Luna 3
| Luna 3 | |
|---|---|
.JPG) Luna 3 |
|
| Alkuperäinen nimi | Луна-3 |
| COSPAR ID | 1959-008A |
| Ohjelma | Luna |
| Valmistaja | OKB-1 |
| Tehtävätyyppi | Kuun pinnan kuvaus |
| Kohde | Kuu |
| Laukaisu | 4. lokakuuta 1959 2.24.00 UTC Baikonurin kosmodromi[1] |
| Laukaisualus | SS-6/R-7 (8K72) |
| Tehtävän kesto | n. 207 päivää – paloi maan ilmakehässä 28. huhtikuuta 1960. |
| Massa | 278,5 kg |
| Kiertorata | |
| Viitejärjestelmä | Maakeskeinen |
| Isoakselin puolikas | 264 777,8 km[1] |
| Eksentrisyys | 0,82369[1] |
| Inklinaatio | 73,8°[1] |
| Kiertoaika | 22 700 min[1] |
| Apogeum | 476 500 km[1] |
| Perigeum | 40 300 km[1] |
| Kiertoradat | ~13 |
Luna 3 (ven. Луна-3) oli avaruusluotain, joka otti ensimmäiset valokuvat Kuun Maahan näkymättömästä puolesta. Luotain laukaistiin 4. lokakuuta 1959 2.24 UTC. Se ohitti Kuun 7. lokakuuta. Kuvista näkyi, ettei Kuun takana ollut juurikaan meriksi nimitettyjä basalttitasankoja. Yksi niistä harvoista on Mare Moscoviense eli Moskovanmeri. ”Merettömyys” näkyy kuvien valkoisuudessa.
Luna 3
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luna 3. Lunik 3 eli ”AMS” laukaistiin Sputnik 1:n 2-vuotispäivänä.
Luna 3 oli perusmuodoltaan sylinteri, jonka molemmissa päissä oli puolipallot. Sen ulkopinnoilla olivat aurinkopaneelit. Luna 3:ssa oli ensimmäistä kertaa avaruustekniikan historiassa asennonsäätölaite, jota tarvittiin kameroiden suuntaamiseen kohti kuuta. Siinä oli aurinkoantureita, kuuanturi, gyroskooppeja ja logiikkapiirejä.[2] Luotaimen kamera oli Leningradissa kehitetty Jenisei. Kaksi kuvaa valotettiin samaan aikaan 500 mm ja 200 mm objektiivien läpi 35 mm ilmakuvausfilmille. Valokuvauksen jälkeen filmi kulki automaattisesti kehitys- ja kiinnityskemikaalien läpi ja se kuivattiin. Filmi skannattiin katodisädeputki-skannerilla ja valomonistinputken avulla. Laitteessa oli kaksi toimintatilaa jolla se voi skannata filmin 1000 pikselin resoluutiolla 1,25 juovaa sekunnissa tai nopeasti 50 juovaa sekunnissa. Tämän jälkeen kuva siirrettiin Boguslavskin RNII KP -tutkimuskeskuksessa kehittämällä jatkuvan kantoaallon FM-lähettimellä.[3]
Luna 3:n rata oli ellipsi, joka meni Kuun taakse. Ensimmäistä kertaa toisen taivaankappaleen rataa käytettiin tarkoituksella muuttamaan avaruuslaitteen rataa.
Luna 3 asetettiin Kuun lähellä pituusakseli kohti Aurinkoa, ja 7. lokakuuta noin puoli kuudelta aamulla Luna 3 oli Auringon ja Kuun välissä. Silloin otettiin 40 minuutissa ainakin 29 kuvaa. Kuvien siirto Maahan alkoi filmin kehityttyä. Kolmen päivän kuluttua kuvauksesta Luna saapui 480 000 kilometrin päähän Maasta, ja sen oli tarkoitus lähettää lisää kuvia suuremmalla nopeudella luotaimen ollessa ratansa alimmalla kohdalla 47 500 kilometrin päässä Maasta. Kuun ohitus tapahtui 8 000 kilometrin päästä.
Tarkoitus oli kiertää Kuu monta kertaa, mutta luotain mykistyi jossain vaiheessa kuvien lähettämisen jälkeen.
Luna 3:n kuvat olivat nykymittapuun mukaan heikkolaatuisia, mutta niissä näkyi selvästi, että Kuun maahan näkymättömällä puolella oli vain suhteellisen harvoja tummia alueita, ”meriä”. Kuvien huono laatu johtui huonosta radioyhteydestä ja siitä, että Aurinko valaisi Kuuta niin kuin täydessä Kuussa, jolloin varjot olivat heikkoja.
Kuvissa oli 70 % Kuun kääntöpuolta, 30 % Maahan näkyvää puolta. Venäläiset nimesivät monia Kuun alueita, mm. Moskovan meren, tummapohjaisen Tsiolkovskin kraatterin sekä Neuvostovuoret eli Sovjet-harjanteen. Vuonna 1960 Neuvostoliitto yritti laukaista kaksi Luna 3 -tyyppistä alusta, mutta epäonnistui.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Westman, Juhani: Vanha ja uusi kuu. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1995. ISBN 951-9269-78-9
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g NASA - NSSDC - Spacecraft - Trajectory Details NASA. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 28.7.2015.
- ↑ Westman 1995, s. 59
- ↑ http://mentallandscape.com/V_Cameras.htm#Luna3
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||
| ||||||||||||||
