienee siis käynyt niin, että koska tynkä-Uukuniemen itsenäisyydestä käytiin keskusteluja, se on alun perin siirretty Kuopion lääniin ilmeisenä ajatuksena liittää se Kesälahteen.

Osaliitos Kiteeseen näkyy, kun vertaa nykyisiä karttoja nykyisiin. Vastaavanlaisia pieniä rajasiirtoja tehdään usein, eivätkä ne taida olla kovinkaan merkittäviä. --Gronroos (keskustelu) 2. heinäkuuta 2013 kello 11.28 (EEST)

Nuo kumoukset ja suojaushan perustuvat siihen, että muokkaukset on tehnnyt estoa kiertävä estetty käyttäjä. Siitähän on keskusteltu, saako estetyn käyttäjän lisäämää tietoa palauttaa tai saako estetyn käyttäjän kanssa edes keskustella - tai edes sanoa, että on hänen kanssaan eri mieltä, mutta en nyt enää muista, mikä oli tarkka lopputulos noista keskusteluista, mutta joka tapauksessa menettelyksi on muodostunut, että estoa kiertävien käyttäjien muokkaukset yleensä kumotaan systemaattisesti vauikka siinä menisi jotain mahdollisesti hyödyllistäkin mukana. - Eli kumoukset eivät siis ole kannanotto sisältöön vaan muokkausten tekijään. Mutta kun olet näissä kärhämissä täysin ulkopuolinen etkä ole osallistunut niihin mihinkään, niin kaipa voit muokata rohkeasti ja itsenäisesti. Tosin noissa estettyjen käyttäjien muokkauksissa voi olla myös sisältöongelmia (vrt. Keskustelu:Degerby) joten kannattaa toimia ja muodostaa kantansa itsenäisesti ja myös varoa kumottujen muokkausten mahdollisesti erittäin sofistikoituneita (mutta silti virheellisiä!) ajatuskulkuja sisältäviä sudenkuoppia (vrt. Keskustelu:Degerby).--Urjanhai (keskustelu) 2. heinäkuuta 2013 kello 08.56 (EEST)

Tuossahan taannoin kun muokkauksesi artikkeli Myrskylä kumottiin, niin asialla oli myös estetty käyttäjä, mutta eri. Eli toinen estetty käyttäjä on keskittynyt erityisesti Etelä-Pohjanmaahan ja luovutettuihin alueisiin ja Suomen lähialueisiin Venäjällä, toinen taas Päijät-Hämeeseen (eli meillä on näissä paikallismaantiedeaihepiireissä todellakin kaksi muokkaussotien takia estettyä ahkeraa käyttäjää, joilla on ollut taipumusta omintakeisuuteen muokkauksisssaan siinä määrin, että tuloksena on ollut esto). Eli jos näillä alueilla on jotain hässäkkää, niin syy on kummassakin tämä sama, eli estoa kiertävän käyttäjän muutosten kumoaminen.--Urjanhai (keskustelu) 2. heinäkuuta 2013 kello 08.56 (EEST)

Kirjoitin Myrskylän keskustelusivulle, koska maininta Myrskylästä itärajan pitäjänä tuntuu vähän kummalliselta. --Raksa123 (keskustelu) 3. heinäkuuta 2013 kello 21.01 (EEST)

Kommentoin siellä, joskaan en osannut kovin paljon sanoa.--Urjanhai (keskustelu) 3. heinäkuuta 2013 kello 21.36 (EEST)

Luskalan kartano

Luokitus on aika harhaanjohtava. Lähteeni ei käsittele nykyaikaa kuin maininnat nimistä - nykynimet ovat Harjuranta ja Peltola - mutta ymmärtäisin niin ettei mitään Luskalaa ole enää olemassa. Se jaettiin kahtia ja kumpikin myytiin pois. Rakennuksista ei puhuta mitään, joten niitä ei varmasti ole enää olemassa. Lusakalan aikaan Sammatti oli Karjalohjan kappeli eikä liity siis Lohjaan mitenkään.--JKestilä (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 17.20 (EEST)

Sovelsin oikeastaan vain vakiintunutta tapaa, että kartanot (kuten tässä Luskalan kartano) on luokiteltu luokkaan Luokka:Rakennukset ja rakennelmat, vaikka olenkin hyvin tietoinen, että se on usein huono tai jopa harhaanjohtava luokittelu ainakin yksinään. (Itsekin olen kirjoitellut artikkeleita kartanoista lähinnä maatiloina.) Mutta näin ainakin kaikki kartanot tulevat luokitelluksi paitsi entisen kunnan mukaan (tässä Luokka:Sammatti) myös johonkin luokkaan niiden (joskus ehkä myös entisen) sijaintipaikan (tässä Luskalan kylä) nykyisen sijaintikunnan (tässä Lohja) alla (tässä Luokka:Lohja). Muita mahdollisia luokkia voisivat olla Luokka:Suomen entiset rakennukset ja rakennelmat, jos kartanon kaikki rakennukset ovat hävinneet tai Luokka:Suomen paikallishistoria, jossa on myös alaluokkia tyyliin "Kunnan (tai entisen kunnan) X historia". Eli ajatus siis on, että paitsi että entisten kuntien kohteet ovat entisen kunnan luokassa (tässä Luokka:Sammatti), niin tämän ohella ne olisivat myös nykyisen kunnan luokassa (tässä Luokka:Lohja) jossain aiheenmukaisessa luokassa, koska väistämättä Sammatti nykyään on osa Lohjaa, ja siten Sammatin hisdtoria on osa (nykyisenä kuntana määritellyn) Lohjan historiaa, ja (entisetkin) rakennukset ja rakennelmat Sammatissa ovat samalla (nykyisenä kuntana määritellyn) Lohjan (entisiä) rakennuksia ja rakennelmia. Ja joihinkin kuntiin tai entisiin kuntiin on tosiaan luotu myös omia paikallishistorialuokkiaan. (En nyt muista paljonko Lohjalta tai sSammatista oli juuri historia-aihepiirin artikkeleita).--Urjanhai (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 17.36 (EEST)

Kuulostaa ikävältä. Artikkeleita Sammatista ei ole (vielä) paljon, mutta kaksi rakennusta on ja niistä voi tehdä luokan, samoin voi perustaa historia-luokan, jolloin päästäisiin eroon Lohjasta ainakin tuolla tasolla. Tosin tuo rakennus-luokka on silloinkin kyllä aivan yhtä epälooginen, mutta paljolta pahalta säästyttäisiin. Mitä mieltä olet? Ajattelin kirjoittaa ajan kanssa Sammatista lisää, kun se nyt on kuitenkin identiteetiltään hyvin vahvasti itsenäinen, vaikka tällainen kuntaliitos pääsi tapahtumaan. --JKestilä (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 17.56 (EEST)

Kovin pieniä luokkia kannattaa välttää, esim. kahdelle artikkelille ei ehkä yleensä kannata perustaa omaa luokkaa, joskin tämä aina riippuu myös tapauskohtaisesta harkinnasta. Vaikka Luokittelu Lohjan alle voi tuntua kirvelevältä, niin se kuitenkin kuuluu myös tehdä, vaikka se joskus vaikuttaa jopa hassulta (kun itse olen kirjoitellut joitain artikkeleita luokkaan Luokka:Pusula aivan alueen pohjoiskärjessä, se varsinkin tuntuu erittäin hassulta). Esimerkkinä entisten kuntien luokkien alaluokista voi katsoa vaikka luokista Luokka:Saloinen, Luokka:Mietoinen ja Luokka:Somerniemi, joissa kaikissa entisestä kunnasta on niin paljon artikkeleita, että entisen kunnan luokkaan on tullut luotaviksi omiakin aiheenmukaisia alaluokkiaan.--Urjanhai (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 18.10 (EEST)

Siinähän on sitten kolme jos tästä Luskalastakin tehdään rakennus. Epäilen kyllä ettei siellä ole sellaista "kartanoa" koskaan ollutkaan, jollaiseksi sana nykyisin usein käsitetään. Ensimmäisen omistajan suvusta vasta kolmas polvi asui siellä osittain. Brunowin tyttäristä muutti yksi asumaan torppaan, joten olot ovat voineet kaikkiaan olla aika vaatimattomat kartanorakennuksessakin. Näillä suvuillahan oli omistuksessaan kartanoita eri puolilla, joten ei ollut tarpeen joka paikkaan rakentaa edustustason rakennuksia. --JKestilä (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 18.20 (EEST)

En ehkä loisi vielä kolmea artikkelia varten omaa luokkaansa varsinkin kun luokassa Sammatti kaiken kaikkiaankin on vielä nyt niin vähän artikkeleita, että ne hahmottaa parhaiten ilman aluokkia. Somerniemellä esimerkiksi on kylistä ja järvistä niin paljon artikkeleita, että oma luokka niille helpottaa sekä luokan Somerniemi että luokkien Luokka:Someron järvet ja Luokka:Someron kylät hallintaa ja hahmottamista, ja sama pätee vastaaviin luokkiin noissa muissa esimerkeissä. Eli alaluokkia voi luoda sitten kun tulee tarvetta. Lisäksihän on myös maakunnallisia luokkia tyyliin Luokka:Uudenmaan kirkkorakennukset, joita voi käyttää, jos esim. ei vielä ole luokkaa luokka:Lohjan kirkkorakennukset jne.--Urjanhai (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 18.27 (EEST)

Tein nyt kuitenkin ratkaisun, kolme artikkelin (jopa kahden) on ennestäänkin, ja artikkeleita tulee pikku hiljaa lisää. --JKestilä (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 18.32 (EEST)

Silti näilläkin luokilla pitää olla myös muita yläluokkia kuin Luokka:Sammatti, ja rakennukset esim. väistämättä ovat myös Lohjan rakennuksia luokan määrittelyn mukaan. Historialuokka taas meni luokkaan Suomen paikallishistoria. Kuitenkin tällaisia hyvin pieniä luokkia on myös poistettu, jos sisältöä ei ole tullut, ja sitten taas luotu uudestaan kun sisältöä on tullut (tämän voi hyvin tehdä vain tyhjentämällä ja luomalla luokan uudelleen, jos itse luokka muuten on aiheeltaan perusteltu). Kun sen sijaan luokkien luontia etukäteen "varastoon" ei ole suositeltu. Etenkin kun itse luokka Sammatti (vielä) sisältää kovin vähän artikkeleita, kovin pienet alaluokat tekevät siitä vaikeasti hahmotettavan. Toisaalta taas Lohjan rakennukset ja rakennelmat -luokassa sammatin (samoin kuin Nummen ja Pusulan) luokat voisivastkin tuoda selvyyttä. --Urjanhai (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 18.43 (EEST)

Nimisoppaa särpimään Saimaalle

Seuraatko artikkelia Saimaa? Ajattelin vaan vinkata sinulle "järvistinä", että otapa kanta nimeämisiin ja mm. kappaleeseen "Nimet ja rajaukset"... --Aulis Eskola (keskustelu) 25. heinäkuuta 2013 kello 00.56 (EEST)

Näköjään ei ollut tarkkailulistalla, mutta lisäsin. Kahvihuoneessa olin kommentoinut yleisesti mutta en ollut silloin katsonut keskustelua artikkelin Saimaa keskustelusivulla. Kysymys on mielenkiintoinen ja voisin osata jotain sanoakin joko suoraan tai lähteitä etsimällä (tai sitten en), mutta juuri nyt pitää rientää muualle enkä ehdi nyt katsoa keskustelua niin että osaisin sanoa siihen mitään. Ainakin kannattaa googlata, ja kuka sattuu kulkemaan kirjaston ohi, voi tarkistaa hakuteoksia.--Urjanhai (keskustelu) 25. heinäkuuta 2013 kello 08.45 (EEST)

Joo, kyllä kuukkelin kanssa ollaan tietty hyvissä väleissä. Mutta kuukkelin suusta ei läheskään aina tule mitään soveliasta lähteeksi kelpaavaa...

Sen kyllä on tajunnut, että tämä on vuosisataista nimisoppaa. Asiaa on ihmetylty moneen kertaan vuosikymmenten saatossa. --Aulis Eskola (keskustelu) 25. heinäkuuta 2013 kello 22.50 (EEST)

Kommentoin nyt ao. kesklustelussa siellä nyt käytettyjen nettilähteiden pohjalta. Jos pääsisi kirjastoon (toisaalta maantieteelliset yleiset hakuteokset ja Saimaa-kirjallisuus, toisaaqlta hydrologinen erikoiskirjallisuus, niin kuva voisi täsmentyä, mutta nyt en ehdi.--Urjanhai (keskustelu) 26. heinäkuuta 2013 kello 21.15 (EEST)

Ö, holm(e) ja skär

Kun Suomessa on paljon ö-, holm(e)- ja skär-päätteisiä paikannimiä, niin pitäisiköhän artikkeleissa saari ja luoto (saari) tuoda jotenkin esille mitä ne ovat ruotsiksi (sv:Ö, sv:Holme). Sv-wikin luotoartikkelissa sanotaan, että holm-päätettä olisi käytetty aiemmin saaristakin, minkä perusteella löytyy mm. Bornholm. Toisaalta Saaristomerellä Korppoossa Hevosluodonaukolla sijaitsee Hevoslot, joten ilmeisesti luoto > lot, kun paikannimeä on mukautettu ruotsin kieleen. Kari (täsmennyssivu) sisältää yhden rivin maininnan vesistökareista, mutta omaa artikkelia niistä ei ole (vrt. sv:Skär (landområde), de:Schäre). --Raksa123 (keskustelu) 3. elokuuta 2013 kello 04.14 (EEST)

Ainakin artikkelin nimi luoto (saari) on ongelmallinen, koska sanan ensisijainen merkitys ei liene erisnimi vaan yleisnimi (eli miksi ei ole luoto ja Luoto (kunta)?). Kunnannimien täsmenteistä kai joskus keskusteltiin, mutta ei tullut valmiimpaa. (Vaatisi kai yhteenvedon, jota silloin ei ehditty tehdä.) Selvästihän luoto on sanan luoto ensisijainen merkitys. Sitä en tiedä tulisiko ruotsinkielisiä nimityksiä käsitellä saaren ja luodon artikkeleissa. Ehkä voisikin siinä yhteydessä, jos todettaisiin, että suomen kielessä on tällainen jatkumo jolloin voisi todeta, että vastaava jatkumo on ruotsin kielessäkin. Tätä kuitenkin monimutkaistaa se, että maankohoamisrannikolla joku saari, luoto tai kari on voitu nimetä siinä vaiheessa kun se on vastannut ko. yleisnimeä, ja se on saanut tämän sanan nimeensä, mutta maankohoamisen jatkuessa annettu nimi on pysynyt vaikka sen kohde on muuttunut muopdoltaan jotain muuta yleisnimeä vastaavaksi tai jopa kasvanut kiinni mantereeseen. Ja samaahan esiintyy myös ruotsinkielisissä nimissä, ja itse asiassa sekä suomen- että ruotsinkielisten nimien alueella tämä on myös keino osoittaa paikannimien ikä, kun verrataan paikannimen sisältämää yleisnimeä maankohoamisen kulkuun, ja katsotaan missä vaiheessa olosuhteet ovat vastanneet nimeä. (Tästä olen asekä lukenut että kuullut suullisesti pidettyjä esityksiä.) Ja kun kaksikielisten tai eri aikoina kieltään vaihtaneiden rannikoiden ohella on jatkuvasti ruotsinkielisiä ja jatkuvasti suomenkielisiä rannikko-osuuksia, niin tällaisista nimistä löytyy hyviä sarjoja. Mutta tämän ohella samoja sanoja on saatettu (ainakin suomessa) käyttää muutenkin eri merkityksissä. Eli vaikka luoto voi olla pieni kallioinen luoto, niin se voi olla myös esim. suistosaari joessa tai muunkinlainen saari (vrt. esim. "Luodonmäki" Sääksmäellä Salon ja Annilan kylissä, jotka historiallisella ajalla ovat olleet saaressa). Ja niin kuin lainaat sv-wikiä, niin sama tilanne on ersim. tuon "holm"-sanankin kanssa. Mutta erityisesti noista Turun Saariston paikannimistä Ritva-Liisa Pitkänen on tehnyt kokonaisen väitöskirjan, ja muutenkin kirjallisuutta on, joten jossain yhteydessä näitä kyllä voisi pystyä käsittelemään. Mutta silloinkin kun nimi yhdessä kielessä on voitu antaa yhdessä maankohoamisen vaiheessa ja nimi on lainattu toiseen kieleen joko samassa tai eri maankohoamiseen vaiheessa ja eri osiassa rannikkoa ehkä eri tavoin, mitään kovin yleistä sääntöä tuskin löytyy. Vaikka nuo lainatut päätteet voivat kyllä olla myös ns. produktiivisia, eli kun lainataan joku nimi toisesta kielestä, niin samaa lainattua loppuosaa voidaan lisätä sitten kokonaan omankielisiinkin nimiin. --Urjanhai (keskustelu) 3. elokuuta 2013 kello 13.52 (EEST)

Ja sittenhän vielä esim. nimeä "saari" saatetaan käyttää vertauskuvan tapaan, eli jos suosta tai savitasangosta kohoaa mäkiä, niin vaikka alue olisi ollut kuivaa maata jo tuhansia vuosia ja varmasti asutettu ja nimet annettu kun merta ei ole ollut lähimaillakaan, niin voi olla mäennimiä, joissa on loppuosa "saari" (esim. Lehtisaari, Jänissaari, Kärppäsaari, Lausaari) tai talonnimiä ja niistä johdettuja sukunimiä tyyliin "Mäenranta", "Kankaanranta".--Urjanhai (keskustelu) 3. elokuuta 2013 kello 14.11 (EEST)

Pitkäsen väitöskirja onkin näemmä sama kuin sivulla Keskustelu:Turun saaristo mainittu kirja, johon Kalevi Wiikin kolumni perustui. Se on nyt lisätty kirjallisuudeksi Turun saaristo -artikkeliin. --Raksa123 (keskustelu) 5. elokuuta 2013 kello 03.46 (EEST)

Forssan vanha vaakuna

Latasit Lounais-Hämeen vaakunan fi-wikiin. Kansallisarkiston Digitaaliarkistosta löytyy myös Forssan vanha vaakuna, joten ehtisitkö mahdollisesti jossain vaiheessa ladata senkin fi-wikiin tai Commonsiin? Muistaakseni Kahvihuoneessa totesit, että "ainakin pääsääntöisestti digitaaliarkiston aineistot ovat commons-vapaita". Näin lukee ilmeisesti FAQ-sivullakin toiseksi viimeisen kysymyksen kohdalla. --Raksa123 (keskustelu) 5. elokuuta 2013 kello 02.49 (EEST)

Katsotaan kuinka kerkiän, voit kyllä tehdä sen halutessasi itsekin. Kansallisarkiston tiedostoille on jo valmis lisenssimallinekin, joka löytyy esim. karttaprojektin sivuilla kuvituksena olevista commonsiin ladatuista kansallisarkiston kartoista. Se mitä tietoja kansallisarkisto vaatii ilmoittamaan kuvan yhteydessä, on kai mainittu ko. mallineessa (ja sama löytynee tuosta faq:sta), eli pitää ilmoittaa kuvista kansallisarkiston vaatimat tiedot: "Julkaistaessa näitä aineistoja on ehdottomasti ilmoitettava seuraavat tiedot: laitos, jossa alkuperäisiä asiakirjoja säilytetään (Suomen Kansallisarkisto, ao. maakunta-arkisto); arkisto/kokoelma (esim. Maanmittaushallituksen kartat kruununmaaluettelot-arkisto); arkiston/kokoelman yksikkö (esim. Hämen läänin maakirja 1875-1875, (50))."--Urjanhai (keskustelu) 5. elokuuta 2013 kello 08.21 (EEST)

Suomen maakunnat ja selkeys

Muokkasin vielä Suomen maakunnat artikkelin hankalasti hahmottuvaa johdantoa. Voisitko tarkistaa sen täsmällisyyden ja selekyden nyt.

