Kruunupyynjoki

Kruunupyynjoki Kronoby å
Silta Kruunupyyn keskustassa
Maat	Suomi
Maakunnat	Pohjanmaa
Kunnat	Kruunupyy
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Kruunupyynjoen vesistö (48)
Pinta-ala	788 km²
Järvisyys	2,8 %
Pääuoman pituus	140 km
Pääuoman osuudet	Kruunupyynjoki ←Krokuån ←Porasenjoki
Joen uoman kohteita
Alkulähde	Djupsjön, Kruunupyy
	63.5069°N, 23.5993°E
Laskupaikka	Luodonjärvi, Kruunupyy
	63.7682°N, 22.9396°E
Läpivirtausjärvet	Herbarsforsflagan, Rekjärv, Kortjärvsjön
Taajamat	Teerijärvi
Mittaustietoja
Lähdekorkeus	60,4 m
Laskukorkeus	0,2 m
Korkeusero	60,2 m
Pituus	68 km
Kaltevuus	0,89 m/km
Keskiylivirtaama	34,3 m³/s
Keskivirtaama	6,4 m³/s
Keskialivirtaama	0,76 m³/s
Muuta
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Kruunupyynjoki (ruots. Kronoby å) on Pohjanmaalla Kruunupyyssä virtaava 68 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa alajuoksun osuuden Kruunupyynjoen vesistön noin 140 kilometriä pitkästä pääuomasta.

Joen pituus

Jos oletetaan, että Kruunupyynjoki alkaa Djupsjönistä, tulee joelle kartasta mitattuna pituudeksi noin 68 kilometriä. Niissä yhteyksissä, joissa joen pituudeksi ilmoitetaan yli 100 kilometriä, tarkoitetaan vesistön pääuomaa. Pääuomassa on silloin eri osuuksilla karttanimet Porasenjoki, Krokuån ja Kruunupyynjoki. Tässä yhteydessä on ilmoitettu vain sen osuuden pituus, joka alkaa Djupsjönista ja kantaa karttanimeä Kruunupyynjoki.

Joen kulku

Joki alkaa Djupsjöbackassa Djupsjönin järvestä, josta putoaa heti Grundforsin koski. Koskessa on lisäksi säännöstelypato, joka nostaa yläpuolisten järvien vedenpintaa ylemmäksi. Joki virtaa ensin kolme kilometriä pohjoiseen, jossa se laskee Kortjärvsjöniin. Yli kilometrin mittaisen järven vedenpinta on seitsemän metriä alempana kuin Djupsjönillä. Järven itäpuolella sijaitsee Kortjärven kylä, joka sijaitsee aivan Kaustisen kirkonkylän vieressä. Seuraava jokiosuus on 3,5 kilometriä pitkä, jolloin joki kaartaa järven pohjoispäästä kohti länttä ja laskee siellä samalla korkeudella olevaan ja hieman edellistä suurempaan Rekjärveen. Järven luoteispäästä jatkaa joki kohti luodetta, jossa se virtaa aluksi Teerijärven halki ja sen vieressä sijaitsevan Hemsjönin ohi. Joki kaartaa tämän jälkeen lyhyestä etelään, josta alkaen joen luoteinen pääsuunta säilyy Luodonjärvelle asti. Yläjuoksun järvialueen seutu on maatalousvaltainen ja joki virtaa siellä laajojen peltoalueiden halki. Ensin se virtaa Hästbackan ja Sunabackan välistä ja ohittaa sitten Kolamin kulmakunnan. Kulmakuntien välissä jokeen yhtyy etelästä virtaava Storbäcken, joka on Kruunupyynjoen suurin sivujoki. Pian Storbäckenin jälkeen avautuu joki pieneksi lammeksi, jota kutsutaan Herbarsforsflaganiksi. Joki siirtyy seuraavat 10 kilometriä pitkän metsätaipaleen halki Snåreen. Täällä joki alittaa seututien 747 ja kiertää Borrbackenin laajassa kaaressa. Mäen takana siihen yhtyy Jöussbäcken, sen toiseksi suurin sivujoki. Jokilaakso sijaitsee laajassa Kokkolan–Alajärven drumliinikenttään kuuluvassa Rånön drumliiniparvialueessa. Alueen drumliinit kohoavat 10- tai 20-metrisinä moreenimäkinä aiheuttaen joelle useita laajakaarisia mutkia . Joen taipaleella on vaihtelevaa maastoa, jossa metsämaat ja peltomaat vuorottelevat joen rannoilla. Kymmenen kilometrin jälkeen joki ohittaa varsin läheltä Kruunupyyn lentoaseman kiitotien eteläpään. Tästä alkaa joen alajuoksun vaihe, jossa joki virtaa Kruunupyyn kirkonkylän ja sitä ympäröivän laajan peltoalueen halki. Jokea alkaa pohjoisrannoilla seurata seututie 748. Myrskogin kohdalla joen ylittää kylätie, keskustan alueella joen ylittää rautatie ja keskuskatu, ja keskustan ulkopuolella heti valtatie 8. Kirkonkylässä on joessa kaksi patoa, joilla on joenpintaa säännöstelevä merkitys. Padot nostavat vedet Biskops- ja Åminne-myllylammiksi. Valtatien jälkeen on Luodonjärvelle matkaa enää 6 kilometriä. Joen suisto on kolmihaarainen. Pohjoinen haara on kanava, joka johtaa Bysundetin Jåksholmesfjärdeniin, mistä on kanavayhteys Öjanjärveen. Luoteinen haara laskee Luodonjärveen suistosaaren eri puolilta. Myös Luodonjärvi on kanavayhteydessä Bysundetiin, jonne suurin osa Kruunupyynjoen vedestä lopulta kulkeutuu.

