Leonid Burjak
Henkilötiedot | |||
---|---|---|---|
Syntymäaika | 10. heinäkuuta 1953 | ||
Syntymäpaikka | Odessa, Neuvostoliitto | ||
Pelipaikka | Keskikenttä | ||
Pituus | 182 cm | ||
Seurat | |||
Vuodet | Seura | O | (M) |
1971–1972 | Tšornomorets Odessa | 52 | (9) |
1973–1984 | Kiovan Dynamo | 304 | (56) |
1984–1986 | Torpedo Moskova | 37 | (2) |
1986–1987 | Metalist Harkova | 36 | (4) |
1988 | KPT-85 | – | (9) |
1990 | VanPa | 12 | (0) |
Maajoukkue | |||
1974–1983 | Neuvostoliitto | 49 | (8) |
Valmennusura | |||
1988–1989 | KPT-85 | ||
1990 | VanPa | ||
1991–1993 | University of Evansville | ||
1993 | FK Niva Ternopil | ||
1994–1998 | Tšornomorets Odessa | ||
1999 | Arsenal Tula | ||
2002–2003 | Ukrainan A-maajoukkue | ||
2005 | Kiovan Dynamo | ||
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. |
Leonid Josypovytš Burjak (ukr. Леонід Йосипович Буряк, s. 10. heinäkuuta 1953 Odessa, Neuvostoliitto) on ukrainalainen jalkapallovalmentaja ja entinen keskikenttäpelaaja.
Ura pelaajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Burjak edusti suurimman osan urastaan FK Dynamo Kiovan joukkuetta. Burjak oli voittamassa viittä Neuvostoliiton mestaruutta sekä Cup-voittajien cupia ja Uefa-supercupia 1975.
Burjak päätti pelaajauransa Suomessa. Kaudella 1988 hän edusti Kemin Pallotovereita sekä 1990 Vantaan Palloa. Hän toimi molemmissa joukkueissa pelaajavalmentajana.
Neuvostoliiton maajoukkueessa Burjak pelasi 53 ottelua. Hän oli mukana maan pronssimitalijoukkueessa Montrealin olympialaisissa 1976. Burjak nimettiin Neuvostoliiton joukkueeseen myös MM-kilpailuihin 1982, mutta hän ei loukkaantumisen takia pelannut yhtään ottelua.
Ura valmentajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Burjak valmensi uransa alkuaikoina Suomessa sekä yliopistotasolla Yhdysvalloissa. Hän palasi 1993 Ukrainaan ja johdatti kasvattajaseuransa FK Tšornomorets Odessan Ukrainan mestariksi 1995 ja 1996. Hän on toiminut myös lyhyen aikaa Ukrainan maajoukkueen päävalmentajana.
Burjak hoiti FK Dynamo Kiovan päävalmentajan tehtäviä lyhyen aikaa 2005, ja on sen jälkeen toiminut seuran urheilujohtajana.
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pelaajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Neuvostoliiton mestaruus (5): 1974, 1975, 1977, 1980, 1981
- Neuvostoliiton cup (4): 1974, 1978, 1982, 1986
- Neuvostoliiton supercup: 1980
- Cup-voittajien cup: 1975
- Uefa-supercup: 1975
- Olympiapronssi: 1976
Valmentajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ukrainan mestaruus (2): 1995, 1996
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Neuvostoliitto | |||
Miesten jalkapalloilu | |||
Olympialaiset | |||
Pronssia | Montreal 1976 |
Edeltäjä: Valeri Lobanovsky |
Ukrainan jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja 2002–2003 |
Seuraaja: Oleh Bloh’in |
Edeltäjä: Jožef Sabo |
FK Dynamo Kiovan päävalmentaja 2005 |
Seuraaja: Anatoli Demjanenko |