Itselläni on tavoitteena välttää johdannoissa kymmenien sanojen virkkeitä, mutta välillä toki sorrun hankalasti luettavaan ja ymmärrettävään kieleen. Vaikka ei nyt ihan selkokielistä Wikipediaa ollakaan kirjoittamassa, kymmenien sanojen pituiset virkkeet eivät ole eduksi - ainakaan jos niissä on vielä hankalia termejä seassa. --Aulis Eskola (keskustelu) 9. elokuuta 2013 kello 18.01 (EEST)

Viimeisin versiosi vaikuttaa selkeältä ja on perempi kuin aiemmat. Siinä oli tosiaan varmaan turhan monipolvinen lause, mutta jakamalla eri virkkeisiin se selkeni.--Urjanhai (keskustelu) 9. elokuuta 2013 kello 18.05 (EEST)

Turun kaupunginosat

Turun kaupunginosat -artikkelin kartassa on puuttuvien nimien lisäksi sekin ongelma, että kaupunginosat on väritetty suuralueiden mukaan, vaikka löytämäsi oikean kartan perusteella kaupunginosien rajat ylittävät paikoitellen suuralueiden rajat. Suuralueiden, tilastoalueiden ja pienalueiden rajat näkyvät vuoden 2005 aluejakokartassa, jota kaupunginosakarttaan vertaamalla näkyy, että vielä pienaluetasollakin kaupunginosien rajat menevät monesti toistensa päälle. Tästä taas aiheutuu se ongelma, että Luettelo Turun kaupunginosista väkiluvun mukaan -artikkelissa pitää laskea yhteen pienalueiden tietoja kaupunginosien väkilukujen selvittämiseksi, ja siltikin syntyy ongelmia kuten keskustelusivulla on todettu. Yksi ratkaisu voisi olla Luettelo Jyväskylän pienalueista tapaan laatia Luettelo Turun pienalueista ja ilmoittaa vain noiden pienalueiden väkiluvut. Joka tapauksessa Turun kaupunginosien tietolaatikoiden täyttäminen on ongelmallista, sillä esimerkiksi Turun alueprofiili 2011 -julkaisussa olisi paljon hyödyllisiä tietoja, mutta ne on ilmoitettu vain pienalueittain eikä kaupunginosittain. Turun alueiden käsitteleminen kaupunginosajaon sijaan pienalueiden avulla olisi monissa tapauksissa ongelmallista, koska pienalueiden nimet voivat olla varsin tuntemattomia. Toisaalta sellaiset nimet kuin Hepokulta, Nättinummi ja Länsinummi voivat olla tunnetumpia kuin niin mieltäminen osaksi kaupunginosia, joihin ne virallisesti kuuluvat. --Raksa123 (keskustelu) 29. elokuuta 2013 kello 15.25 (EEST)

Kaupunginosa-aihepiiri on minulle niin outo, etten juuri osaa kommentoida enkä etenkään ottaa kantaa. Wikiprojektin Wikipedia:Wikiprojekti Turku niiltä käyttäjiltä, jotka tällä hetkellä ovat aktiivisia, voi ehkä kannattaa kysyä. Tai jos artikkelien historioista näkee, ketkä ovat noita tietoja aikoinaan syöttäneet, niin heiltä, mikäli ko. käyttäjät vielä sattuisivat olemaan aktiivisia.--Urjanhai (keskustelu) 5. syyskuuta 2013 kello 08.19 (EEST)

Turhaa häveliäisyyttä

Viitaten tekemääsi kommenttisi poistoon sivulla Keskustelu:Kriittisyys (ydinvoima), en näe että siihen olisi ollut mitään syytä. --J (keskustelu) 31. elokuuta 2013 kello 09.57 (EEST)

Kirjoitin vähän epätäsmällisesti, enkä ehtinyt korjata. Tässäkin meillä tosiaan näyttää olevan kriittinen massa (ilmaisun vertauskuvallisessa merkityksessä) kun useimmissa asioissa iteratiivisesti päädytään hyvään loputulokseen (juuri niin kuin Jimmy Wales hehkuttaa) riippumatta kenenkään yksittäisen käyttäjän osallistumisesta.--Urjanhai (keskustelu) 31. elokuuta 2013 kello 10.04 (EEST)

Kuvitustalkoot-palkinto

<palkinto siirretty>

Kiitokset osallistumisestasi elokuun kuvitustalkoisiin! Terveisin --Zache (keskustelu) 15. syyskuuta 2013 kello 01.52 (EEST)

Kiitokset palkinnosta. Loppujen lopuksi se uusien kohteiden etsiminen kuvattavaksi oli oikein hauskaa ja säännöt toimivat hyvin näinkin. Botti tosin antoi ja otti pois pisteitä oman logiikkansa mukaan, mutta se oli kai bvain sen omaa järjenjuoksua.--Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2013 kello 20.47 (EEST)

Aluetyypin nimitys

Sivulla Keskustelu:Suomen historialliset maakunnat#Peräpohjola oli kirjoitettu sellaisista epävirallisista maakunnista tai maakunnan osista kuten Peräpohjola, Koillismaa, Vakka-Suomi, Suupohja, Länsi-Uusimaa, Itä-Häme, Pohjois-Satakunta ja samaa sarjaa on myös Lounais-Häme. Jos näille alueille löytyisi jokin kaikkia kuvaava käsite nimitykseksi, niin noille voisi laatia oman luokan. Ehkä noiden lisäksi on vielä muitakin vastaavia alueita; ainakin nimityksinä tulee vastaan Ydin-Häme ja Ylä-Savo. --Raksa123 (keskustelu) 5. lokakuuta 2013 kello 23.34 (EEST)

"Maakuntien osat" olisi varmaan selväkielinen nimitys. Se ei sisältäisi uutta käsitteenmäärittelyä, mutta kertoisi mistä noissa oikeastaan kaikissa on kysymys. Useimmathan on muodostettu suoraan jostain maakunnan nimestä, ja loputkin epäsuorasti, esim. Vakka-Suomi (Varsinais-)Suomesta ja Koillismaa rinnakkaisesti myös Koillis-Pohjanmaa, ja Peräpohjolakin samasta nimiaiheesta kuin Pohjanmaa, samoin kuin Suupohja (ruots. Sydbotten). Ja Turunmaakin on vanha maakunnan tasoinen aluenimitys, joka on sittemmin tullut tarkoittamaan maakunnan osaa. Näistä pari, eli juuri Peräpohhjola ja Koillismaa olivat vähän niin kuin "bubbling under" tyrkyllä maakunniksi, mutta rinnastuvat kuitenkin lopulta noihin edellisiin aainakin nykyään ja alun perinkin noihin muihin. Artikkeli Pohjois-Häme kertoo hyvin tuollaisesta muodostumisvaiheesta, so. miten aiemmin nimetön Tampereen vaikutusalue haki sekä muotoaan, rajojaan että nimeään, ja koki monenlaisia vaiheita. - Tästä Pirkanmaan tapauksesta Viljo Rasila on kirjoittanut hienon pienen artikkelin, ja myös kokonaisen kouluille tarkoitetun oppikirjan. Kun taas Mauri Palomäki teki 1970-luvulla haastattelututkimuksen, jossa kysyi kaikilta suomen kansakoulunopettajilta, mihin maakuntaan he katsoivat koulunsa kuuluvan, ja Suomen nykymaakuntien ohella haaviin jäi juuri näitä mainittuja - ja tietysti myös kaikki Suomen historialliset maakunnat, mutta nykymaakunnat olivat jo aika vahvasti hahmottumassa. - Palomäki jopa laski jokaiselle lukuarvon, kuinka selkeästi se oli hahmottunut ja piirsi vastauksista kartan. Mutta kun tutkimus julkaistiin englanniksi, niin siitä ei löydy ainakaan suomenkielistä nimitystä.--Urjanhai (keskustelu) 6. lokakuuta 2013 kello 00.36 (EEST)

Kiitos

Kiitos kun paikkasit allekirjoituspuutteeni, neljään laskeminen ei aina näköjään onnistu. -Htm (keskustelu) 14. lokakuuta 2013 kello 20.30 (EEST)

Kommenttisi Strider keskusteluun

Vuosi sitten käydyssä keskustelussa Strider sivun poistosta, kommentoit: "mutta apupyörillä pystyy ihan oikeasti taittamaan lyhyitä matkojakin". Et taida olla pyöräily ihmisiä, sillä esittämäsi pointit ovat päivän selviä. Potkupyörällä useat 2-vuotiaat taittavat pitkiäkin matkoja 3-5km on omat kokemukset. Kysyit että kuka sen sanoo, onko tämä parempi kuin apupyörät? En edes usko että asiasta on tarvittu tehdä tutkimusta. Ei siinä ole mitään epäselvää. Ohel003 (keskustelu) 22. lokakuuta 2013 kello 08.34 (EEST)ohel003

Tämä lienee kysymys, jossa on nojattava ulkoisiin lähteisiin, koska henkilökohtaiset mielipiteet tai mahdollliset kokemukset vaihtelevat. Itse aikoinaan opettelin polkupyörällä ajon apupyörällisellä pyörällä, ja sen jälkeen olen ajanut polkupoyörällä koko ikäni, nytkin vielä päivittäin, ja olen siis elävä todiste siitä että apupyörilläkin voi oppia. Missään nimessä ei ainakaan ole itsestään selvää, että potkupyörä olisi parempi, vaikka potkupyörän mainostajat tietysti tätä mieltä ovatkin.

Omat perusteluni ovat nämä: Apupyörällisellä pyörällä voi ajaa vaikka liikenteessä, missä oikeaa polkupyörää (ei apupyöriä , ei potkupyörä) ajavia lapsia vanhempineen ja isompia yksinkin jatkuvasti näkeekin. Siinähän on esimerkiksi jarrut, jotka ovat liikenteessä välttämättömät (en tosin tiedä onko potkupyörissä, ehkä onkin, mutta ainakaan jalkajarrun käyttöä sillä ei opi). Ja kun samasta pyörästä ottaa apupyörät pois, niin sillä ajaa vielä monta vuotta. Eli sillä oikeasti oppii pyöräilyn taidot. Jos ei ole polkimia, niin polkemisen ja jalkajarrun käytön joutuu opettelemaan kuitenkin myöhemmin erikseen, kun apupyörällisellä pyörällä ne oppii saman tien ja alun alkaen. Samoin jalkajarrullisella pyörällä pääsee hyvin alamäkeäkin, ja oppii myöhemmin tarvittavan jarruttamisen taidon jo siinä. Ja myös ylämäkeä, kun ylämäessä potkupyöräily kaiketikin on vain potkupyörän kanssa kävelemistä. Eli oppii siis suoraan itsenäisest liikkumaan, ei vain "näköis" ja "leikisti". Joskin tämä yhtä lailla on vain omaa kokemusta.

Mutta tätä subjektiivista keskustelua eri vaihtoehtojen paremmuudesta voi käydä jollain muulla foorumilla (toki tovin nyt tässäkin), koska wikipedian artikkeleissa kaikkien väitteiden pitäisi muualla julkaistuihin kelvollisiin lähteisiin, joihin eivät kluulu esimerkiksi omat kokemukset jostain asiasta tai keskustelufoorumit.

Itselleni asia on tärkeä, koska mielestäni vanhemmat antavat arvokkaan lahjan lapsilleen, jos opettavat nämä heti pienestä liikkumaan omin voimin ja itsenäisesti. Siksi olen aina hyvin iloinen kun näen jonkun vanhemman polvenkorkuisine lapsineen taittamassa matkaa pyörällä. Ilman tätä taitoahan lapsen elinpiiri jää paljon rajoitetummaksi. Liikenneturvallisuuskassvatustahan se vaatii, mutta niin vaati kaikki muukin liikkuminen, yhtä lailla jalan, henkilöäauton kyydissä, bussilla, junalla, raitiovaunulla tai vaikka veneellä. Mutta näittä kaikkia lapsi voi juuri vanhempiensa opastuksella oppia käyttämään turvallisesti, ja saa tästä tulevassa elämässään arvokkaan valmiuden.

Ja samanlainen liikkumismuotohan on myös hiihto. Senkin opin jo ennen kouluikää, ja liikuin pitkin metsiä ja peltoja suksilla jo pienestä pitäen (pitäisi kai vanhemmilta kysyä, minkä ikäisestä) siinä missä pyörällä pitkin teitä ja polkuja. Siinä tulee joskus surku, kun vanhemmat jollain tampatuilla pururadoilla vaivaalloisesti koettavat opettaa hiihdon alkeita joskus jo reilusti koulun alkamisiän ylittäneelle jälkikasvulleen, kun siihen aikaan kun itse kävin koulua, varmaan käytännössä kaikki osasivat hiihtää jo kouluun mennessään. Kaikki tällainen itsenäinen liikkuminen, jonka lapsi tietysti voi oppia vain yhdessä vanhempiensa kanssa, on myöhemmässä elämässä suuri lahja ja voimavara.

Wikipedian kannalta tähän muuten liittyy toisaalla käyty keskustelu, jossa nousivat esiin linkit: en:Wikipedia:You don't need to cite that the sky is blue ja en:Wikipedia:You do need to cite that the sky is blue.--Urjanhai (keskustelu) 22. lokakuuta 2013 kello 11.48 (EEST)

Ja ettei rajoituttaisi vain omiin kokemuksiin, niin kerron kaksi kirjallisuudesta löytyvää esimerkkiä, miten lapsena opittu polkupyöräilyn taito voi myöhemmin rikastuttaa elämää. Kirjailija Jukka Pakkanen kertoo muistelmissaan, ettei ollut koskaan harrastanut pyöräilyä, mutta sai sitten joskus päähänpiston lähteä Helsingistä pyörällä, oliko se nyt Lahteen vai Kouvolaan, mistä sitten syntyi elinikäinen pyöräilyharrastus, joka on näkynyt myös kirjailijan tuotannossa, ja johtanut hänet mm. selostamaan pyöräilykilpailuja televisiossa. Ja toimittaja Matti Rämö kertoo kirjoissaan, miten hän nelikymppisenä keksi pyöräilyn kuntoutumiskeinoksi toipuessaan vaikeasta sairaudesta, mikä sitten taas johti puoleen tusinaan pyörällä tehtyyn maailmanmatkaan eri puolilla maapalloa. - Ja selväähän on, että ilman lapsena opittua pyöräilytaitoa kumpikaan näistä ei olisi onnistunut kuin omenan poimiminen puusta. - Eli se hyöty voi tulla vaikka vasta monen kymmenen vuoden päästä.--Urjanhai (keskustelu) 22. lokakuuta 2013 kello 12.11 (EEST)

Nythän tai ainakin vuosi sitten muuten artikkelien työnjaossa oli jotain epäselvyyttä, kun toisaalta oli joku polkupyörän historiallinen esiaste, jossa ei vielä ollut polkimia, ja toisaalta oli tämä lasten nykyaikainen opettelupyötä. En nyt muista enää tarkemmin, mutta sitä voisi ainakin selvittää. --Urjanhai (keskustelu) 22. lokakuuta 2013 kello 12.03 (EEST)

Pitkistä kommenteista

Terve. Sulla on taas lähteny parissa keskustelussa kommenttien pituudet hanskasta. [1], [2], [3], [4], [5]. Ite oon ainakin jo eilisestä lähtien jättäny sun koomentit lukematta. Varmaan joku muukin jättää noin huonosti jäsennellyt pään tyhjennykset ilman mitään painoarvoa. Aattelin vaan että sulle on ihan reilua kertoa. Gopase+f (keskustelu) 23. lokakuuta 2013 kello 23.35 (EEST)

Onko nuo nyt niin pitkiä? Ainakin tuossa viimeisessä kirjoitin mielestäni erittäin lyhyitä sekä lauseita että kappaleita. Mutta totta kyllä, että kun ensin tekee pitkän päivän muuta, ja sitten katsoo illalla täällä kommentit, niin viretila voi olla jo huono. Kumminkin on parempi, jos asia on tärkeä, sanoa se, mitä sanoo, edes jotenkin, kuin jättää sanomatta, vaikka tyyli vähän lipsuiskin.--Urjanhai (keskustelu) 23. lokakuuta 2013 kello 23.50 (EEST)

No oli ne sen verran huonosti jösenneltyjä, että en mä ainakaan niitä enää lukenu. Eli ainakin siitä näkökulmasta oli ihan sama kirjotitko noita ollenkaan. Mutta viesti meni näemmä perille sulle, joten se siitä. Gopase+f (keskustelu) 23. lokakuuta 2013 kello 23.53 (EEST)

Joskus kyllä mietin, että blogimuoto voisi olla kirjoittamistavalleni parempi. Antaisi vain linkkejä blogiin, lukisi kuka jaksaisi. --Urjanhai (keskustelu) 24. lokakuuta 2013 kello 00.02 (EEST)