Luontoarvoja

Vedenlaatu

Joen vesi on vierekkäisiin jokiin verrattuna väriltään niitä tummempi, mikä johtuu yläjuoksulla sijaitsevista metsä- ja suoalueista sekä turvetuotannosta. Tumma väri tulee veteen liuenneesta humuksesta, jota kerääntyy jokeen metsä- ja suo-ojista.

Luodonjärveä ja siihen laskevia jokia kuten Kruunupyynjokea tarkkaillaan vedenlaadun muutoksien selvittämiseksi. Vuoden 2019 raportista voidaan poimia seuraavia tuloksia. Kruunupyynjoen keskimääräiset fosforipitoisuudet olivat 98 mikrogrammaa litrassa vettä ja sen typpipitoisuudet olivat 1 660 mikrogrammaa litrassa vettä (μみゅーg/l). Suurin fosforipitoisuus mitattiin kevättulvien aikana (150 μみゅーg/l). Joen vedessä oli siten runsaasti ravinteita. Lisäksi joen vesi oli kohtuullisen sameaa (9,4 FTU) ja vedenväri oli arvolla 228 mgPt/l melko tumma. Vedessä oli rautaakin 3,4 milligrammaa litrassa vettä. Veden happamuustaso oli keskimäärin pH 6,0, eli hapanta, mutta se on välillä laskenut arvoon pH 5,2 asti. Veden alkaliteetti, joka ilmaisee kykyä vastustaa happamoitumista, oli keskimäärin 0,16 millimoolia litrassa vettä, eli se oli heikko. Veden kyky vastustaa happamoitumista oli välillä hetkellisesti lähes loppunut.

Joki virtaa savimaiden läpi, joiden savimassa sisältää runsaasti sulfaattiyhdisteitä. Nämä sulfaattimaat voivat kuivuessaan reagoida ilman hapen kanssa ja muodostaa rikkihapoketta ja rikkihappoa. Hapot laskevat vesistön happamuustasoa ja kärjistyessään happamoituminen voi aiheuttaa kalakuolemia. Hapan maaperä reagoi siinä olevien myrkyllisten metallien kanssa muodostaen sulfaatteja, jotka ovat vesiliukoisia. Joessa veden sulfaattipitoisuudet voivat kohota 10–40 milligrammaan litrassa vettä. Joen ekologinen tila on pääuomassa kohtuullinen, mutta Svartbäcken-Draganin uomassa huono.

Virtaamat

Joen alajuoksulla Kruunupyyn taajamassa on vuodesta 1993 sijainnut kiinteä vesimittauspiste. Vuosina 1993–2008 on mitattu keskivirtaamaksi 6,4 kuutiometriä sekunnissa (MQ, m³/s), keskiylivirtaamaksi 34,3 m³/s (MHQ) ja keskialivirtaamaksi 0,76 m³/s (MNQ). Suurin mittaushistorian virtaama on ollut 60 m³/s ja pienin 0,1 m³/s.

