Kultainen maali

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kultainen maali (engl. Golden goal) on tapa ratkaista jalkapallo-ottelu 90 minuutin varsinaista peliaikaa seuranneella 30-minuuttisella jatkoajalla. Se ei enää ole käytössä Kansainvälisen jalkapalloliiton (FIFA) alaisissa peleissä. Kultainen maali tarkoitti sitä, että ensimmäinen jatkoajalla tehty maali ratkaisi ottelun välittömästi maalin tehneen joukkueen eduksi. Jääkiekossa vastaava ratkaisutapa on aina käytössä, siitä käytetään nimitystä äkkikuolema.

Kultaista maalia käytettiin vuodesta 1993 alkaen, arvokisoissa ensimmäistä kertaa vuoden Englannin EM-kisoissa 1996, joissa mestaruus ratkesi kultaisella maalilla Saksan hyväksi. Säännön tarkoituksena oli vähentää jatkoaikaa seuranneiden kritisoitujen rangaistuspotkukilpailujen määrää. Kultainen maali sai kuitenkin pian kritiikkiä siitä, että se kannusti puolustusvoittoiseen pelitapaan jatkoajalla. Vuonna 2002 UEFA lanseerasi vaihtoehtoisen hopeisen maalin, joka tarkoitti sitä, että mikäli toinen joukkue oli jatkoajan ensimmäisen 15-minuuttisen puoliajan jälkeen johdossa, ei toista puoliaikaa pelattu, vaan johdossa ollut joukkue oli voittaja. Jatkoaikaa käyttäneet turnaukset ja kilpailut saivat itse valita kultaisen ja hopeisen maalin väliltä. Merkittävimmät hopeisella maalilla ratkaistut pelit olivat vuoden 2003 UEFA Cupin loppuottelu, jossa FC Porto voitti Celticin, sekä vuoden 2004 EM-kisojen välierä, jossa Kreikka kaatoi hopeisella maalilla Tšekin, mikä oli viimeinen kerta kun hopeista maalia käytettiin.

Helmikuussa 2004 FIFA päätti, että kultainen maali ei ole käytössä vuoden 2004 EM-kisoissa ja hopeisesta maalista luovutaan kaikissa sarjoissa kyseisten kisojen jälkeen.[1]

  1. Kultainen maali jää historiaan mtv.fi. 28.2.2004. Arkistoitu 8.10.2017. Viitattu 7.8.2017.