Jotain toisten käyttäjien kokemuksesta noihi viesteihin kertoo se, että sun kommentteihin ei oo vastattu mitään Lehdossa ja uutis-kahvihuoneessa. :) Tiedä sitten mistä johtuu, tuskin kuitenkaan siitä että noi olis ollu niin täydellisiä kommentteja että kellään ei ole enää mitään sanottavaa. Ainakin omat kommentit jäivät tulematta, koska en tosiaan lukenu noita sun pitkiä kommentteja. Gopase+f (keskustelu) 24. lokakuuta 2013 kello 00.22 (EEST)

Toisaalta Urjanhai tarjoaa joskus hauskojakin hetkiä, kuten tuossa yllä Strider-keskustelussa: Ei tainnut tulokas tietää, mihin päänsä pisti, kun meni Urjanhailta kysymään... Mutta joo, en minäkään useimpia Urjanhain kommentteja jaksa lukea. --Lax (keskustelu) 24. lokakuuta 2013 kello 14.12 (EEST)

Joskus kun sattumalta keskustelusuvuilla tulee vastaan joku vahempi ketju, johon on osallistunut, niin eihän niitä jaksa eikä viitsi itsekään lukea, ja lisäksi meinaa, että onko tuon kirjoittaja ollut lainkaan järjissään. Eli ei kai pitäisi liian väsyneenä roikkua täällä. --Urjanhai (keskustelu) 24. lokakuuta 2013 kello 15.46 (EEST)

Minä taas olen vaihteeksi eri mieltä: Urjanhain pitkistä kommenteista on usein paljon hyötyä ja niissä kun asiat käsitellään monelta kantilta, niin sen jälkeen on helpompi päättää, mitä mieltä itse on, kun ei enää tarvitse vaivata päätään mahdollisten mielipiteiden keksimiseen. Mutta olen ottanut tavakseni lukea Urjanhain keskustelukommentit vasta viimeisestä versiosta ja odottaa aina muutaman minuutin, josko hän vielä täsmentäisi/korjaisi jotakin, niin sitten saa parhaimmillaan erinomaisen mietelmän luettavakseen. Ja on se aina parempi vaihtoehto, kun yhteisöä repivä yksi- tai kaksilauseinen kärjistäminen ja riidanhaastaminen. Iivarius (keskustelu) 24. lokakuuta 2013 kello 18.00 (EEST)

Yhteenveto

Yhteenvedossa ei arvostella muiden käyttäjien toimintaa, esimerkiksi näin: "pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin (= yksi käyttää yhtä huonoa viestintätapaa, toinen toista". Käyttäjän toiminnan arvostelut käyttäjän keskustelusivulle, kiitos. Olet ymmärtänyt yhteenvedon väärin. --Käyttäjä:Kielimiliisi 11. marraskuuta 2013 kello 14.55 (EET)

Kyseesä oli käyttäjän keskustelusivulle tehdyn muokkauksen muokkausyhtenveto joka tiivisti sen mitä oli sanottu itse muokkauksessa, so. sanoi saman vähän toisin sanoin mutta lyhyemmin. Tämän luulisi selvästi ajattelukykyisen lukijan ymmärtävän, ilman että sitä tarvitsee erikseen vielä selittää. Mielestäni yhteenvedon tulee olla ja se saa olla ja sen pitää olla tiivistelmä siitä mitä kommentissa on sanottu, ja jos kommennti on sisällöltään toisen käyttäjän keskustelusivulla esitetty arvio käyttäjän toiminnasta, niin miten silloin yhteenveto, jonka on tarkoitus olla yhteenveto ko. kommentista voisi olla sisällöltään jotain muuta kuin itse kommentti? Kerropa tämä. Mielestäni olet itse ymmärtänyt yhteenvedon väärin, jos yhteenveto ei voi olla yhteenveto siitä muokkauksesta, jonka yhteenveto se on. Nytkin aion laittaa tuon edellisen lauseen yhteenvedoksi tästä kommentistani, koska se on yhteenveto tästä kommentistani. Tietenkin voin jättää yhteenvedon myös tekemättä mutta siitä taas tulisi varmaan oma whinetyksensä. Samoin myöskään yhteenvedossa, joka ei vastaa tehdyn muokkauksen sisältöä ja sanomaa, ei ole mitään mieltä. Eli mielestäni syytöksesi on väärä ja aiheeton ja olet itse ymmärtänyt yhteenvedon tehtävän väärin, jos yhteenveto ei saa olla tiivistelmä siitä mitä on sanottu. Tietysti voin tästä lähin korvata käyttäjän keskustelusivulle tehtyjen, käyttäjän toiminnan arvostelua sisältävien kommenttien yhteenvedot, joissa esitetään tiivistelmä, so. yhteenveto ko. käyttäjään kohdistuvasta arvostelusta, jollakin muulla kuin tiivistelmällä ko. muokkausten sisällöstä (esim. "tämä kommentti sisältää käyttäjän arvostelua hänen keskustelusivullaan, eikä yhteenvetoa kommentista siksi esitetä), vaikka muuten kuvittelisin että kaikkia palvelisi paremmin se, jos yhteenveto todellakin on yhteenveto muokkuksesta.

Tällainen whinetys itse asiassa ottaa minua jo sen verrran päähän, että kun ehdin, niin aion kysyä tästä yhteisön tulkintaa käytäntökahvihuoneessa koska niin kuin sanoin, tässä tapauksessa yhteenveto nimenomaan oli tiivistelmä kommentista, joka oli sisällöltään käyttäjän arvostelua hänen keskustelusivullaan. Silloinhan muuta vaihtoehtoa ei ole kuin tehdä yhteenveto joka on yhteenveto siitä mitä on sanottu, niin kuin tämä mielestäni oli, eli sama sanottu lyhyemmin toisin sanoin. Tai jos tiivistelmä ei saa olla tiivistelmä siitä, mitä kommentti sisältää, niin sitten pitää johonkin kirjata ylös, että arvosteltaessa käyttäjää hänen keskustelusivullaan, yhteenvedon esittäminen muokkauksen sisällöstä, joka siis tässä nimenomaan oli käyttäjän arvostelu hänen keskustelusivullaan, on poikkeukselllisesti kielletty.

Minulla ei ole sinua vastaan käyttäjänä mitään ja arvostan toimintaasi Wikipediassa, mutta kun nyt olen tässä muuten kiireinen ja sen takia huonolla tuulella, niin tulin nyt ilmaisseeksi asiani kärkevästi. (Niin kuin varmaan tuossa kommentissanikin samasta syystä.) Mutta joka tapauksessa sisältäessään käyttäjän arvostelua ja ollessaan käyttäjän kotisivulla, kommentti oli oikeassa ja paikassa, ja kun yhteenveto myös oli tiivistelmä kommentista, niin mitä sitten olisi pitänyt olla yhteenvedossa jos ei tiivistelmää kommentista? --Urjanhai (keskustelu) 11. marraskuuta 2013 kello 21.49 (EET)

Moi, meinasin juuri kumota muokkauksesi mutta olipa hyvä että teit sen itse. Ei keskusteluja voi tuolla tavalla tyhjentää, vaikka kuinka ottaisikin päähän.--Tanár 13. marraskuuta 2013 kello 20.58 (EET)

No ei tietenkään, keskustelussahan on sitä paitsi juuri itse aiheen kannalta (siis mitä muokkausyhteenvedoissa tulee olla) hyödyllisiä huomioita. --Urjanhai (keskustelu) 13. marraskuuta 2013 kello 23.02 (EET)

Moi Urjanhai. Koska keskustelutyylistäsi näyttää syntyvän yhteisössä jonkinlaista kohinaa, otin vapauden kirjata alle oman versioni maratonkommentistasi muutama kommentti ylempänä. Ennen kuin loukkaannut, vertaa kommenttien versioita ja huomaa erityisesti, mitä olen jättänyt pois.

"Kyseessä oli keskustelusivumuokkauksen yhteenveto, joka tiivisti sen mitä oli sanottu itse kommentissa. Jos kommentti on arvio toisen käyttäjän toiminnasta, niin silloin yhteenvetokin sisältää arvion käyttäjän toiminnasta. Nytkin aion laittaa edellisen lauseen yhteenvedoksi tästä kommentistani. Tietenkin voin jättää yhteenvedon myös tekemättä, mutta siitä taas tulisi varmaan oma whinetyksensä. Mielestäni syytöksesi on aiheeton. Tietysti voin tästä lähin korvata käyttäjän toiminnan arvostelua sisältävien kommenttien yhteenvedot jollakin muulla kuin tiivistelmällä ko. muokkausten sisällöstä (esim. "tämä kommentti sisältää käyttäjän arvostelua hänen keskustelusivullaan, eikä yhteenvetoa kommentista siksi esitetä), mutta en usko, että se palvelisi ketään.

Tällainen whinetys itse asiassa ottaa minua jo sen verran päähän, että aion kysyä tästä yhteisön tulkintaa käytäntökahvihuoneessa.

Minulla ei ole sinua vastaan käyttäjänä mitään ja arvostan toimintaasi Wikipediassa, mutta kun nyt olen muuten kiireinen ja sen takia huonolla tuulella, niin tulin ilmaisseeksi asiani kärkevästi."

Muuttuiko itse asia tai jäikö jotain olennaista pois? Kummasta versiosta ajatus käy helpommin ilmi? Voisitko ajatella itsekin soveltavasi samantapaista tekniikkaa jatkossa? Kysymykset ovat retorisia, eikä tähän kommenttiin tarvitse vastata. Kaikella ystävyydellä ja kunnioituksella, Ochs (keskustelu) 13. marraskuuta 2013 kello 23.42 (EET)

Joku suurmies, en muista kuka (ehkä Goethe?), kuulemma joskus pahoitteli että "en nyt ehdi kirjoittaa lyhyesti". Itse asiassa juuri nyt kun näin kommenttisi olin tullut keskustelusivulleni lyhentääkseni juuri tuota kommenttiani, mutta en tiedä ehdinkö nytkään (näköjään en, eli se siitä). --Urjanhai (keskustelu) 13. marraskuuta 2013 kello 23.48 (EET)

Ilmeisesti ensimmäisenä (tai ensimmäisenä netin muistamana) Blaise Pascal, mutta sittemmin mm. Mark Twain ja J. R. R. Tolkien ovat tulkinneet samaa ideaa uudeksi muodoksi. Liittyy olennaisesti aikaan, jolloin kirjeitä kirjoitettiin käsin, eikä editointi ollut helposti mahdollista. Toisaalta sua on sit syytetty myös liiasta editoinnista, että vaaksa väärään. Ochsin idea on sinänsä viisas, kannattaa vielä paremmalla ajalla lukea uudestaan nuo otteet vertaillen. Mutta kuten sanoit itsekin, vihjailu se vasta vituttaakin. Pitkissä kommenteissasi on ehdottomasti huonojakin puolia, mutta minä näen hyvät puolet reippaasti painavampana. Iivarius (keskustelu) 14. marraskuuta 2013 kello 02.45 (EET)

Tää ei nyt liity otsikon aiheeseen, mutta editoinnin voi tehdä ennen tallenna sivu -napin painamista, ja siitä tuskin ketään on syytetty. --Lax (keskustelu) 14. marraskuuta 2013 kello 12.40 (EET)

Vastauksena molemmille: kaikkea voi tehdä, mutta vapaaehtoisprojektissa aika asettaa rajat. Alusta alkaen olen tietoisesti keskittänyt tiiviin ja virheettömän tekstin tuottamisen artikkeliavaruuden puolelle. Yleisesti suuri osa kommentoinnista täällä on kevyttä, ja suurimmassa osassa keskusteluja on vitsejä, sivupolkuja, yleistä huulenheittoa, itse aiheeseen ja usein myös wikipedian muokkaamiseen liittymättömiä sivuketjuja ym. kommenttikaupalla. Lisäksi keskusteluja aloitetaan aika paljon varsin vähämerkityksisistä aiheista. Jos nyt vaikka seurattaisiin kaikkia kahvihuoneita viikko ja merkittäisiin kaikki nämä erivärisillä korostuskynillä, niin mikä mahtaisi olla yhden kirjoittajan pitkien kommenttien liika rivimäärä normaalin editoinnin jälkeen verrattuna noihin kaikkiin muihin, jos editoitasiin normaalisti koko kahvihuoneeen tekstimassa?

Tietysti moni asia on pahasta, mukaan lukien pitkät kommentit, typot, ja virheitten korjaaminen vasta tallennuksen jälkeen, mutta ei yhtä kommenttia voi loputtomiin puleerata. Tärkeissä asioissa olen kuitenkin pyrkinyt selventämään sanontaani myös jälkikäteen ja korjaamaan pahoja typoja, koska se on lukijoita kohtaan mielestäni oikein ja kohteliasta.

Kun itse olen kirjoittanut tekstejä myös jo aikoinaan värinauhallisella kirjoituskoneella, jolla silläkin tekstiä valokopioinnin ansiosta saattoi editoida myös saksilla ja liimalla, niin yllätyin joskus, kuinka tiivistä tekstiä ja lyhyitä lauseita olin tuohon aikaan tuottanut. Mutta kun aloin käyttää tekstinkäsittelyä, niin alkoi syntyä juuri sellaista lukukelvotonta mahdottoman pitkäsanaista tekstiä, mistä nyt täällä olen aiheellisesti saanut moitteita, ja lyhyesti kirjoittamisen oppiminen sen jälkeen (esim. artikkeliavaruuden tai reaalielämän puolella) on vienyt monta kymmentä vuotta. --Urjanhai (keskustelu) 14. marraskuuta 2013 kello 13.30 (EET)

Tuo taas on se syy, minkä takia meillä on yhä (vanheneva mutta olemassaoleva) koulukunta kirjailijoita, jotka eivät kirjoita tietokoneella tai tietoisesti kieltävät itseltään ensikirjoituksen aikana kaiken muokkaamisen. Iivarius (keskustelu) 14. marraskuuta 2013 kello 14.21 (EET)

Keikyä

Kohdassa Satakunnan maakunta#Entiset kunnat mainitaan Keikyä maakunnan entisenä kuntana, mutta kohdassa Pirkanmaan maakunta#Entiset kunnat on vain Kiikka ilman Keikyää. Toisaalta Somerniemi on kohdassa Varsinais-Suomen maakunta#Entisiä kuntia. Pitäisikö Somerniemen luokittelulogiikkaa noudattaen Keikyä poistaa Satakunnasta ja lisätä Pirkanmaan listaan? Suomenniemi on sekin saattanut jäädä Etelä-Karjalan luetteloihin, vaikka kuuluukin nykyään Etelä-Savoon osana Mikkeliä. --Raksa123 (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 20.50 (EET)

Kyllä ainakin, jos noudatetaan sitä logiikkaa, jota omasta puolestani olen esittänyt noudatettavaksi, ja jota ainakaan kukaan ei tainnut viimeksi enää vastustaa, kun perustelin sitä kahvihuoneessa. Eli jos siis ajatellaan, että jonkun tämänhetkisen maakunnan entisiä kuntia ovat ne entiset kunnat, jotka, sijaitsevat ko. maakunnan tämänhetkisellä (tai muuten tulevaisuudessa sen kunkin hetkisellä) alueella. Linkkejä keskusteluihin aiheesta on käytytäjäsivuni alasivuilla täällä. Nuo mainitsemasi näköjään olen vain unohtanut päivittää (ja nyt en taas ehdi) joten ainakin omasta puolestani ne saa yhdenmukaistaa siten kuin esität. --Urjanhai (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 21.03 (EET)

Eli entisen kunnan maakunnan voi esittää lakkautushetken maakuntana entisen kunnan artikkelin entisen kunnan mallineesa ja lakkautushetken tilanteena tekstissä, mutta muuten entisen kunnan nykyinen maakunta on se maakunta jonka nykyisten fyysisten rajojen sisällä ko. entinen kunta ja kaikki sen rajojen sisällä olevat kohteet nykyään fyysisesti sijaitsevat.

