Lyijykeltasiipi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lyijykeltasiipi
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Siilikkäät Arctiidae
Alaheimo: Keltasiivet Lithosiinae
Suku: Eilema
Laji: complanum
Kaksiosainen nimi

Eilema complanum
(Linnaeus, 1758)

Synonyymit
  • Eilema complana
Katso myös

  Lyijykeltasiipi Commonsissa

Lyijkeltasiipi (Eilema complanum) on siilikkäisiin kuuluva yleinen perhoslaji.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyijykeltasiipi on melko pienikokoinen, harmaa perhonen. Etusiivet ovat lyijynharmaat, ja niiden etureunassa on keltainen raita, joka ulottuu tasalevyisenä siiven kärkeen asti. Siiven kärki on muodoltaan kulmikas. Takasiivet ovat kirkkaankeltaiset, ja niiden etureunassa on vaaleanharmaata varjostumaa. Lepäävällä perhosella siivet kiertyvät putkimaisesti ruumiin ympärille. Pää ja niska ovat keltaiset, kuten myös suurin osa takaruumiista. Siipiväli on 30–35 mm.[1][2]

Hyvin samannäköinen laji on harmokeltasiipi (Eilema lurideolum). Helpoimmin lajit erottaa lepoasennon perusteella.

Toukka on tummanharmaa, 23–26 mm pitkä ja sen kyljissä on oranssit täplät. Kolmessa ensimmäisessä jaokkeessa täplät ovat muita pienempiä.[3]

Levinneisyys ja lentoaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajia tavataan läntisestä Euroopasta Keski-Aasian poikki Itä-Siperiaan saakka.[4] Suomessa se on yleinen Keski-Suomen korkeudelle saakka. Aikuiset perhoset lentävät heinä-elokuussa.[5]

Elinympäristö ja elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyijykeltasiipeä tavataan avoimilla ja lämpimillä paikoilla. Perhonen on yöaktiivinen ja lentää yleensä muutamia metrejä maanpinnan yläpuolelle. Molemmat sukupuolet tulevat kirkkaiden valojen luokse. Päivisin perhosia voi löytää kukilta nauttimasta mettä.[4]

Naaras munii noin 100 munaa pienissä ryhmissä ja kuolee heti saatuaan munimisen päätökseen. Toukka talvehtii ja on täysikasvuinen kesäkuun puolivälissä. Kotelo sijaitsee harmaan kotelokopan sisällä puun kaarnalla tai maassa kiven alla.[4]

Toukka syö pääasiassa jäkäliä.[4]

  1. Svenska fjärilar (ruotsiksi)
  2. UK Moths (englanniksi)
  3. kuva toukasta (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. a b c d Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ISBN 978-91-88506-58-0 s. 353–355
  5. Perhoswiki[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]