Kuusvesi
| Kuusvesi | |
|---|---|
.jpg) Kuusveden Vihtaluoto |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Laukaa |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Kuusveden–Kynsiveden alue (14.35) |
| Tulojokia | Simunankoski, Sahijoki, Kuusjoki |
| Lasku-uoma | Tarvaalankoski Saraavedelle |
| Järvinumero | 14.351.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 84,8 m [1] |
| Pituus | 12,759 km [1] |
| Leveys | 4,084 km [1] |
| Rantaviiva | 61,66 km [2] |
| Pinta-ala | 22,1346 km² [2] |
| Tilavuus | 0,13040979 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 5,89 m [2] |
| Suurin syvyys | 28 m [2] |
| Saaria | 33 [1] |
 Kuusvesi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kuusvesi on Keski-Suomessa Laukaassa sijaitseva järvi. Se on Rautalammin reitin alin järvi [3].[1][2]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuusvesi on 12,8 kilometriä pitkä, 4,1 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 2 213 hehtaaria eli 22,1 neliökilometriä. Sen suurimman järvenselän pohjoispuolella sijaitsee laaja lahti Mannunselkä, joka jää suuren Kuussaaren suojaan. Kaakkoispäässä sijaitsee lahtimainen järvenosa Tahkoselkä, jonka yhdistää pääselkään leveä Sääksensalmi. Kuusvedellä on kartan mukaan 33 saarta. Sen saaria ovat Kirkkosaari, Koskensaari, Kuhasaari, Kuussaari, Köyrinsaari, Lehtisaari, Mannunsaari, Pukkisaari, Renttusaari ja Taipaleensaari. Erikoisia luonnonmuodostumia ovat Lehtomäen puoleisella rannalla oleva laaja pirunpelto ja Kirkkoniemen edustalla olevat Napakivet.[4]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on määritetty 130,41 miljoonaa kuutiometriä eli 0,13041 kuutiokilometriä, ja sen keskisyvyydeksi on saatu 5,9 metriä. Järvenpohja on epätasainen ja pieniä syvänteitä erottaa toisistaan saaret ja matalikot. Esimerkiksi Riuttasalmessa, joka jää Kuussaaren itäpuolelle, on lyhyt mutta paikoitellen yli 20 metriä syvä syvännejakso. Sekä Riuttasalmessa että länsirannan tuntumassa on 27 metriä syvää. Tahkoselällä on pieni yli 20-metrinen syvänne. Kuusveden syvimmässä kohdassa on 28 metriä vettä. Kohta sijaitsee Kuussaaren ja Riuttaniemen eteläpuolella [5].
Järven rantaviivan pituus on 61,7 kilometriä. Rantaviivan kulku on vaihtelevaa ja pieni osa siitä on viljeltyä. Rannan läheisyydessä sijaitsee muutama kylä. Pohjoisessa sijaitsevat Tervatehdas ja Leinola, pääselän etelärannalla Kääminniemi, Sääksensalmen itärannalla Kuusvedenranta, ja eteläpäässä pieni Simuna.[1][2][6][7]
Kuusveden Tarvaalan Kirkkoniemessä on uimaranta, tulentekopaikat ja metsähallituksen laavu, jossa voi myös yöpyä. Myös valmiita polttopuita on käytettävissä. Myös Kuusveden pohjoisrannalla Allunlahdessa on uimapaikka, laituri, pukeutumiskopit ja grillikatos.
Veden hyötykäyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jyväskyläläisten tekopohjaveden valmistuksessa käytettävä hyvälaatuinen raakavesi otetaan osittain Laukaan Kuusvedestä. Rautalammin vesireitin valuma-alueella ei ole merkittävää teollisuutta. Vesi otetaan kilometrin päästä Kuusveden rannasta 12 metrin syvyydestä. Lupaehtojen mukaan raakavettä saa ottaa keskimäärin 15 000 kuutiota vuorokaudessa.[8]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Leppäveden–Kynsiveden alueen (14.3) Kuusveden–Kynsiveden alueella (14.35), jonka Kuusveden lähialueeseen (14.351) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 84,8 metriä mpy.[1][3]
Kuusveden puroja, jokia ja koskia ovat Hallapuro, Kuusjoki (Mannilanjoki), Mustapuro, Sahijoki (Sahinjoki), Simunankoski ja Tarvaalankoski. Vettä Kuusveteen juoksuttavat eniten Simunankoski, Sahijoki ja Kuusjoki. Kuusvedestä vedet virtaavat Tarvaalankosken kautta Saraaveteen ja edelleen Leppäveden ja Vaajanvirran kautta Päijänteeseen. Saraavesi kääntää Laukaan kirkonkylän kohdalla yhtyvät kolmen vesireitin vedet etelään.[1][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Kuusvesi, Laukaa (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 8.11.2022.
- ↑ a b c d e f g Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 8.11.2022.
- ↑ a b c Kuusvesi (14.351.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 8.11.2022.
- ↑ II Matkailijareitti .jkl.fi. Arkistoitu 13.11.2013. Viitattu 29.8.2008.
- ↑ Järven syvin kohta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 8.11.2022.
- ↑ Kuusvesi, Laukaa (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 8.11.2022.
- ↑ Kuusvesi, Laukaa (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 8.11.2022.
- ↑ Tekopohjavesi jyvaskylanenergia.fi. Viitattu 7.7.2014.