Ja jos taas entisen kunnan lakkautushetkellä nykyiset maakunnat eivät ole olleet vielä vakiintuneet, niin mitään lakkaushetken nykymaakuntaa ei voida esittää, vaan se voidaan esittää vasta ajalta jolloin maakunnat nykymuodossaan olivat vakiintuneet kun seutukaavaliittojen ja ja maakuntaliittojen tilalle tulivat nykyiset maakunnan liitot, joista sittemmin osa on uudestaan alkanut käyttää myös nimeä maakuntaliitto. Siksi pidän myös nykymaakuntien projisoimista esimerkiksi luovutettuun karjalaan anakronismina, mutta en ole ehtinyt asiaan niiden osalta vielä paneutua ja tuskin ehdinkään lähitulevaisuudessa. Nykymaakunnathan kyllä vähitellen muodostuivat 1800-luvun lopulta alkaen eri tahdissa ja eri tavoin vakiintuneina, mutta vakiintuivat yksiselitteisesti määriteltävissä oleviksi vasta 1990-luvulla.--Urjanhai (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 21.17 (EET)

Tein Somerniemi-logiikan mukaiset korjaukset Satakunnan, Pirkanmaan, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunta-artikkeleihin ja navigaatiomallineisiin. Keski-Pohjanmaata tarkistaessa tuli vastaan tällainenkin käsite Keski-Pohjanmaan maakunta#Maakunnallisen kulttuurin alue, joka sopisi omana artikkelinaan luokkaan Luokka:Maakuntien osat Pohjanmaan historiallisen maakunnan osana. --Raksa123 (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 21.25 (EET)

Joo, tosiaan, niinpäs sopisikin. - Vaikka taas toisaalta kun sillä ei ole omaa nimeä, vaikka se ilmiönä onkin todellinen, niin toinen vaihtoehto on käsitellä se nykyisen maakunta-artikkelin yhteydessä. Mutta jos ashetta esim. käsitellään laajasti, niin toki eri artikkelikin on mahdollinen. Mutta silloin kun tällaisen alueen nimi on sama kuin nykyisen maakunnan niin artikkelin nimi voisi olla myös esim. jotain sen tapaista kuin "Keski-Pohjanmaan maakunnan muodostuminen" tms.. Samalla tavoinhan nyt esimeriksi on kulttuurinen Lounais-Häme mutta toisaalta myös Forssan seutukunta joskus nimittää itseään Lounais-Hämeeksi (ehkä kai sentään harvemmin). Ja nimityksen Pohjois-Hämekin merkitys on ehtinyt muuttua kai ainakin kolmelle eri tarkoitteelle.--Urjanhai (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 21.34 (EET)

Ja ehdit jo ottaa Karjalankin työn alle. Tuo ainakin omasta mielestäni on parempi kuin kuin aiempi esitystapa.--Urjanhai (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 22.04 (EET)

Lounais-Suomen saaristo

Muistatko millainen oli artikkelin Turun saaristo ensimmäisessä viitteessä lisäämäsi kirjan määritelmä Lounais-Suomen saaristo? –Makele-90 (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 21.39 (EET)

En muista enää. Voi olla myös että oli esitetty vain synonyminä. --Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2013 kello 07.15 (EET)

Voin kyllä koettaa etsiä löytykö muistiinpanoa, mutta kyseessä on hyvin voinut olla vain maininta synonyymina johdannossa tms.--Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2013 kello 08.45 (EET)

Kysyin tätä asiaa koska olin tekemässä artikkelia Lounais-Suomen saaristo, mutta se onkin ohjaus artikkeliin Turun saaristo. Riippuu lähteestä, mutta tarkoittaa Satakunnan maakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnan merialuetta. –Makele-90 (keskustelu) 10. joulukuuta 2013 kello 16.39 (EET)

Peruskartat netissä

Nyt myös vanhoja painettuja peruskarttoja ja Ylä-Lapin topografikarttoja voi katsella uudessa verkkopalvelussa. Kartat on painettu vuosina 1949–1992. –Makele-90 (keskustelu) 10. joulukuuta 2013 kello 16.37 (EET)

Näin juuri saman viestin toista kautta, ja olin aikeissa lisätä tänne, mutta ehdit ensin. Tämä täytyy lisätä myös karttaprojektin sivulle. Uutinen on paikallishistorian harrastajille vähän niin kuin taivas, ja välitöntä käyttöä löytyy monenlaista.--Urjanhai (keskustelu) 10. joulukuuta 2013 kello 21.24 (EET)

Olisikin heti muutama kysymys aiheesta kun sitä tunnet: Näissä kartoissa on merkitty kylänrajat, mutta miksi osa kylännimistä on punaisella ja osa mustalla? Tai siis kylännimet ovat punaisella, mutta samannimisiä paikkoja mustalla esim talonnimi jne ei ole selitetty kartassa. –Makele-90 (keskustelu) 10. joulukuuta 2013 kello 22.11 (EET)

Punainen = maarekisterikylä, musta = kylän, asuinalueen tai kulmakunnan nimi siten kuin se on käytössä asukkaiden tuntemana paikannimenä nimitoimiston kokoelmissa (sama määriittely karttapaikan verkkopalvelussa). Musta nimi osoittaa ylensä kylän keskustaa, punainen osoittaa kaikkia kylään kuuluvia alueita myös etäämpänä. Mustalla on kuitenkin myös kulmakuntia, ja asuinalueita, jotka eivät ole kyliä, ja kaikkien punaisella merkittyjen kylien nimiä ei välttämättä ole mustalla, jos nimi ei ole paikannimenä kovin vakiintuneessa käytössä.--Urjanhai (keskustelu) 10. joulukuuta 2013 kello 22.14 (EET)

Käytin nyt peruskarttoja tässä muokkauksessa. –Makele-90 (keskustelu) 13. joulukuuta 2013 kello 15.13 (EET)

Saman tapaan olen aiemmin käyttänyt lähteinä niitä vanhoja peruskarttoja, joita itse satun vanhastaan omistamaan paperisina. Muilta osin nyt on suuri ero kun ei enää tarvitse tilata niitä yliopiston Fennica-kokoelmasta (joka lieneekin Turun tapauksessa hiljan siirtynyt tältä osin Turun Yliopiston pääkirjastosta Raisioon), tai jos on halunnut koko kartasta kopion, tilata 10 euroa / kpl maanmittauslaitoksen toimipistesstä tiedostona. Wikipedia:Wikiprojekti Historialliset kartat myös tähtää siihen, että näitä ehkä tulisi joskus Wikimedia Commonsiin ja mahdollisesti vielä georeferoitaisiin joukkoistetusti. Samoin kuin voi olla että niitä tavalla tai toisella massauploadattaisiin commonsiin. Mutta ennen kuin siihen päästään, niitä voi käyttää tuolta itse ladatenkin. --Urjanhai (keskustelu) 13. joulukuuta 2013 kello 17.20 (EET)

Ja lisäksihän kun uudet 1:25 000 peruskartat ovat varsin vaikeita käyttää ilman suurennuslasia (Mauno Kajamaa varmaan on kääntynyt haudassaan kerran jos toisenkin), nin kannataa myös muinaismuistona ostella maanmittauslaitokselta vielä ehkä saatavilla olevia 1:20 000 karttoja myös paperisina.--Urjanhai (keskustelu) 13. joulukuuta 2013 kello 17.20 (EET)

Kiitos

Kiitos tästä [6]. Gopase+f (keskustelu) 12. joulukuuta 2013 kello 13.28 (EET)

Luokka:Kukkulat

Siirretty Keskustelu luokasta:Kukkulat

Näköjään keskustelua käydään innokkaasti. En ole lukenut sitä, mutta tiedotan tässä, että samaan pinnanmuodostelmaluisteluun on tänään luotu uusi luokka Luokka:Ylängöt. Mitähän sekin sitten meinaa, sitä en tiedä. --Pxos (keskustelu) 16. joulukuuta 2013 kello 13.35 (EET)

Se on ihan hyvä ja aiheellinen luokka, ja on näköjään huomattu sekin, minkä taisin keskustelussa mainitakin, että Golanin kukkulat artikkelin määritelmän mukaan on ylänkö. --Urjanhai (keskustelu) 16. joulukuuta 2013 kello 16.49 (EET)

En valitettavasti ole lukenut koko keskustelua, mutta jostain sieltä poimin lauseesi, että luokat voisi yhdistää muotoon "Mäet ja kukkulat". Voitko tehdä niin? --Pxos (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 14.10 (EET)

On ollut mielessä, ja voin koettaa tehdä. Onkin jo roikkunut turhan pitkään. Itse asiassa se varmaan hoituu bottipyynnölläkin, jos nyt uskallan (rohkeasti?) tulkita keskustelua, että niin voi tehdä. Se ei ehkä ole paras mahdollinen ratkaisu, mutta kuitenkin nykyistä parempi, ja omasta mielestäni toistaiseksi esillä olleista ehkä selvin.--Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 14.16 (EET)

Loin yhdistetyn luokan ja esitin bottipyynnön.--Urjanhai (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 19.33 (EET)

Merkittävyys

Merkittävyys kyseenalaistettu.

Hei, lisäämäsi artikkelin Luokka:Kukkulat merkittävyys on epäselvä ja artikkeli saatetaan poistaa nopeasti. Aihetta voidaan pitää merkittävänä, jos sitä on käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä. Sinulta tarvitaan lisätietoja aiheen merkittävyyden arviointiin. Voisitko käydä perustelemassa näkemyksesi aiheen keskustelusivulla? (Mennäään nyt virallisessa järjestyksessä) --Käyttäjä:Kielimiliisi 13. joulukuuta 2013 kello 22.04 (EET)

Niin kuin sanoin jo tällä sivulla ja uudeleen luokan keskustelussa, niin paikkakuntaluokan ohella artikkelit tarvitsevat myös kohdeluokan, joka erilaisten kohoumien tapauksessa on joku luokan Luokka:Pinnanmuodot alaluokka. Minkä niminen se voisi olla tässä tapauksessa, on hyvä kysymys, ja esitin siitä jo luokan keskustelussa erään alustavan ehdotuksen.--Urjanhai (keskustelu) 13. joulukuuta 2013 kello 22.16 (EET)

Olisit viivannut yli

Palautin. ;) --Höyhens (keskustelu) 22. tammikuuta 2014 kello 05.12 (EET)

Kommentin johon ei ole vastattu, saa kai poistaa, mutta tässä tapauksessa palauttamisestakaan ei ollut haittaa, koska en ollut muuttanut mieltäni itse asiasta vaan epäröin ainoastaan ainoastaan sitä, kannattiko keskustelua omasta puolestani jatkaa, ja ihan hyvä että jatkettiin.--Urjanhai (keskustelu) 22. tammikuuta 2014 kello 11.26 (EET)

Oli ennen Onnimanni

Olisiko kiinnostusta miettiä syntyjä syviä ennen olleissa järvissä täällä? --Pxos (keskustelu) 28. tammikuuta 2014 kello 15.29 (EET)

Esikatselu

Minusta jotenkin tuntuu, että sinun kannattaisi hyödyntää esikatselua enemmän. Ei siinä nyt kovasti haittaa ole, että korjaat unohtuneita allekirjoituksia ja typoja jälkeenpäin (joista minulle tulee ilmoitus joka kerta), mutta jos haluaisi osallistua keskusteluun itse, täytyy aina pitää akateeminen vartti odottaen, että sinun kommenttisi tulee valmiiksi. --Pxos (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 15.13 (EET)

Aivan aiheellinen huomio, olen turhan hätäinen. Käytän kyllä yleensä esikatselua, mutta näköjään en jaksa sittenkään oikolukea ennen enterin painamista kommenttejani riittävän tarkasti läpi. Käyttäjien keskustelusivuilla tämä tietysti olisi erityisen tärkeää, ja erityisesti niillä pitäisi pyrkiä suurempaan kärsivällisyyteen. Toisaalta kyllä olen tullut siihen tulokseen, että iän myötä väistämättä i) kynällä kirjoitettu käsiala huononee (vrt. esim. Kekkosen myllykirjeitten tai Nietzschen käsikirjoitusten faksimilet), ii) koulussa opittu kielitaito rappeutuu, jos sitä ei aktiivisesti ole käytetty (yliopiston suullisessa ruotsin kokeessa aikoinaan kokeen pitäjä kysyi, että eikö minulla todellakaan ole syntyperäistä ruotsin kielen taustaa, nyt ei enää kysyisi), ja iii) näköjään myös konekirjoitustaito huononee samassa suhteessa kuin kynällä kirjoitettu käsiala muuttuu vaikealukuisemmaksi. Deterministisesti ajatellen tämä ei kai voi olla olematta täysin rinnakkainen ilmiö sille, että pientä pränttiä ei enää näe ilman kirkasta valoa tai kaksiteholaseja.--Urjanhai (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 15.25 (EET)

Viikon 5 kilpailu

Kiitos panoksestasi viikon 05 kilpailussa vuonna 2014. Voit hyvällä omallatunnolla lisätä seuraavat mallineet käyttäjäsivullesi:

{{VK palkinto|vaaleanvioletti|viikko=05|vuosi=2014}}
Muista, että tämän viikon kilpailu on Suomen viranomaiset. Onnea matkaan! Terveisin PtG ja UKBot (keskustelu) 5. helmikuuta 2014 kello 16.32 (EET)

Kiitos Niilo Paasivirta -korjauksestasi

Hyvä kun huomasit ja korjasit kämmini Niilo Paasivirta -artikkelissa. Ensin aioin vain siirtää jumalanpilkka-linkin sanan ensimmäiseen käyttökertaan. Tekstiä lukiessani sattuikin vakava dementiapuuska, ja tulkitsin "syyttäjän" "oikeudenistunnoksi", noin suunnilleen. Niin että kiitos! (Nolottaa niin, että piti oikein tulla anomaan synninpäästöä...) Micraboy (keskustelu) 12. helmikuuta 2014 kello 12.39 (EET)

Mietin tuossa itsekin, että osasinko itsekään muotoilla tuota oikein, eli jos syyttäjä katsoi, että teko oli tapahtunut, mutta jätti syyttämättä, mutta kyllä se oikein sentään taisi lopulta mennä. Eli varmaan "tapaus" edellyttäisi tuomiota, eikä vain syyttäjän arviota teon tapahtumisesta, koska vasta oikeushan lopulta olisi ratkaissut, olisiko vai ei se yhtynyt syyttäjän arvioon, jos syyttäjä olisikin päättänyt syyttää. En tiedä myöskään, oliko lopullinen muotoilemani otsikko kappaleelle paras mahdollinen, mutta luulen että se oli kuitenkin parempi kuin edeltävä muotoilu.--Urjanhai (keskustelu) 12. helmikuuta 2014 kello 17.56 (EET)

Suomalaiset kaunokirjailijat

Hei, lisäämäsi luokan Luokka:Suomalaiset kaunokirjailijat tarpeellisuus on epäselvä ja luokka saatetaan poistaa nopeasti. Sinulta tarvitaan lisätietoja luokan tarpeellisuuden arviointiin. Voisitko käydä perustelemassa näkemyksesi luokan keskustelusivulla? --Silvonen (keskustelu) 16. helmikuuta 2014 kello 07.49 (EET)

Suomalaisugrilaisten kielten yhteistyö -tapaaminen

Hei!

Olisitko tavattavissa 1.3. Helsingissä, jolloin olisi mahdollista jutella kielialueyhteistyöstä Viron Wikimedian Raul Veeden kanssa. Helpoiten vastauksen voi antaa minun käyttäjäsivullani. Terveisin Susannaanas (keskustelu) 23. helmikuuta 2014 kello 23.34 (EET)

Koordinaatit

Tässä jonkinlainen ohje suomalaisten koordinaattien lisäämiseksi, jos tarvitsit siihen apua:

• Kansalaisen karttapaikalla vaihdetaan ensin Asetukset-kohdasta "ETRS89 maantiet. koord. (~WGS84)" ja painetaan Ota käyttöön -nappulaa.
• Hae-kohdasta painetaan Haku paikannimellä ja kirjoitetaan hakusanaksi esim. Sylvänä.
• Koordinaatit ilmestyvät Maanmittauslaitoksen logon alapuolelle: lat 60° 40.937' lon 23° 27.527'.
• Jos haluaa vaihtaa sinisen nuolen osoittamia koordinaatteja, niin sormea painamalla kartan keskipiste vaihtuu klikkauksen kohdalle ja saa sen koordinaatit.
• Jos koordinaatit lisätään Malline:Kaupunki2:een, niin

| pushpin_map            = Varsinais-Suomen maakunta <-- Tähän kirjoitetaan maakunnan nimi
| pushpin_label_position = left, right, top tai bottom <-- Ei pakko täyttää, oletuksena mallineen otsikon paikannimi on vasemmalla
| latd                   = 60 <-- Sylvänän tapauksessa
| latm                   = 40.937
| lats                   = 
| latNS                  = N
| longd                  = 23
| longm                  = 27.527
| longs                  = 
| longEW                 = E

• Jos haluaa lisätä pelkät koordinaatit sivun oikeaan yläkulmaan, niin silloin Sylvänän koordinaatit ovat

{{coord|60|40.937||N|23|27.527||E|region:FI_type:city|display=title}}

missä 60, 40.937 ja N ovat asteet ja minuutit pohjoista leveyttä, 23, 27.527 ja E ovat asteet ja minuutit itäistä pituutta. Kahden ||-pystyviivan väliin olisi voinut laittaa vielä sekunnit pohjoista leveyttä ja itäistä pituutta erottamalla minuuteista desimaaliosat 0.937 ja 0.527 sekunneiksi kertomalla ne luvulla 60. Region kertoo, että alue on Suomessa ja type kertoo, että kyseessä on kaupunki, mikä vaikuttaa avattavan kartan mittakaavaan. Sivulla Wikipedia:Wikiprojekti Maantieteelliset koordinaatit on tarkempia ohjeita. --Raksa123 (keskustelu) 27. helmikuuta 2014 kello 11.23 (EET)

Kiitos, tämä on avuksi, täytyy noita joskus lisäillä.--Urjanhai (keskustelu) 27. helmikuuta 2014 kello 11.45 (EET)

Kuralan Kylämäki

Artikkelia Kuralan Kylämäki on joku täydentänyt reippaasti ilman lähteitä, samalla poistanut luokat ja lähteet. Kiinnostaisiko korjata? --Pxos (keskustelu) 8. maaliskuuta 2014 kello 04.19 (EET)

Kiitos huomiosta. Artikkeli ehdittiin näköjään jo fiksata tällä välin mutta voin katsoa osaanko arvioida laajennusta muuten. --Urjanhai (keskustelu) 8. maaliskuuta 2014 kello 13.04 (EET)

Ainakaan lisääjän pätevyydestä ei liene epäilystä, mitä nyt osaan arvioida. Jos lisäisi viitteet, niiin voisi olla lähellä lupaavaa.--Urjanhai (keskustelu) 8. maaliskuuta 2014 kello 15.18 (EET)

Testaan väkä-suodatinta

Hei! Olen maaliskuun alusta alkaen testannut uutta väärinkäyttösuodatinta, jonka tarkoituksena olisi huomauttaa käyttäjää siitä, että hän on unohtanut allekirjoituksen kirjoittamastaan viestistä keskustelusivulla. Jos saan suodattimen toimimaan järkevällä tavalla, vien asian kahvihuoneeseen ja kysyn, onko suodattimen käyttöönotossa järkeä. Olen pyrkinyt vähentämään virheitä erilaisilla suodatinsäännöillä, mutta eräs asia, johon suodatin tarttuu, ovat omien kommenttien muutokset jälkeenpäin. Olet yksi niistä, joilla on monesti tapana korjailla omia kommentteja, joten haluaisinkin kokeilla paria taikasanaa yhteenvedoissa, joilla voi ohittaa suodattimen. Ne ovat, pienellä kirjoitettuna, "lisäys", "typo" ja "edit". Kun jonkun näistä sanoista kirjoittaa yhteenvetotekstiin erillisenä sanana, suodatin ei tartu muokkaukseen. Pyydänkin sekä sinua että kohtalotovereitasi Kotivaloa ja Htm:ää kokeilemaan noita sanoja jatkossa, kun muutatte omia kommenttejanne jälkeenpäin ilmoittamatta muuttamisesta uudella allekirjoituksella (~~~~). Käytätte kyllä usein yhteenvetoa, mutta on mahdotonta rakentaa suodatinsääntöjä kaikkia mahdollisia yhteenvetotekstivariantteja varten. --Pxos (keskustelu) 16. maaliskuuta 2014 kello 09.02 (EET)

Pyyntö vastaanotettu ja yritän muistaa. Test dummy Htm (keskustelu) 16. maaliskuuta 2014 kello 09.15 (EET)