Kosket

Joki alkaa Djupsjönistä säännöstelypadon päästämästä virtauksesta. Padon viereen on aikoinaan rakennettu kalatie, joka on kunnostettu vuonna 2002. Kruunupyynjoen alajuoksulla on vielä kaksi kalojen nousua estävää patoa. Monet Kruunupyynjoen vesimyllyille rakennetut kosket sijaitsevat sen alajuoksulla Kruunupyyn kirkonkylän lähellä. Niitä ovat vuoden 1980 koski-inventoinnin mukaan ja alajuoksulta päin lueteltuina (suluissa käyttöönottovuosi, pudotus ja pituus) Byskatafors (1913, 1,2 m, 3,35 km), Brudstenfors (1940 ja 1967, 6,9 m), Åminnekvarn (1948), Spikoskvarn (1920) ja Skuthålla kvarn (1911). Myös ylempänä on viisi rakennettua koskea lisää. Joen koskia ovat lisäksi Krokfors (6,4 m, 2,6 km), Petokoski (1,5 m, 600 m), Torrkullgrynnan, Nylandsfors, Granfors, Såg kvarnfors (3,2 m, 350 m), Hammarfors (2,2 m, 750 m), Lillhaafors (2,2 m, 500 m), Storhaafors, Spenfors, Tjockfors, Hiskfors, Storedsfors, Kolamfors, Herbasfors, Lillfors, Klockarsfors (2,1 m, 400 m), Sandkullafors (1916, 2,9 m, 800 m), Sågfors, Långbackafors (2,9 m, 800 m) ja Grundfors II (1913, 3,6 m, 300 m). Nyt 2010-luvulla on 11 koskea ennallistettu kalojen kutupaikoiksi.

Kruunupyynjoen valuma-alue

Pääartikkeli: Kruunupyynjoen vesistö

Yleistä

Kruunupyynjoen vesistöalue on yksi Suomen päävesistöistä. Sen valuma-alueen pinta-ala on 787,65 neliökilometriä ja valuma-alueen järvisyys on 2,81 %. Vaikka vesistöalue on noin 100 kilometriä pitkä ja suhteellisen kapea, sijaitsee Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueilla, ja Kruunupyyn, Pedersören, Kaustisen, Vetelin, Evijärven, Lappajärven, Vimpelin ja Perhon kuntien alueilla. Vesistö laskee Perämereen ja sisämaassa sitä reunustavat lounaassa Ähtävänjoen vesistöalue (47), koillisessa Perhonjoen vesistöalueeseen (49) ja pohjoisessa sillä on lyhyesti yhteinen vedenjakaja Kokemäenjoen vesistön (35) kanssa.

Sivu-uomia

Taulukossa on luettelo Kruunupyynjokeen yhtyvistä sivu-uomista joensuusta alkaen. Sivu-uomien etäisyys joensuusta on mitattu Luodonjärven rannasta. Taulukon tietojen lähteet on lueteltu taulukon alle ja kullakin riville on vielä yksilöity solujen tiedot.

Sivu-uoman nimi	Pääuoman kohta	Etäisyys (km *)	Pituus (km)	Virtaama MQ (m³/s)	Valuma- alue (km²)	Lähteet
Kruunupyynjoki laskee Luodonjärveen ja Bysundetin merenlahteen
Gammleån	Åminnsstan	5				2,2,2,–,–,–
Tränusbäcken	Åminnsstan	6				2,2,2,–,–,–
Stordiksbäcken	Sandbacken	12				2,2,2,–,–,–
oja Kainsmossenilta	Skutnabba	17			12	2,2,2,–,–,3
Starrmossbäcken	Skutnabba	23			15	2,2,2,–,–,3
Jöussbäcken	Skutnabba	26	6		45	2,2,2,4,–,4
Kivijärvbäcken	Kivijärvi	37			25	2,2,2,–,–,3
Holmmossbäcken		41				2,–,2,–,–,–
Stenbäcken		46			19	2,–,2,–,–,3
oja Lanjärviltä	Bexar	47			11	2,2,2,–,–,3
Herbarsforsflagan
Storbäcken	Smedjebacken	50	13		62	2,2,2,4,–,4
Nylandsbäcken	Smedjebacken	50				2,2,2,–,–,–
Mossabäcken	Smedjebacken	50				2,2,2,–,–,–
oja Sågslampista	Teerijärvi	56				2,2,2,–,–,–
Hömossdiket	Teerijärvi	59			20	2,2,2,–,–,3
oja Hemsjönistä	Teerijärvi	61				2,2,2,–,–,–
Rekjärv, Kortjärvsjön
Märabäcken	Kortjärvsjön	65			11	2,2,2,–,–,3
Joki alkaa Terjärvien Djupsjönistä, jonne laskevat yläjuoksulta pääuomaan kuuluvat Krokuån ja Porasenjoki.

Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = Karttapaikan verkkopalvelu, 3 = katsottu Suomen ympäristökeskuksen VALUE-palvelusta (), 4 = 

Aiheesta muualla

• Mustavalkoisia valokuvia Kruunupyynjoen varresta, GTK
• Kruunupyyn kirkko ympäristöineen ja Torgaren pappila Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 19.1.2023.
• Lupapäätös kunnostaa Kruunupyynjoen eräitä koskia