Khasso
| Khasso |
|
|---|---|
1681–1880 |
|
|
|
|
| Valtiomuoto | monarkia |
| Pääkaupunki | Médine |
| Uskonnot | luonnonuskonto |
| Edeltäjä | Denianke |
| Seuraaja | Ranskan Sudan |
Khasso oli 1600-luvulta 1800-luvulle Länsi-Afrikassa suunnilleen nykyisen Senegalin ja Malin Kayesin alueella sijainnut kuningaskunta, jonka pääkaupunkina oli Médine.
Alueelle muuttaneet ja paikallisiin malinke ja soninka -kansoihin sekoittuneet fulbet perustivat Khasson Senegaljoen yläjuoksulle. Ensimmäinen tunnettu kuningas (fankamala) oli Séga Doua, joka hallitsi vuosina 1681–1725. Hänen sukunsa hallitsi Khassoa aina vuoteen 1796 asti, jolloin suvun viimeinen poika Demba Séga kuoli. Sitä seurasi sisällissota, jossa valtakunta lopulta hajosi viiteen pienempään kuningaskuntaan. Niistä vahvin oli Hawa Demba Diallon vuosina 1810–1833 hallitsema Dembaya.
Khasson kuningaskunnat olivat bamanavaltakunnan tavoin riippuvaisia orjakaupasta. Perheen varallisuutta osoitti sen omistamien orjien määrä. Tämä johti sotaretkiin, joiden tarkoituksena oli siepata mahdollisimman paljon uusia orjia. Orjakaupan myötä Khasson yhteydet eurooppalaisten, etenkin ranskalaisten rakentamien Länsi-Afrikan kauppakaupunkien kanssa kasvoivat.
Vuonna 1857 Toucouleurin perustaja Umar Tall hyökkäsi Khassoon, mutta hyökkäys torjuttiin Ranskan tuella. Ranska alkoi kasvattaa vaikutusvaltaansa alueella ja otti sen lopulta täysin hallintaansa. Alue liitettiin Ranskan Sudaniin vuonna 1880.
Alueen asukkaat kutsuvat yhä itseään khasonkoiksi.