Myönnän, että jos tuommoinen suodatin on, niin omien kommenttien muokkaaminen jälkikäteen varmasti panee sen sekaisin, ja että jos jollain on tapana muokata paljon omia kommenttejaan, niin olen siinä joukossa varmasti kärkipäässä. Mutta kun kumminkin teen tuota paljon, niin olisikohan pienimmän riesan tie suodattaa muokkaukseni kokonaan pois tuosta suodattimesta. Toisinaan unohdan kyllä allekirjoituksenkin, mutta yleensä lisään sen saman tien, ja melko harvoin se jää muiden lisättäväksi. Voin tietysti ruveta lisäämään joka kerta omaa kommenttiani muokatessani esim. sanan edit, mutta luulen, että pienemmällä määrällä näppäimenpainalluksia päästäisiin jos yksinkertaisesti juuri minun muokkaukseni suodatettaisiin koko suodattimesta juuri tämän detaljin osalta pois (jos se on teknisesti mahdollista), kuin että joka kerta omaa kommenttiani muokatessani lisäisin esim. "edit" sen lisäksi, mitä muuten joka tapauksessa merkitsen muokkausyhteenvedoksi. Jos tämä ei teknisesti ole mahdollista, niin voin tietysti koettaa siirtyä käyttämään esim. muokkausyhteenvetoa, jossa on mukana sana "edit" muokatessani omia kommenttejani, sikäli kuin satun sen aina muistamaan. --Urjanhai (keskustelu) 16. maaliskuuta 2014 kello 20.44 (EET)

No niin, laitoin sinut vapautetuksi filtteristä eli Norttia huuleen vain! Lähipäivien kuluessa selviää, toimiiko koodini oikein. --Pxos (keskustelu) 16. maaliskuuta 2014 kello 23.05 (EET)

Äh, olisihan tuota voinut kokeillakin, mutta hyvä tietää, että tuommoinenkin on työn alla.--Urjanhai (keskustelu) 17. maaliskuuta 2014 kello 07.21 (EET)

Nekrofilia

Siirretty sivulle Keskustelu Wikipediasta:Tiesitkö, että...#Nekrofilialisäys

Someron kylistä

Someron kylistä Harju (Somero), Härjänlahti, Ihamäki, Jurvala, Kärilä, Lahti (Somero), Lammi (Somero), Ollila (Somero), Pappila (Somero), Sillanpää (Somero) ja Ylenjoki (Somero) ovat vielä ilman koordinaatteja, koska sellaisia kyliä/kulmakuntia ei kartalta löytynyt. Osassa artikkeleita (esim. Pitkäjärvi (Somero)) sanotaan, että kyseessä on kylän lisäksi myös kyläkeskus tai entinen kyläkeskus. Onkohan jossain tietoa muidenkin kuntien kyläkeskuksista eli mitkä olisivat vaikka Marttilan tai Tammelan kyläkeskukset? --Raksa123 (keskustelu) 19. huhtikuuta 2014 kello 13.18 (EEST)

Huomasinkin muokkauksesi, ja ehdit kuin ehditkin siis paneutumaan näihin ennen kuin itse ehdin aloitakaan. Nuo voin kyllä lisätä helposti sijainnin puolesta ja voin katsoa, saanko aikaiseksi (paras lähde niile olisi Someron tapauksessa Turun maakuntamseon rakennuskulttuurijulkaisu). Jos kyläkeskuksia haluaisi dokumentoida lähteistetysti, niin joskus 1970-80-luvuilta niistä löytynee tietoja seutukaavaliittojen julkaisuista ja samanaikaisesta kirjallisudesta varmaan myös itse käsiteen määrittely. Jotain voi olla uudemmissakin seutusuunitteluaineistoissa, esim. Nummi-Pusulasta huomattiin joskus, että byrokraatiselta kuulustava nimnitys "kyläkeskus" nykyään on vain "kylä". Mutta ne tietysti myös muuttuvat ajan myötä, ja nykyään 1970-lvula harrastettu tiukka hierarkinen luokitelu ei enää ole niin suosittua. Tosinhan ympäristömnisteriöllä on myös taajamia pienempiä (mutta taajamien tapaan määritelyjä) "kyliä" nykyään ainestoissaan, mutta ne taas on määritetty vain asutuksen perusteella kun 1970-luvulla kriteerinä olivat kyläkeskuksen palvelut. - Tämähä kuvastaa myös muutosta ulkoisessa todellisuudessa samalla aikavälillä, eli nykyään tuo kyläkeskus on monilta osin jo pikemminkin jo historiallinen käsite, tai siltä osin kuin sitä vastaavia ilmiötä vieä esiintyy todellisuudessa (so. esim. kylä, jossa on koulu, kauppa ym. mutta kylä ei kuitenkaan yllä kooltaan taajamaksi), nuo aiemmin tärkeät palvelut eivät ole enää niin keskeinen määrittelykriteeri, eikä käsitettä enää sen takia käytetä enää niin paljoa tyai käytetään enemmän historiaa vittaavana, niin kuin itse olen tannt noissa tehdä. Nuo YM:n kyläthän kyllä voisivat tätä täydentää, mutta automattiseti generoituina niiden luonne taas on hiukan eri.--Urjanhai (keskustelu) 19. huhtikuuta 2014 kello 14.51 (EEST)

No niin, tämähän olikin yllättävän helppoa. Ja saa myös vaikutelman, etä Kotuksen nimitieto, jota tässä on käytetty, sisältää nimnomaan tiedot historiallisista kylätonteista, koska monet kylännimet olivat kartalla juuri niiden mukaan.--Urjanhai (keskustelu) 19. huhtikuuta 2014 kello 20.20 (EEST)

Yleisemmin kyliin liittyen laitoin alulle artikkelin Luettelo Suomen kylistä kokoamalla sinne kaikki tähän mennessä luokkaan Luokka:Suomen kylät lisätyt artikkelit. Mallineeseen Malline:Suomen kunnat yritin koota kuntiin liittyviä artikkeleita ja luetteloita, jotta kokonaisuutta olisi helpompi hahmottaa ja joidenkin artikkelien lopussa olevat pitkät Katso myös -listat voisi aikanaan korvata tuolla mallineella. --Raksa123 (keskustelu) 1. toukokuuta 2014 kello 23.07 (EEST)

Mielenkiintoisia aloiteita, muiden kiireiden (työ, lepo ja sairaus, jotka kaikki pitäisi hoitaa yhtä aikaa) takia ehdin perehtyä ja kommentoida vasta joskus myöhemmin.--Urjanhai (keskustelu) 2. toukokuuta 2014 kello 00.23 (EEST)

Luettelo Suomen kirkkopitäjistä liittyen löytyi kirja Suomen kuntavaakunat, jossa on aika tarkasti selostettu rukoushuonekuntien, kappeliseurakuntien, kirkkopitäjien ja kuntien perustamisvuosia. Lähdeluettelossa lukee valitettavasti Wikipedia yhtenä kohtana, mutta pistokokeiden perusteella tuo kirja ei sisällä täsmälleen samoja vuosilukuja kuin kirkkopitäjäluettelo. Kirjan lähdeluettelossa on myös Finlandia-kirjasarja 1980-luvulta, Iso tietosanakirja 1930-luvulta, Otavan iso tietosanakirja 1960-luvulta, Suomalainen paikannimikirja (2007) ja Suomenmaa-kirjasarja 1960-luvulta, joten uskalsin käyttää sitä lähteenä artikkelissa Luettelo Suomen kuntien nimenmuutoksista. Kokosin tuohon artikkeliin joitakin nimiä, joita joskus ihmettelit kunta-artikkelien johdannossa. --Raksa123 (keskustelu) 5. toukokuuta 2014 kello 04.21 (EEST)

Oikeastaan kirjan tekijöille voisi (ja pitäisi) lähettää terveisiä, etteivät käyttäisi wikipediaa lähteenä ja poistaisivat Wikipediaan perustuvat tiedot ja viittaukset Wikipediaan mahdollisesta seuraavasta painoksesta. (Ja tästä voisi ja pitäisi informoida kaikkia tietokirjojen kirjoittajia yleisemminkin.) Wikipediaa käyttäneitä lähteitä ei suositella wikipedian lähteiksi ja on myös sanottu, ettei niitä pitäisi käyttää wikipedian lähteinä lainkaan. Nuo muut ko. kirjan lähteinä mainitut lähteet ovat kyllä hyviä (vaikka eivät toki virheettömiä), ja kannattaa käyttää mieluummin niitä. Eli sanoisin, että on selvempi olla käyttämättä tuota kirjaa noiden tietojen lähteenä. (Onko siellä muuten mainittu, minkä tietojemn lähteenä wikipediaa on käytetty?) Jos ehdit niin voit lisätä tiedon Wikipedian käytöstä lähteenä myös sivulle Wikipedia:Medianäkyvyys, jonne noita kannattaa kerätä aina kun näkee. --Urjanhai (keskustelu) 5. toukokuuta 2014 kello 09.49 (EEST)

Kirjassa ei valitettavasti lue, mitkä kohdat perustuvat Wikipediaan. Otin sen sittenkin pois lähteistä ja lisäsin tuonne Medianäkyvyys-sivulle. Sivun Suomen kuntavaakunat alareunaan jätin sen kohtaan Aiheesta muualla, koska sillä sivulla kirja ei ole lähteenä ja näin laajasti aihetta käsittelevää kirjaa Suomessa ei liene ilmestynyt 30 vuoteen. --Raksa123 (keskustelu) 5. toukokuuta 2014 kello 14.21 (EEST)

Ehdotus Wikimedia-yhristykselle: apurahaa kirjallisuuden ostoon

Hei! Sinun kauttasihan vissiin saa yhteyden sekä sinuun että yhdistykseen, eikös niin ollut? Parhaillaan on käynnissä keskustelu siitä, mitä kirjassa Pariisista Papukaijannokkaan oikein lukee. Ehdotan, että yhdistys hankkisi kohtuullisen apurahan säätiöltä tietosanakirjan toimittamista tukevan lähdekirjallisuuden hankkimiseen. Vaikka 500 dollaria. Sitten yhdistys ostaa omaan kirjastoonsa tuon yllä mainitun kirjan ja lainaa sen sellaiselle, joka ottaa tehtäväkseen toimia kielentarkastajana maantieteellisten nimien osalta. Kun tulee kysymys siitä, mitä kirjassa sanotaan, wikipedistit voivat ottaa yhteyttä tähän henkilöön hänen keskustelusivullaan tai jossain muualla. Linkki myös Iivariukselle ja Zachelle. --Pxos (keskustelu) 13. toukokuuta 2014 kello 15.37 (EEST)

Tää ei ois pöllömpi idea. Saattaisin saada junailtua tuohon vielä alennuksen. Iivarius (keskustelu) 13. toukokuuta 2014 kello 19.09 (EEST)

Olen kyllä ilmoittanut että kirjani on käytettävissä keskustelusivuni kautta, ja Pxos on kysellytkin, mutta jostakin syystä se ei riitä. Tietysti jos joks hamuaa kirjaa itselleen Wikipedian rahoilla, niin onhan sekin sallittua. --Abc10 (keskustelu) 13. toukokuuta 2014 kello 20.21 (EEST)

Kiva kun se on sallittua. Jos minusta puhutaan, paras vaihtoehto olisi, että ostaisin juuri tuon kyseisen kirjan omilla rahoillani itse kirjahyllyyni, toiseksi paras vaihtoehto olisi lainata se kirjastosta kuukaudeksi, kolmanneksi parasta olisi selata kirjaa kirjakaupassa tai kirjaston käsikirjastossa puolen tunnin ajan, aivan uusi idea on ehdottaa Wikimedia-yhdistykselle yleensä kirjojen hankkimista, toiseksi huonoin vaihtoehto on turvautua Abc10:n haluun olla toisinaan ystävällinen ja kaikkein huonoin vaihtoehto on olla näkemättä tuota kirjaa ikinä. Lopuksi sanon, että kirja oli tuossa vain esimerkkinä niistä kirjoista, joita rahalla voisi hankkia yhdistyksen kirjastoon. On ihan totta, että minulle ei riitä se, että kirjat ovat käytettävissä vain yhden käyttäjän keskustelusivun kautta. Muuten lausun kiitokseni siitä, että Abc10 osoittaa kiinnostusta tähän asiaan kirjoittamalla yllä olevan kaltaisen kommentin. Onhan sekin sallittua. --Pxos (keskustelu) 13. toukokuuta 2014 kello 21.14 (EEST)

Kommenttini voi varmaan tulkita niin kuin tulkitsit. En tarkoittanut että juuri sinä sitä kirjaa haluaisit Wikipedian rahoilla, mutta on aika vaikea ymmärtää miksi Wikipedian pitäisi täyttää kenenkään kirjahyllyjä, kuten ehdotit, kun kirjoja on kirjastoissa - ja monilla Wikipedian käyttäjillä - käytettävissä, kun on tarvis. Mikään ei velvoita ketään vastaamasta kysymyksiin sen jälkeen kun on Wikipedialta kirjan saanut. Jos tarjoamani apu ei kelpaa, vaikka sitä jo onkin hyödynnetty, siinä ilmeisesti on jokin vika. Tosin kirja on sama kaikilla, eikä sen sisällössä ole tulkinnan varaa, kuten jo sanottu. Pahantahtoisesta kommentistasi huolimatta kirjahyllyni on edelleen käytettävissä, myös sinulle. --Abc10 (keskustelu) 13. toukokuuta 2014 kello 22.04 (EEST)

Jos minusta ei puhuta, soisin mielelläni että Wikimedia Foundationin käytettävissä olevista monista miljoonista dollareista muutama tulisi myös tänne perähikiän sonniyhdistykselle. Ehdotin, että kirjat hankitaan yhdistyksen omaisuudeksi, vaikkakin toimitilojen puutteesta johtuen niitä tosiasiallisesti säilytettäisiinkin jonkun kotona. Jos taas ei puhuta minusta eikä yhdistyksestä eikä tästä ideasta vaan loppujen lopuksi vain Abc10:stä, niin en ole ilmoittanut kieltäytyneeni hänen tarjoamastaan avusta enkä ole ilmaissut siinä olevan ilmeistä vikaa. Kirja on sama kaikilla, mutta nyt on jo selvää, että Abc10:n mielestä sen sisältö on täysin yksiselitteinen, kun taas toisen käyttäjän mielestä se on tulkinnanvarainen. Mitä useammalla tuo kirja on, sitä useampia tulkintoja saadaan täyden yksiselitteisyyden oheen, jota A:lla alkavat tunnukset näyttävät pitävän hyveenä. Abc10:n hyväntahtoisista kommenteista huolimatta esitän tätä ideaani edelleen yhdistyksen harkittavaksi. --Pxos (keskustelu) 13. toukokuuta 2014 kello 22.17 (EEST)

Parasta lienee että hankit kirjan mitä pikimmin ettei tarvitse arvailla sokkona. Tämä keskustelu alkaa jo saada sävyjä, että katson parhaaksi poistua ja jättää jatkot Pxosin huoleksi. --Abc10 (keskustelu) 13. toukokuuta 2014 kello 22.49 (EEST)

Itse asiassa loistoidea, ja kohdeapurahan hankkiminen tuollaiseen voisi olla jopa realistista varsinkin jos esimerkkikohteena näyttäisi Pxosin laajan muokkaushistorian. Yhdistyksellähän ei ole varsinaista kirjastoa (ellei jäsenten kirjahyllyjä lasketa), mutta asiaan tulee muutos jos saamme toimitilan käyttöömme jossain vaiheessa. Jos säätiön kustantamia kirjoja olisi pitkäaikaislainassa wikipedisteillä, niistä voisi olla jokin koottu lista fiwikissä. Arvelisin, että haettavan apurahan tyyppi olisi tämä: https://meta.wikimedia.org/wiki/Grants:IEG --Tommikovala (keskustelu) 13. toukokuuta 2014 kello 23.10 (EEST)

Kun kirja on Wikimedia Suomen omistama, voi lainaajalta edellyttää jonkinlaista palvelualttiutta esim. muilta tulevien kyselyjen osalta. Aina on vaihtoehtona palauttaa kirja tai lainata se eteenpäin toiselle wikipedistille. Pidetään vaan kirjaa siitä, mikä kirja on kenelläkin käytössä. Ja tähän voisi hyvin hakea myös kotimaisten kulttuurirahastojen apurahoja. Parin tuhannen euron apurahoja jakaa moni taho ja tämä kuulostaa ihan arvokkaalta käyttökohteelta. --Tarmo (keskustelu) 14. toukokuuta 2014 kello 10.27 (EEST)

Mainostetaanko tätä sivua muuten kauheasti missään? --Lax (keskustelu) 13. toukokuuta 2014 kello 22.23 (EEST)

Ehdin nyt huonosti kommentoida, mutta välitin ajatuksen eteenpäin. Aiemmin joku (oliko se Käyttäjä:Zache vai esittikö hän sitä kommenttina jonkun muun ehdotukseen) esitti, että niille wikipedisteille, joilla ei ole muuten pääsyä esim. Suomen kansallisbiografiaan mutta jotka pystyisivät käyttämään sitä wikipedian muokkaukseen, voisi pyrkiä hankkimaan käyttöoikeuksia. - Ja joku ehkä voisui tykätä käyttää Hesariakin. Nyt on tulossa myös Wikimedia Suomen kevätkokous, johon pyrittäneen järjestämään mahdollisuus osallistua sekä paikan päällä että etänä. Myös siellä on mahdollisuus tästä ja muista esiin tulevista asioista keskustella.--Urjanhai (keskustelu) 13. toukokuuta 2014 kello 23.01 (EEST)

Alivaltiosihteeri

Mitä tarkoitat, kun väität, että Alivaltiosihteeri-yhtyeen nimi on vitsi? Jaalei (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 19.38 (EEST) https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu:Alivaltiosihteeri

Yhtyeillä on hassuja nimiä, jotka on annettu vitsailumielessä, tyyliin Alivaltiosihteeri, Hassisen kone, Einstürzende Neubauten, Apulanta, Napoleon XIV, Kotka Rankki ohutta yläpilveä, Mummi kutoo, Freud Marx Engels & Jung, jne. jne. Näin ainakin ymmärtäisin asian. --Urjanhai (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 20.07 (EEST)

Vastaavalla logiikalla sivun Apulanta otsikko pitäisi muuttaa muotoon Apulanta (yhtye). Alivaltiosihteeri.yhtye on useimpien suomalaisten tuntema, virka ei. Jaalei (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 20.15 (EEST)

Apulanta ei ole yleiskielen sana vaan vanhahtava, leikillinen ilmaisu. Alivaltiosihteeri on yleiskielen sana, josta on artikkeli, ja jokainen käytännössä tietää, että se on virka, ja yhtyeen nimi on annettu virkanimikkeen mukaan vitsinä.--Urjanhai (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 20.24 (EEST) --Urjanhai (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 20.24 (EEST)

Mikä sitten on leikillistä ilmaisua apulanta vastaava yleiskielen sana? Jaalei (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 20.28 (EEST)

Superfosfaatti. Vai onko se salpietari? -Htm (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 20.45 (EEST)

Keinolannoite kai noin yleisesti, apulannaksi niitä kaikkia sanottiin, ja kylvettiin apulantakoneella.--Urjanhai (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 22.49 (EEST)

Väkilannoite (Kielitoimiston sanakirja ja Pieni Tietosanakirja), apulannoitusaine (Tietosanakirja). --Jmk (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 22.54 (EEST)

Siirsin vielä kerran virasta kertovan artikkelin nimelle, jossa on virka-sana sulkumääreessä. Jos se vielä kerran siirretään takaisin, annan periksi, kun ei ymmärretä, että sanan ensisijainen merkitys on vaihtunut. Ei tämä vandalismia ole. Jaalei (keskustelu) 5. elokuuta 2014 kello 13.19 (EEST)

Oma käsitykseni on edelleen sama, eli sanan ensisijainen merkitys ei käsitykseni mukaan ole muuttunut, mutta en ehdi juuri nyt sen paremmin osallistumaan keskusteluuun asiasta kuin tekemään artikkelien siirtojakaan. (Enkä edes tarkistamaan, missä vaiheessa mahdollisesti 3RR-sääntö ehkä vaatii keskustelua.)--Urjanhai (keskustelu) 5. elokuuta 2014 kello 17.35 (EEST)

Eräs, jolle otin puheeksi tuon jutun, että Alivaltiosihteeri-yhtyeen nimi on vitsi, sanoi, että hän on samaa mieltä kanssasi ja että hänen käsittääkseen vitsi perustuu siihen, miten suuri ero on asiallisen alivaltiosihteerin viran ja täysin pellemäisen ryhmän välillä. Uskotko sinäkin, että Alivaltiosihteerin nimi on vitsi tuossa mielessä? Jaalei (keskustelu) 12. syyskuuta 2014 kello 15.49 (EEST)

Kyllä tuo on ollut käsitykseni koko sen ajan minkä olen ollut tietoinen ryhmän olemassaolosta. Toinen vastaava vitsi oli kari Suomalaisen piirros, jossa toimittaja kysyi Jouko Kajanojalta ja joltain toiselta (ehkä Taisto Sinisalo): "Onko tilanne todellakin noin vakava?" Ja nämä vastasivat: "Ei, kyllä tämä on ihan meidän tavallinen ilmeemme."--Urjanhai (keskustelu) 12. syyskuuta 2014 kello 16.15 (EEST)

Tuo ihminen sanoi, että tuollaisen ryhmän nimeksi sopisi myös Apulaisoikeuskansleri. Onko hyvä idea? Alivaltiosihteeri ja Apulaisoikeuskansleri kilpailisivat kuin Coca Cola ja Pepsi. Jaalei (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 15.10 (EEST)

Joko Frangén tai Heikura taisi sanoa jossain haastattelussa, että Alivaltiosihteeri-ryhmän puketuminen (puvut, kravatit, toisinaa myös piiput jne.) kopioitiin Kalevi Sorsan 1980-luvun tyylistä. Eiköhän se ollut samaa huumoria. Mielestäni vitsi on vähän samantyylinen kuin Kellopeliappelsiini-elokuvassa, jossa häpeämättömän nuorisojengin pukeutuminen parodioi englantilaisen herrasmiehen pukua (kepit, knallit), paitsi että Alivaltiosihteeri on paljon vähemmän groteksi ja on vienyt vitsin pidemmälle. --Risukarhi (keskustelu) 13. syyskuuta 2014 kello 23.39 (EEST)

Rokulipäivien varalle

Hei, olit huomannut että kuumeessa ei kannata muokata. Vastaisen varalle suosittelen Odottavien muutosten tarkastamista; tylsyyden hetkillä (esim. lentokentillä) käyn sieltä läpi alle 10 tavun muutoksia. Kesänjatkoa, --Tappinen (keskustelu) 28. kesäkuuta 2014 kello 09.49 (EEST)

Tylsyyden hetket terveenä ovat eri asia. Sairaana olisi parempi vain sairastaa. Toki nytkin tein myös neutraaleja pikkumuokkauksia, mutta niitä vainoaa paha onni yhtä lailla, ja jotain kautta nekin aina menevät metsään. Voisin linkittää aiemman esimerkinkin, mutta viattomien suojelemiseksi en linkitä.--Urjanhai (keskustelu) 28. kesäkuuta 2014 kello 10.03 (EEST)

Retlahti

Mistä kartasta katsoit että Retlahti on Nummea? Jos Koisjärvi on Pusulaa, niin vielä enemmän tuntuisi Retlahti olevan. Raja voi tietysti tehdä mutkia. --Abc10 (keskustelu) 8. heinäkuuta 2014 kello 08.03 (EEST)

Kyllä raja juuri tässä tekee mutkia. Se näkyy esimerkiksi tässä: http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/2/2041/204102/204102_1959.jpg Joskus nämä kunnanrajojen mutkat ovat erikoisia, enkä osaa sanoa mistä se tässä johtuu. --Urjanhai (keskustelu) 8. heinäkuuta 2014 kello 14.17 (EEST)

Aika mutkan tekeekin. Mielenkiintoinen kartta, Koisjärvikin on siinä vielä jollain tavalla olemassa, nyt kuitenkin peltona. Minulla on siitä kuvakin, ellen ole jo tallentanut. --Abc10 (keskustelu) 8. heinäkuuta 2014 kello 14.35 (EEST)

Kyläluettelo

Jos tulkitsen oikein kahvihuoneessa saadun vastauksen, niin Suomenmaan kummankin painoksen kyläluettelot voi kopioida artikkeliin Luettelo Suomen kylistä. Mikäli joskus ehdin, niin voisin vanhemmasta painoksesta lisätä kyläluetteloita ja mainita aina miltä vuodelta ne ovat. Sillä tavalla saisi ainakin jonkinlaisen kuvan kylien nimistä kunnittain ennen toista maailmansotaa silloisen (nykyistä tarkemman) kuntajaon mukaan ja luovutettukin alue tulisi mukaan. Aiheesta kiinnostuneet voivat sitten myöhemmin lisätä mainintoja kuntaliitoksista, nimien uudemmista kirjoitusasuista ja siitä, mitä kyliä on siirretty kunnasta toiseen. --Raksa123 (keskustelu) 29. heinäkuuta 2014 kello 02.03 (EEST)

Tyhmyys

Kuka on sanonut humanisteja tyhmäksi? En ainakaan minä, sinä sanot näköjään. Humanistikoulutukseen ei kuulu it-taito ja monilla humanisteilla ei ole edes luonnostaan taipumuksia ymmärtääkkään niitä. Teknillisillä aloilla on enemmän niitä jotka ymmärtää ja ylläpitäjissä on enemmän teknillisten alojen ja varsinkin it-alojen ihmisiä kuin humanisteja ainakin niissä jotka tekee estoja ja muuta sellaista. --85.76.102.41 3. elokuuta 2014 kello 18.10 (EEST)

Mikä sinua sitten humanisteissa närästikään, niin en usko, että tuollaiset lokeroinnit toimivat minkään ihmisryhmän tai ominaisuuden kohdalla, ja näin on myös epäilemättä it-taitojen ja niiden "luontaisuuden" suhteen: nykyäänhän on paljon digitaalisia humanisteja, jotka pitävät omia konferenssejaan niin Suomessa kuin maailmalla, ja humanisteilla näkee ihan yhtä lailla teknisiä härpäkkeitä kuin muillakin, jos vain menee jonnekin, missä pääosa läsnäolijoista on humanisteja. --Urjanhai (keskustelu) 3. elokuuta 2014 kello 18.50 (EEST)

Ei närästänyt yhtään mikään. Tulkinta on sinun päässäsi. --85.76.102.41 3. elokuuta 2014 kello 19.15 (EEST)

Ylläpitäjäksi?

Heippa, Urjanhai. Olet ollut monen monituisen ajan, kuusi vuotta, Wikipediassa ja sinulla on tällä hetkellä palauttajan oikeudet. Muokkauksia on kertynyt jo melkein 70 000! Se oikeuttaakin kaikkien käyttäjien muokkausmäärälistassa kymmenenteen sijaan. Kiinnostaisiko muuten ylläpitäjyys sinua, yksi virstanpylväs lisää komealle Wikipedia-urallesi? –August-54 (kommentit) 12. elokuuta 2014 kello 19.54 (EEST)

Huhhuh, tämä taitaa liittyä kysymykseen, onko wikipediassa johtajia. Ja nyt on joka tapauksessa niin kiire, että täytyy ainakin tovi miettiä.--Urjanhai (keskustelu) 12. elokuuta 2014 kello 20.21 (EEST)

VLK-vaalit vm. 2014

VLK-vaalit ovat tuloillaan, ja nyt ollaan ehdokkaita hakemassa. Olisiko mieli muuttunut yhtää vuosien mittaan, että kiinnostaisi lähteä ehdokkaaksi? Osaat keskustella hyvin asioista, ja olisihan se kiva saada välityslautakuntaan vähän "uusiakin kasvoja" :-) Terv. --Ville Siliämaa (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 13.08 (EEST)

Meinasin ehdottaa samaa. Hyvin sopisit porukkaan.--Tanár 4. syyskuuta 2014 kello 19.39 (EEST)

Kiitän luottamuksesta. Kun kaikkea muuta, mihin on ehdittävä, näyttää olevan varmaan lähiaikoinakin runsaasti, ja toisaalta monia erinomaisia ehdokkaita on saatu ehdolle, niin ehkä jo ehdolle asettuneiden voimin kuitenkin nyt uskaltaa arvioida, että pärjätään. --Urjanhai (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 20.18 (EEST)

Sisennykset päin peutä

Sain itse aikaa käytäntökeskustelun sekoittamisen omilla sisennyssotkuillani ja viestit ovat nyt miten sattuu. En jaksa korjatakaan, kun näyttää menevän entistä enemmän pieleen, joten kokeile sinä. --Pxos (keskustelu) 4. syyskuuta 2014 kello 11.49 (EEST)

Tein neljä korjausmuokkausta ja sain ilmeisesti punaisen langan aikaan, joten ehkä tämänhetkinen sisennyspartituuri näyttää kelvolliselta. Nuo saa kyllä tosi helposti menemään miten sattuu, kun keskustelijoita on enemmän kuin nolla. --Pxos (keskustelu) 4. syyskuuta 2014 kello 12.07 (EEST)

Tässä asiassa kriittinen massa näyttää toimivan hyvin, koska siinä vaiheessa kun olin lukenut tämän, ketju näytti jo tulleen korjatuksi.--Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2014 kello 14.13 (EEST)

Yllättäen muuten uudet tai vähän muokanneet käyttäjät eivät ole huonoimpia sisentäjiä. Joillain hyvin kokeneillakin muokkaajilla on joskus tapana aina uuden kommentin lisätessään sisentää se yhtä askelta sisemmäksi kuin edellinen riippumatta siitä, mikä on se kommentti jota on kommentoitu (mutta en enää edes muista, keillä tämä tapa ehkä oli, kun ihan joka asiasta ei viitsi naputtaa).--Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2014 kello 14.16 (EEST)

Pitkistä kommenteista 2

Jos sinulla on kiire kuten sanoit etkä ehdi kirjoittaa lyhyitä kommentteja, älä pliiis kirjoita pitkiä kommentteja kuten tänään: [7]. Lukuisat käyttäjät ovat jo ilmaisseet etteivät lue niitä eikä tuosta tajunnanvirrasta ole iloa kuin itsellesi. Kirjoita nuo jonnekin alasivulle ja tiivistä joskus jos/kun ehdit.--Mywiki (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 15.39 (EEST)

Kommenttien pituutta ei ole katsottu tarpeelliseksi rajoittaa. Jos et jaksa lukea, älä lue. -On ihan eri asia kommentoida jotain keskustelua kuin kirjoittaa varsinaista tietosanakirja-artikkelia lähteistyksineen päivineen tai korjata pitkää listaa sivuja, joilla on jotain virheitä. --Htm (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 16.47 (EEST)

Ehkä pitäisi rajoittaa. Yksi A4-konekirjoitusliuska on runsaat 2000 tavua. Pelkästään Urjanhain kolme pisintä kommenttia mainittuun keskusteluun täyttäisivät siis kymmenen A4-arkkia. Viimeisin kommentti on pitempi kuin Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus (pl. allekirjoitukset). Päätöksenteko kärsii, kun käyttäjät eivät jaksa lukea keskusteluja läpi. --Otrfan (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 17.29 (EEST)

Mihin vetäisit rajan? Joukossa lienee lukijoita, jotka jaksavat lukea artikkeleistakin vain pari riviä.-Htm (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 17.46 (EEST)

Juu ja lähes lukutaidottomiakin on. On kuitenkin kohteliasta yrittää esittää asia niin että keskiarvokäyttäjä sen jaksaa lukea ja omaksua yhdellä hotkaisulla. Tiivis ja jäsennelty kommentti menee paremmin perille kuin aivopurske, joita voi ruveta säveltämään blogissaan. --Mywiki (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 20.25 (EEST)

Jos muodissa ja veistostaiteessa rajana on hyvä maku, niin täällä varmaan mielekkyys. --Hartz (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 20.40 (EEST)

Käykää nyt lukemassa edes se lihavoitu kappale, jos ette muuta jaksa. Omat kommenttinne täällä ovat jo pidempiä kuin se. --Urjanhai (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 23.30 (EEST)

Puuttumatta rajanvetoon ehdotan kuitenkin kommenttien pituuden määrittämiseen uutta mittayksikköä. 1 urjanhai (1 Uh) = kriittinen massa. Koska perusyksikkö on niin valtava, sen kymmenesosa desiurjanhai (dUh) sopinee paremmin yleiseen käyttöön. Jos tiivistetyn ja ytimekkään kommentin standardipituus on yksi dUh, niin sen perusteella voidaan asettaa kommenttien maksimipituudeksi vaikkapa 4–5 duh. Jos kommentin pituus ylittää arvon 5 duh, se poistetaan kokonaan ja palautetaan lähettäjälle maksutta. Keskustelut, joissa esiintyy useita yli 3 duh:n pituisia kommentteja, varustetaan liikennemerkillä "hidasteita", joka sijoitetaan näkyvään paikkaan. --Pxos (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 22.00 (EEST)

Niin kuin sanoin alla, harkitsin käyttäjän esseetä, mutta koska aihe ei ollut essee vaan ajnakohtainen keskustelu, niin parhaana pitää keskustelun yhdessä paikassa.--Urjanhai (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 22.25 (EEST)

Sama neuvo kuin alla: lue lopusta alkaen lyhyet tiivistelmäkommentit niin monta kuin jaksat, tai jos et jaksa lukea niitäkään, niin lue lihavointeja sisältävät kappaleet. (ja tämä vielä lihavoituna.)--Urjanhai (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 22.22 (EEST)

Ei se ollut tällä kertaa tajunnanvirtaa vaan mietittyä asiaa. Tällä on lukuisia artikkeleita, jotka ovat pidempiä kuin nuo kommenttini yhteensä.

Kun näin että kommenteista oli tulossa pitkiä, harkitsin hetken jotain käyttäjän esseetä, muutta kun kirjoitus kerran ei ollut mikään yleinen ajaton essee vaan tärkeänä pitämäni kommentti käynnissä olevaan tärkeänä pitämääni keskusteluun, niin harkitsin, että sen oikea paikka on osana keskustelua ja että kommentti on syytä julkaista heti. Eräs vaihtoehto olisi voinut olla myös esimerkiksi blogikirjoitus, mutta kun fi-.wikipedian sisällä ei tällä hetkellä ole blogia, ja kyseessä oli puheenvuoro wikiyhteisön sisäiseen keskusteluun, niin sijoitin kommentin osaksi keskustelua, johon se kuului.

Ja niin kuin jo monta kertaa ennenkin, tiivistin sanottavani loppuun lyhyemmiksi yhteenvetokommenteiksi (se on itse keksimäni menettely niiden avuksi, jotka eivät ehdi lukea koko kommenttia). Nyt tosin olin näköjään kirjoittanut yhteenvetokommentin perään vielä yhden pitkän lisäkommentin, mutta palautteen jälkeen laitoin sen avattavaksi auttaakseni lukijaa. Ja nyt vielä tämän palautteen saamisen ja tämän vastauskommenttini ensimmäisen version kirjoittamisen jälkeen kävin lihavoimassa tuon yhteenvetokappaleen. Ja alusta alkaen käytin kappalejakoa (sitä suositteli joku toinen aiemmin).

Ja muutenkaan kommenttien lyhyys ole itsetarkoitus. Se keskustelu, jota viimeisessä kommentissani kävin läpi, käytiin lyhyillä kommenteilla, mutta tulos ei siitä ollut mielestäni hyvä ainakaan loputuloksena olleen käytännön ymmärrettävyyden ja läpinäkyvyyden kannalta. Ja kolmeen ensimmäiseen kommenttiini tuossa keskustelussa sain jopa eräältä käyttäjältä joka kommentista kiitoksen, eli ainakin sinne asti joku jaksoi lukea. Tietenkin kaikkea voi puleerata loputtomasti, mutta jos Wikipediassa jotain puleeraan, niin se tapahtuu artikkeliavaruudessa. Mutta palautteen saatuani puleerasin nyt jälkikäteen. Ja näen myös asian niin, että sen tapaiset asiat kuin tuon keskustelun aihe usein vaativat tutkimusta. Nyt käytin vapaa-aikaani, vaikka paljon muutakin tekemistä olisi ollut, ja tutkin erästä asiaa pienimuotoisesti. Tutkittavaa jäi vielä paljon lisääkin, ja sekin olisi yhtä tärkeää. Eli oikeasti (jonkun muun) pitäisi kirjoittaa vielä lisää.

Ja niinhän tuolla näkyi tehdynkin alle tunnin päästä kommentistani, mutta sitä kommenttia ei ole toistaiseksi kommentoitu. Pitäskö tuon lyhyemmänkin, toisen muokkaajan kirjoittaman kommentiin ympärille laitaa blink-tagit ja animoidut kiertävät neonvalot että se huomattaisiin?

--Urjanhai (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 22.19 (EEST)

Ja nyt se keskustelu siten lopahti, kun alettiin käyttää niitä lyhyitä kommentteja. Onko tässä nyt joku järki, että aikuiset ihmiset leikkivät herkkähipiäistä mielensäpahoittajaa, vaikka yleinen intressi olisi, että kelkka liikkuisi. --Urjanhai (keskustelu) 10. syyskuuta 2014 kello 00.12 (EEST)

Keskusteluilla on tapana lopahtaa ihan riippumatta kommenttien pituudesta. Mitä mielensä pahoittamiseen tulee, minusta asiaan tällä kertaa ensimmäisenä puuttunut käyttäjä vain ystävällisesti kertoi, ettei jaksa lukea pitkiä kommenttejasi. Voin kertoa, että oma reaktioni on ihan sama. En vaadi sinua muuttamaan tyyliäsi mutta ilmoitan, että en lue pitkiä kommenttejasi. Rasittavintahan kommenteissasi ei sinänsä ole pituus vaan jahkaava, paikallaan polkeva ja järjestelemätön toisaalta-toisaalta-ja-mitä-jos-mutta-entä-jos-kuitenkin-ja-tämäkin-huomioiden-mutta-tuo-huomiotta-jättäen-ja-aikuun-palatakseni –tyyli. --Lax (keskustelu) 10. syyskuuta 2014 kello 08.54 (EEST)

Etkö huomannut, että piilotin tuosta aiemmastakin keskustelusta pitkät osuudet avattava-malineilla. Onko se nyt enää niin vaikea seurata? --Urjanhai (keskustelu) 10. syyskuuta 2014 kello 09.37 (EEST)

Esimerkki tyylistäsi, jossa samat jutut pitää jankata vähintään kahteen kertaan (saksittu sinänsä lyhyestä kommentista): Niin kuin Käyttäjä:Zache jossakin aiemmassa keskustelussa kertoi (korjatkaa, jos lainasin väärin), niin tilanteessa, missä suomenkielinen wikipedia ei ole ottanut kantaa vastikkeellisiin päivityksiin, ovat voimassa Metassa julkaistut wikimedia-projektien yleiset käyttöehdot, joten nykyinenkään tilanne ei ole säätelemätön eikä käytäntö kirjoittamaton, vaan nämä yleiset julkaistut käyttöehdot ovat voimassa, jos ei projektikohtaisesti muuta päätetä (jos ymmärsin oikein mitä Zache aiemmin kertoi). --Lax (keskustelu) 10. syyskuuta 2014 kello 09.53 (EEST)

Voinhan minä noita joku viikko tai kuukausi tai vuosi käydä lyhentelemässä jos ehdin. Niinhän tein jo noille pidemmikllekin avattava-mallineita ja lihavointeja käyttämällä. Kyllähän noista voi työstää vaikka kirjakielisen raportin jos aikaa on. --Urjanhai (keskustelu) 10. syyskuuta 2014 kello 10.23 (EEST)

Suosittelen lyhentämistä ennen ensimmäistä tallennusta; menneet on mennehiä. --Lax (keskustelu) 10. syyskuuta 2014 kello 11.10 (EEST)

Jäsensin nyt vielä omia pitkiä kommenttejani avattava-mallineilla. Toivottavasti se auttollai.--Urjanhai (keskustelu) 10. syyskuuta 2014 kello 00.55 (EEST)

Ja luulen myös, että avattava-malline on parempi kuin pidempien taustoitusten kirjoittaminen eri paikkaan. Todella huolella kirjoitetut tekstit voi toki julkaista erillisinäkin, mutta sellaisia tuskin pystyy laatimaan vapaaehtoisprojektissa paitsi jos onnistuu jostain saamaan stipendin niiden kirjoittamiseen.--Urjanhai (keskustelu) 10. syyskuuta 2014 kello 01.02 (EEST)

Tämä on ihan ystävällinen kommentti: Ongelmasta et pääse jankuttamalla vaan sillä että alat kommenttien sijasta tehdä artikkelimuokkauksia. Kolmessa vuorokaudessa olet saanut aikaan noin 60441 kt keskustelua, artikkelimuokkauksia sinä aikana on 4 (neljä) kt – mietipä sitä. Poista tarkkailulistalta vähäksi aikaa muut paitsi artikkelit ja rentoudu ja lepää. Tai kone kiinni, johdot irti (vaikka vaimon hoteisiin) ja ulos ja elämään. --Mywiki (keskustelu) 10. syyskuuta 2014 kello 10.04 (EEST)

Ihan ystävällinen kommentti tyypiltä joka on saanut aikaan 4 muokkausta tälle keskustelusivulle, eikä sitten mitään muuta. Jatka samaan tyyliin.-194.100.107.130 10. syyskuuta 2014 kello 14.59 (EEST)

Avomaat

Sinullahan oli harrastuneisuutta avomailla kulkemiseen? Artikkeli on jotenkin epämääräinen eikä käsitettä ole määritetty mitenkään. Laitoin siihen takaisin korjattava-mallineen, koska ei se oikein tietosanakirjatasoa ole. --Pxos (keskustelu) 11. syyskuuta 2014 kello 19.51 (EEST)

Tuosta ekologiapuolesta nykyajan näkökulmasta ja käsitteen käytöstä siinä yhteydessä voisi ehkä osata sanoa jotain Käyttäjä:Makele-90. Ympäristöhistoriallisen ja kulttuuriantropologisen puolen osalta olen sen verran verran maallikko, että käsitteiden käyttöä pitäisi ehkä tutkia kirjallisuudesta. Kirjoittaja on kyllä biologiaan hyvin perehtynyt ja kuvaa todellisen kehityskulun, mutta en osaa sanoa, kuinka hyvin tämä narratiivi jäsentyy juuri suomenkieliseen käsitteen avomaat kautta. --Urjanhai (keskustelu) 11. syyskuuta 2014 kello 20.44 (EEST)

Varmaan jossain sanakirjassa kerrotaan määritelmä. Pienellä Google-haulla ei lähdettä määritelmälle löytynyt. Avomaat ovat siis nimensä mukaisesti avoimia maa-alueita, jossa ei ole korkeaa kasvillisuutta (puut, korkeat pensaat). Korkeuseroja voi olla, esimerkiksi täyttömäet ovat myös avomaita. Avomaa-alueilla on oma linnustonsa, avomaalinnusto, esim niittykirvinen ja kiuru. Nykyään kaupungeissa sijaitsevia ruderaatteja ynnä muita joutomaita halutaan suojella monipuolisen kasvi- ja eläinlajiston takia. Linnustoselvityksissä, ympäristöluvissa ja kaavoissa mainitaan usein avomaa, mutta ei niissäkään sanaa pureta osiin. –Makele-90 (keskustelu) 11. syyskuuta 2014 kello 22.01 (EEST)

Tuo nykyinen ekologinen määrittely, joka artikkeliin sisältyi, vaikutti noin mutuna vakiintuneimmalta ja vankimmin lähteistetyltä, ja olisi varmaan sellaisenaan hyvä artikkelin aihe. En sitten vain osaa ilman lisätutkimusta sanoa, voidaanko täsmälleen saman termin käyttöä ulottaa tästä nykyaikaa koskevasta käyttöyhteydestään ihmiskunnan ekohistoriaan. Se vaatisi hiukan tuon aihepiirin suomenkielisen kirjallisuuden selailua. (Mutta jos käyttää Jared Diamondin teosten suomennoksia, niin niissä on ainakin oman vaikutelmani mukaan usein käytetty ei-vakiintuneita suomennoksia monille käsitteille, vaikka muuten suomennokset ovat hyviä.)--Urjanhai (keskustelu) 11. syyskuuta 2014 kello 22.30 (EEST)

Tuolla on joku ruotsalainen määritelmä avomaasta, mutta en löytänyt missä asiayhteydessä tuo sanasto on. Oikeastaan tässä on kai kaksi aihekokonaisuutta, maatalouden avomaaviljely ja sitten tuo muu ekologinen puoli. Nyt artikkelin luokatkin viittaavat vain maatalouteen ja kasvinviljelyyn. Artikkelin nimi pitäisi varmaan olla yksikössä. –Makele-90 (keskustelu) 11. syyskuuta 2014 kello 22.54 (EEST)

Tuo kulttuuri Wikipediaan -kurssi

Kävisitkö merkitsemässä kurssin projektisivuille, mille kaikille kerroille pääset mukaan? Kurssiohjelma-kohdassa on linkit kaikkien tapaamisten omille sivuille, ja sieltä löytyy kohta Apuopettajat. Olisi loistavaa, jos pääsisit vähintään 2.10. ja 30.10., ja vaikka vielä parina muuna kertana. Omien aikataulujen ja jaksamisen mukaan toki. Yritetään saada selko apuopettajatilanteesta pian. Kiitos ja näkemisiin!--Sanahirviö (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 20.45 (EEST)

Nyt vasta löysin nuo linkit, huono wikipedisti. Merkkasin kaikkin, vaikka en tiedä ehdinkö joka kerta matkustaa tai pääsenkö. Tarvittaessa voinee sumplia sen mukaan, miten muut pääsevät tai eivät pääse, ja noihin kahteen mainittuun voin yrittää tähdätä erityisesti. --Urjanhai (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 21.30 (EEST)

Kiitokset!--Sanahirviö (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 21.57 (EEST)

Kiittäen erinomaisesta muokkaustapahtumasta 2.10. Juha Kämäräinen (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 19.54 (EEST)

Elokuun kuvitustalkoot

Kiitos osallistumisesta kuvitustalkoisiin 2014! --PtG (keskustelu) 23. syyskuuta 2014 kello 19.16 (EEST)

{{Wikipedia:Elokuun kuvitustalkoot/2014/Palkinto}}

Kiitokset palkinnosta. Olisi hienoa jos joskus pääsisi oikein kuvausretkelle. --Urjanhai (keskustelu) 24. syyskuuta 2014 kello 10.37 (EEST)

Saari

Teen artikkeleita Naantalin saarista ja nyt eteen osui sellainen jossa kolmesta saaresta on muodostunut yksi saari. Koissaari - Kenkämaa - Pähkinäinen. Kansalaisen karttapaikassa jokainen löytyy omalla hakusanallaan ja on saari. Todellisuudessa kuten kartasta ja ilmakuvasta näkyy, kyseessä on yksi saari. Käsitellään myös yhtenä saarena tässä (s.109), jota käytän lähteenä pinta-alaan, väestöön ja mökkeihin. Artikkeli pitäisi varmaan tehdä nykyisen tilanteen mukaisesti yhdestä saaresta. Olisiko sen nimi esimerkiksi Koissaari-Kenkämaa-Pähkinäinen ja sitten yksittäisitä nimistä ohjaukset siihen. –Makele-90 (keskustelu) 23. syyskuuta 2014 kello 22.11 (EEST)

Tämä on kysymys jota olen itsekin miettinyt joskus tai pannut merkille olemassaolevissa artikkeleissa. Olemassaolevista arikkeleista tulee mieleen esim. Hanhiluoto. Koska periaatteena on käyttää toisaalta nimiä, joilla aiheet yleisesti tunnetaan ja toisaaltaa noudattaa sekundäärilähteitä, niin voi olla että tämä ehkä vaatisi vähän lähdekartoitusta, mutta ehkä koetan nyt pohtia kysymystä vain käsillä olevan tiedon perusteella. Koska Suomessa on paljon saaria ja maankohoaminen, niin aineistoa ainakin on runsaasti. Ja tuossa lähteessä löytyykin hyvin esimerkkiaineistoa. Tosin huomasin, että tuokaan lähde ei ole virheetön, koska ainakin erään saariparin välillä oli karttapaikassa meri, ja toisaalta taas jollain oli kaksiosainen nimi ilmeisesti sen takia, että saarella oli kaksi kylää, eikä vain ollut ilmeisesti saatu selkoa, kumpi on itse saaren nimi, koska mitään maatuvaa salmea ei näkynyt näiden välissä. - Mutta kaiken kaikkiaan erinomainen lähde, josta olisi paljon hyötyä laajemminkin.

Noin alustavasti ensimmäiseksi tulisi mieleen sama menettely, jota on käytetty Hanhiluodon kohdalla (näköjään usean käytäjän yhteistyönä, itse olin näköjään vain luonut ohjauksen). Eli pikemminkin suurimman ja merkittävimmän saaren alla käsiteltäisiin siihen yhteenkasvaneet, tai jos yhteenkasvaneissa on muuten merkittäviä,, niin niistä voisi olla omiakin artikkeleitaan, ja kussakin artikkelissa vain todettaisiin tilanne. Tässähän Raatimiehenluoto on varsinaisesti kaupunginosa ja Kirjurinluoto on merkittävä tapahtuma-areenana tai osa-alueena. Sen sijaan tuollaisia yhdysnimiä, joita lähdekin käyttää rajatussa, tiettyä rajattua näkökulmaa edustavissa erityistarkasteluissa, ei ehkä voi pitää yleisesti vakiintuneina, ja ne myös ovat hankalia löytää vaikka olisikin ohjaus. Vähän vastaava oli Uudenmaankatu-Aninkaistenkatu, joka sittemmin erotettiin kahtia. Se miten tuollaisen yhteenkasvaneen saaren nimi reaalimaailmassa vakintuu, luultavasti yleisimmin menee niin, että suurimman tai pääsaaren nimi vakiintuu koko saaren nimeksi, tai jos kumpikaan ei ole selkeästi suurempi, niin nimiä käytetään edelleen paikanniminä erikseen. - Näinhän on mantereeseenkin kiinni kasvaneiden saarten osalta, kuten Taivassalo, Oulunsalo, Pyhämaa, Orjansaari. Ja samoin esim. Järviwikistä poiketen olen luonut erikseen artikkelit Rautelanjärvi ja Pusulanjärvi, koska yhdysnimi ei ole laajasti vakiintunut. Ja globaalistikin on esim. Kotelnyi, jonka osista sitten voi olla eri artikkeleitakin tarpeen mukaan (niin kuin maantieteellisten kohteitten tärkeistä osista tarpeen mukaan muutenkin).

Eli oikeastaan en muuttaisi tässä Pähkinäisten kohdalla artikkelin nimeä vain tuon yhden lähteen perusteella, koska luultavasti tuo yhdysnimi ei ole muuten vakiintunut. Tai en sitten tiedä, mitä haasteita tämä tuo, jos haluaa kirjoittaa kaikista Naantalin saarista systemmaattisesti ja käyttää esim. mallineita. Eli silloin pikemminkin mieluummin vain noista kahdesta muusta voisi tehdä ohjauksen, jos ei pitäisi niitä erikseen merkittävinä. - Mutta jos niitä käsittelisi laajasti, niin tasapainoinen käsittely voisi ehkä puoltaa eri artikkeliakin. - Sitä taas en osaa paikallisia lähteitä tuntematta sanoa, pidetäänkö sitä sekoittavana, jos nimeä Pähkinäinen käytetään koko kolmen saaren kokonaisuudesta vai ei. - Jos olisin esim. alueella ilmetyvän paikallislehden lukija tai paikallisen kirjaston kotiseutukokoelman käyttäjä, osaisin luultavasti sanoa paremmin ja pystyisin myös esittämään sitä kautta lähteitä. - Mutta jos se olisi sekoittavaa niin silloinkin pitäisin ehkä vaihtoehtoina ensisijaisesti joko yhtä artikkelia nykyisellä nimellä + ohjauksia tai eri artikkeleita kustakin, jolloin teknisesti (esim. mallinessa) kaksi muuta eivät olisi nykyisiä saaria vaan entisiä saaria ja nykyisewn saaren osia siten kuin esim. Raatimiehenluoto ja Kirjurinluoto ovat osa Hanhiluotoa. Mutta käytännössä tämän eri vaihtoehtojen toimivuuden näkee vasta kirjoitustyössä ja lähteissä.

Itse asiassa esim. tuo Kovasoja Turussa, josta olit löytänyt erittäin hyvät lähteet, itse asiassa voisi hyvinkin sopia omaksi artikkelikseen silloin kun sitä on käsitelty laajasti. Eli suositeltavana pitäisin ratkaisuja jotka tuottavat toimivia ja ja miellyttäviä kokonaisuuksia, ja tämä taas riippuu esim. käsittelyn laajuudesta (joko toteutuneen tai lähteiden mahdollistaman).

Eli oikeastaan kaikkea ei voi ratkaista ennakkopohdinnalla, vaan se mikä toimii nähdään tyypillisesti esim. silloin kun joku rupeaa tosisssaan jostain aihepiiristä kirjoittamaan. --Urjanhai (keskustelu) 24. syyskuuta 2014 kello 10.31 (EEST)

Olin viime viikonlopun Velkuan Salavaisissa, josta on kiinteä tieyhteys Vähämaahan ja Raissiluotoon. Vähämaan ja Salavaisten välisessä kapeassa salmessa on aina vettä, mutta Salavaisten ja Raissiluodon välinen salmi on sen verran matala (nyt oli vanhan sillan kohdalla vain 10cm vettä), että maayhteys on saaresta toiseen veden ollessa alhaalla. Jostain syystä tuossa TEMin lähteessä käsitellään yhdessä Salavainen-Vähämaa ja erikseen Raissiluoto. Kyseiset saaret käsitellään omina artikkeleina tietenkin Wikipediassa, mutta miksiköhän on päädytty juuri Salavaisten ja Vähämaan tietojen yhdistämiseen tuossa lähteessä. Lähteessä kerrotaan mistä aineisto on peräisin: Saaria koskevan perustiedon tuotti Suomen ympäristökeskus ja käytetyt tietoaineistot olivat Väestötietojärjestelmä/Väestörekisterikeskus 3/2008, Tiehallinto/Digiroad 2006 ja Maanmittauslaitos/Peruskartan rantaviiva 1:20 000. Kerätty perusaineisto lähetettiin kunnille tarkistettavaksi, ja tästä muodostui kuntakyselyn ensimmäinen osa. Onhan siellä voinut tapahtua inhimillen virhe. Mielekästä olisi, että saarista saisi todenmukaiset tarkat tiedot, koska muista lähteistä voi olla vaikea löytää ajantasaista tietoa saaren asukasluvusta, pinta-alasta ja vapaa-ajan asunnoista.

Sitten on niitä saaria joille ei ole annettu Karttapaikassa saari-nimeä, kuten Pähkinäisten pohjoispuolella sijaitseva saari, jolla ei ole saari-nimeä karttapaikassa, mutta jossa on kaksi kylää Pakinainen ja Harkinmaa. TEMissä saarelle on annettu nimi Pakinainen-Harkinmaa, varmaan kylien mukaisesti. Saaren yleisesti käytössä oleva nimi on Pakinainen, jolla nimellä se on myös Wikipediassa.

Tosin ei Karttapaikasta löydy kaikkien kylien ja saarien nimiäkään, esimerkiksi Naantalista ei löydy Otava-nimistä saarta tai Ruotsalainen-nimistä kylää. –Makele-90 (keskustelu) 4. lokakuuta 2014 kello 12.58 (EEST)

Kun itse silmäilin ensimmäisen kommenttuisi jälkeen tuota, niin löysin sieltä yhden saariparin, jonka välissä oli kansalaisen karttapaikassa selkeää, edes ruovikoitumatonmta avovettä, mutta en tullut painaneeksi nimeä mieleen. Jossain saaristomerellä, luultavasti nykyisellä Paraisten alueella se kai oli.

Noin kaiken kaikkiaan tämä lienee yksi monista wikipediassa esiin pulpahtaneista hiukan primäärilähdeluonnetta omaavista viranomaistietokannoista. Muita ovat vrk:n nimipalvelu, järvirekisteriin perustuva järviwiki ja "viralliset" valuma-alueet, joissa virheen korjaaminen kestää vuosia (esim. tuo selkeästi varmasti virheellinen Rokkalanjoki ei ollut sieltä hävinnyt kun viimeksi kokekksi latasin aineiston sieltä juuri sen tarkistaakseni, joskin siitäkin nyt jo on aikaa) tai tiedon oikeellisuus yksityiskohdissa voi olla epävarmaa (jos asuisin lähempänä, kävisin katsomassa tuon Hirvijoen). Ja vaikka nykyinen peruskartan nimistökin on tarkistettua, niin siitäkin kerran bongasin kirjoitusvirheen kohteesta, jossa sattui TMM:n rakennuskulttuurijulkaisussa olemaan nimen oikea muoto. Tällaisissa ei kai ole muuta mahdollisuutta, kuin että tarkemman lähteen tulee ajaa epätarkemman ohi, ja ilmiselvissä tapauksissa sitä on turha lähteä edes tekstissä selittämään, joskin keskustelusivulla voi selittää.

Ja vielä pari esimerkkiä lisää. Suomalaisessa paikannimikirjassa (vai mikä se nyt oli) oli nimen Harrström kohdalla muihin lähteisiin verraten virheellinen tieto, joka havaittiin kun tuli muokkaussota, ja samassa kirjassa väitetään edelleenkin että Kiikunlähde olisi trifurkaatio, mikä on väärin ja artikkelin keskustelussa muistaakseni selostettu. Ja myös Kustaa Vilkunan 1950-luvun oletuis, että Ähtärinjärvi olisi muuttanut laskusuuntaansa historiallisella ajalla esiintyi artikkelin luodessani vielä netissä täytenä totena jonkun EU-hankkeen tuottamassa materiaalissa, vaikka artikkelin lähteenä olevissa ja jo silloin netissä olleissa tieteellisissä tutkimuksissa oletus oli kumottu. Tämä osoittaa tietyn tyyppisten primääri- ja kokoomatyyppisten ja sekundäärilähteiden ongelmat ja toisaalta periaatteen WP:Tarkistettavuus hedelmällisyyden.

Ja jos vielä jatkan, niin en wikissä oli joskus hiljan artikkelissa en:Uralic languages aivan surkuhupaisa pitkä keskustelu, kun siellä perusteltiin nykyisin vanhentuneita uralilaisten kielten luokitteluja kymmeniä vuosia vanhoilla tietosanakirjoilla, eikä keskustelijoilla, jotka olivat aikisia ihmisiä, edes ollut kykyä googlata netistä englanninkielisiä lähteitä, joissa asia olisi ollut suoraan sanottu. Fi-wikin vastaava artikkeli, vaikka onkin muuten viimeistelemättömässä tilassa on sen sijaan on meillä muokkajina olevien ammatttifennistien mukaan ajantasainen tämän suhteen. Sen sijaan muissa wikeissä pyörivät tämän alan marginaalijulkaisut, jotka vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa on moneen kertaan kumottu, tai 50 vuotta vanhat teoriat pannaan "keskustelemaan" nykyisten kanssa. Paljonhan on kyllä jopa 100 vuotta vanhoja teorioita monella alalla, jotka täysin vastaavat nykykäsitystä, mutta paljon on myös ei kovin vanhoja, ilmestyessään ajantasaisia esityksiä, joiden tulokset uusi tutkimus on kumonnut, kuten esim. hiljattaisten eläinkirjojen laadukkaat esitykset eläinten taksonomiasta, jotka dna-tutkimus on pannut uusiksi ja uudemmissa elänkirjoissa on kaikki aivan toisin.

Tätä ongelmakenttää Käyttäjä:Tappinen joskus kuvailikin: oman alansa suhteen asiantuntija tietää tutkimuksen viimeiset tulokset, ja omaa valmiuden käsitellä lähteitä kriittisesti. Sivuaineena aikoinaan opiskelemilla aloilla jonkun muun alan asiantuntijan valmiudet taas voivat olla rajoitetummat, kun ei ehkä ole valmiutta arvioida, onko jokin tieto nykyistä käsitystä vastaava vai ei. Kuitenkin todellinen asiantuntija tunnistaa nämä rajoituksensa ja osaa toimia sen mukaan. Mutta toisaalta lipsahduksia sattuu kaikille, joten viime kädessä on hyvä periaate se, että tarkistettavuussäännöt ratkaisevat, eikä muokkajan henkilö.

No, tämä meni jo sivuun alkuperäisestä, mutta lopullinen pointti on lähteiden suhteellisuus, jossa vastuu on myös lukijalla, so. että lähteistä (valistunut) lukija näkee myös niiden luotettavuusasteen. Mutta muokkaajankin on käytettävä lähteitä parhaan taitonsa mukaan. Tämän käyttötaidon ongelmia ehkä käsitteli juuri tuo Keskustelu:Soča.--Urjanhai (keskustelu) 5. lokakuuta 2014 kello 09.15 (EEST)

Tässä on vastakkain primäärilähde<>sekundäärilähde. Primäärilähde kerto totuuden, mutta sekundaarilähde ei. Sekundaarilähdettä pidetään luotettavampana vaikka tiedettäisiin että sen tietoa on väärä. Toisaalta tarkistettavuus-käytäntö sanoo kynnys on tarkistettavuus, ei totuus. Jos tietää sekundaarilähteen tiedon vääräksi eikä sitä pysty kumoamaan primäärilähteellä tai muita lähteitä ei ole saatavilla ollenkaan, olen tämän takia joutunut jättämään kirjoittamatta artikkeleita. –Makele-90 (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 12.48 (EEST)

Ihan kaikessa ystävyydessä...

...olisi vastaukseksi riittänyt ensimmäinen lause: "Olin jo tehnyt ne, ennen kuin kirjoitit tuon kommentin." Muu on turhaa höpinää, eikä kaikkia mielenjuolahduksia kannata kirjoittaa Wikipediaan. Toivottavasti tästä ei enää jatketa. yst. terv. --Käyttäjä:Kielimiliisi 30. syyskuuta 2014 kello 10.27 (EEST)

Tarvitseeko tuota vielää jatkaa täälläkin. Ihme naputusta. En ole valitettavasti ainoa, joka on joutunut huomauttamaan sinua toisten käyttäjien tarpeettomasta haukkumisesta. En ole koskaan haukkunut sinua ensimmäisenä.--Urjanhai (keskustelu) 30. syyskuuta 2014 kello 10.52 (EEST)

Huono aamu? --Käyttäjä:Kielimiliisi 30. syyskuuta 2014 kello 10.57 (EEST)

Sinulla pikemminkin. --Urjanhai (keskustelu) 30. syyskuuta 2014 kello 11.37 (EEST)

Kun nyt haluat jatkaa asiaa, niin kerron mitä minä sanoin. Kun poistokeskustelussa olit esittänyt vihjauksen että tehtäisiin artikkeli xx, kirjoitin näin, ystävälliseen humoristiseen Wikipediatapaan, jota on käytetty paljon, eikä kukaan ole sinua ennen pahastunut:"Ei kannata jäädä odottamaan että se kuuluisa Joku Muu tekee nuo mainitsemattomien maininnat". Vastasit siihen : "Olin jo tehnyt ne, ennen kuin kirjoitit tuon kommentin." Kaikki olisi ollut hyvin, jos se olisi jäänyt siihen, mutta sen jälkeen aloitit tarpeettoman höpinän, jossa leimasit humoristisen kommenttini naputukseksi. Jatka vaan, kyllä sieltä nyt takuulla tulee ...--Käyttäjä:Kielimiliisi 30. syyskuuta 2014 kello 11.58 (EEST)

Kommenttisi ei ollut ystävällinen eikä humoristinen, vaan nälvimistä, ja vastauksessani väänsin rautalangasta, miksi artikkeleiden täydennystarpeista huomauttaminen on hyödyllistä, eikä vastaukseni siksi siksi ollut mitään "höpötystä" vaan sellaisen asian kertomista, josta et kommenttisi perusteella näyttänyt olevan tietoinen. Jos olisit ollut asiasta tietoinen, ei mitään tuollaista huomautusta olisi tarvittu. Niin kuin jo kerran sanoin, en ole koskaan haukkunut sinua ensimmäiseksi. Yleensä en jatka tällaisia keskusteluja pitkään, mutta jos aina haluat sanoa jotain lisää, niin ei tämä varmasti pääty ikinä.--Urjanhai (keskustelu) 30. syyskuuta 2014 kello 14.39 (EEST)

Hyvä mies rauhoitu jo. Jos et kokenut sitä huumoriksi, niin miksi ihmeessä et ole aiemmin puuttunut kun samaa on käytetty Wikipediassa kymmeniä kertoja kenenkään todellisuudessa loukkaantumatta. Pyydän anteeksi, jos sinä koit se loukkaantumisena. --Käyttäjä:Kielimiliisi 1. lokakuuta 2014 kello 09.45 (EEST)

Noh, ehkä se oli sitten väärinkäsitys. Tämä on jälleen yksi esimerkki siitä, miten vivahteikkaat ja monimerkityksiset ilmaukset aiheuttavat helposti väärinkäsityksiä.--Urjanhai (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 10.59 (EEST)

Peräytä

Menepä käytäntökahvihuoneeseen ja poista keskustelunaloitus kielenhuollosta. Osio on "palauta ja rollback, osa 2". --Pxos (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 16.38 (EEST)

Valtakirjoja Wikissä

Olisipa hauskaa, jos täällä Wikipediassa voisi antaa valtakirjoja toisille tunnuksille. Esimerkiksi huomaan, että olet syvällisesti perehtynyt noihin käyttäjätunnusasioihin ja niiden problematiikkaan ja luotan arvostelukykyysi. Keskustelu asiasta on kuitenkin nyt sellainen sivujuonne wikilöinnissäni, että en jaksa perehtyä siihen ollenkaan. Olisikin kätevä antaa valtakirjalla äänioikeuteni sinulle. Harmi, kun tämä ei ole mahdollista. --Pxos (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 21.36 (EEST)

Ainakaan tässä asiassa ei kannata. Ennen vanhaan (joskus silloin kun aloitin) mielestäni oli paljon käyttäjiä, joilla oli kaikista vaikeistakin asioista selvä käsitys kuin apteekin hyllyltä, ja sen pohjalta saattoi rakentaa omaa ymmärrystään, mutta nykyään vaikuttaa vallitsevan laaja epätietoisuus hyvin monista asioista, ja koko kentän edes jotenkin hallitsevia käyttäjiä on yhä vähemmän (Käyttäjä:Zache varmaan on yksi). Ainakaan tässä asiassa en uskaltaisi ottaa valtakirjaa vastaan. --Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 21.53 (EEST)

Arvelisin, että apteekin hylly voi olla harhaa. Kun olit noviisi, kysyit epäilemättä yksinkertaisia kysymyksiä, joihin vanhoilla merikarhuilla oli yksinkertaisia totuuksia ("älä heitä vettä tuuleen"), jotka tekivät vaikutuksen sinuun. Nyt kun olet itse jo konkariluokkaa, kiinnität huomiotasi sellaisiin monimutkaisiin ja vaikeisiin ongelmiin, joihin ei ole helppoja ratkaisua. Nykyään kaikki helpot asiat on jo keskusteltu, joten vaikeat ovat jäljellä. Mielestäni nykyään vallitsee laaja tietoisuus useimmista asioista. --Pxos (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 23.12 (EEST)

Itse asiassa taisin sittenkin käsittää tuolla jotain väärin (ks. Zachen kommentti), mutta en ehdi nyt perehtyä kun olin alun alkaenkin varsinaisesti tekemässä muuta, ja sen puoleen ei olisi kai pitänyt lainkaan kirjautua Wikipediaan tänään.--Urjanhai (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 00.17 (EEST)

Myrskylä ja Hollola

Kannattaisiko nämä muutokset artikkelissa Myrskylä sinusta perua? --Raksa123 (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 00.17 (EEST)

Onkohan useaan osaan jakaminen artikkelissa Hollola hyvä ajatus, kun artikkeli ei alunperin ollut hirveän pitkä, vaikka hiukan sekava olikin? --Raksa123 (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 01.01 (EEST)

Varmaan makuasia. Tuon suunnan artikkeleissa on ollut paljon omintakeisia ratkaisuja. Vaatisi paneutumista, johon juuri nyt ei ole mahdollisuutta.--Urjanhai (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 10.08 (EEST)

Älä ruoki trollia

Vanha hyvä periaate on edelleen voimassa: Älä ruoki trollauksen harrastajaa. --85.76.11.133 22. lokakuuta 2014 kello 09.30 (EEST)

Vaikkei opastus miellytä ei sitä saa poistaa. Jos niin saisi tehdä keskustelusivut tyhjenisivät nopeasti. Neuvoni oli hyvä ja sen avulla kahvihuone rauhoittuisi jos vain käyttäjät enemmän muistaisi sen. Muokkasin sanaa ettei kellään ole siitä sanomista. Täällä annetaan käyttäjille monenlaisia neuvoja eikä niistä yleensä monikaan hermostu eikä ainakaan ala tyhjentelemään keskustelusivuja. --85.76.17.144 22. lokakuuta 2014 kello 18.35 (EEST)

Keskusteluja saa siirtää tarvittaessa ja se on eri asia kuin sivun tyhjentäminen. Useimpiin asioihin on monia erilaisia näkökantoja, ja tuo on ihan hyvä näkökanta kun nyt maltoit esittää sen vähän nätimmin. --Urjanhai (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 19.46 (EEST)

Keskusteluja ei saa siirrellä miten huvittaa. Jos käyttäjälle on esitetty huomautus, hän ei saa poistaa sitä eikä siirtää myöskään esittäjän sivulle (eikä tietty kenenkään muunkaan), vaikka kuinka tarvituttaisi. Lue ohjeet. --85.76.87.86 23. lokakuuta 2014 kello 19.52 (EEST)

Jos keskustelu menee huuteluksi, niin sellaista ei tarvitse jäädä katselemaan. Lue itse ohjeet. Kommentoin asiaa siirretystä keskustelussa, joka löytyy sieltä, mihin se on siirretty. --Urjanhai (keskustelu) 23. lokakuuta 2014 kello 19.59 (EEST)

Tapaus Askainen

Huomasin että iso osa entisestä Askaisten kunnasta on liitetty Naantaliin 2011. Oisko sulla mielipidettä pitäisikö {{Lakkautettu Suomen kunta}}-mallineessa tuolloin lukea "Nykyiset kunnat: Masku ja Naantali"? En keksi vastaavaa tapausta jota voisi käyttää esimerkkinä. --Vnnen (keskustelu) 28. lokakuuta 2014 kello 17.07 (EET)

En ole tullut katsoneeksi tätä aiemmin mallineiden osalta, mutta luokittelussa on esiintynyt vastaavissa tapauksissa luokittelua kahteen luokkaan ainakin tapauksissa Karuna ja Koijärvi. Jos toiseen kuntaan on liitetty hyvin pieni osa kunnasta, niin ainakin luokittelussa se tuntuu vähän turhan rasksaalta (en muista olenko kumonnut noita joiltain osin). Eräs kunta, jossa eri kuntiin liitetyt osat olivat hyvin samaa suuruusluokkaa (toinen kai suurempi asukasluvultaan ja toinen pinta-alaltaan tjsp, toinen sisälsi kirkonkylän ja toinen suurimnman taajaman tjsp), oli kai Längelmäki. Samoin Tyrväntö liitettiin Hattulaan, mutta sittemmin osa sen alueesta tuli osaksi Valkeakoskea. Noista esim. voisi katsoa. Jos merkittäviä osia kunnasta on liitetty eri kuntiin, niin kai se tuntuisi loogiselta mainita. Rajankäyntiä voi ehkä tulla, mikä silloin on riittävän merkittävän suuruinen osa. --Urjanhai (keskustelu) 28. lokakuuta 2014 kello 17.17 (EET)

Kiitos vastauksesta. Askaisten tila on kuin Tyrvännön, joten enköhän laita siitä maininnan artikkeliin. --Vnnen (keskustelu) 28. lokakuuta 2014 kello 17.30 (EET)

Itse asiassa tämä tarkastelu paljasti entisen kunnan mallineessa pienen loogisen puutteen, joka näkyy Tyrvännön ja Askaisten tapauksessa: kun nykyinen kunta on eri kuin liitoksen lopputulos myöhemmän osakuntaliitoksen takia, niin syytä miksi näin on, ei pysty ilmaisemaan mallineessa, vaikka sen kyllä pystyy hyvin selventämään tekstissä.--Urjanhai (keskustelu) 28. lokakuuta 2014 kello 18.25 (EET)

Mun mielestä riittää ihan hyvin että tekstissä käy ilmi kunnan lakkauttamisen jälkeiset vaiheet. --Vnnen (keskustelu) 28. lokakuuta 2014 kello 20.26 (EET)

Juu, on se ihan riittävä. Jatkossa näitä voi ehkä tulla yhä enemmän. --Urjanhai (keskustelu) 28. lokakuuta 2014 kello 21.58 (EET)