Margitta Gummel
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Margitta Gummel, 1971 | |||
Maa: Itä-Saksa | |||
Naisten yleisurheilu | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | México 1968 | kuula | |
Hopeaa | München 1972 | kuula |
Margitta Gummel (o.s. Helmbold, 29. kesäkuuta 1941 – 26. tammikuuta 2021[1]) oli DDR:ää edustanut kuulantyöntäjä ja olympiavoittaja.
Margitta Helmbold sijoittui kuulantyönnössä viidenneksi Tokion 1964 olympialaisissa. Vuonna 1966 hän voitti sisäratojen Euroopan mestaruuden ja sai ulkoratojen EM-kisoissa Budapestissa hopeaa hävittyään vain Neuvostoliiton Nadešda Tšišovalle. Syyskuussa 1968 rouva Gummel työnsi maailmanennätyksen 18,87. Méxicon 1968 olympialaisissa hän työnsi loppukilpailun kolmannella kierroksella maailmanennätyksen 19,07 ja paransi viidennellä työnnöllään tulokseksi 19,61, mikä riitti olympiavoittoon. Syyskuussa 1969 hän työnsi maailmanennätyksen 20,10 ylittäen toisena naiskuulantyöntäjänä 20 metrin rajan. Viisi päivää myöhemmin Ateenan EM-kisoissa hän sai hopeaa ja menetti maailmanennätyksensä Nadešda Tšišovalle. Helsingin EM-kisoissa 1971 Gummel sai pronssia. Münchenin 1972 olympialaisissa hän työnsi uransa parhaan tuloksen 20,22, mutta Tšišova oli jälleen parempi uudella ME-tuloksella.
Ammatiltaan Margitta Gummel oli liikennepoliisi. Hän toimi sekä DDR:n että yhdistyneen Saksan olympiakomiteassa.
DDR:n järjestelmällisestä dopingista kirjan kirjoittaneen Brigitte Berendonkin mukaan Gummel oli ensimmäisiä anabolisten steroidien käytön aloittaneita itäsaksalaisia naisurheilijoita. Lokakuussa 1967, 26-vuotiaana, Gummel oli työntänyt DDR:n ennätyksen 17,69. Kesäkuussa 1968 hän paransi ennätystään kolmeen kertaan muutamilla senttimetreillä, työntäen parhaimmillaan 17,86. Berendonkin tekemien arkistolöytöjen mukaan Gummel aloitti ensimmäisen Oral-Turinabol-kuurinsa heinäkuun loppupuolella 1968. Kuuden viikon päivittäisen dopingin käytön jälkeen hän työnsi jo 18,43 ja muutamaa viikkoa myöhemmin 22. syyskuuta hän työnsi maailmaennätyksen 18,87. Lokakuussa Méxicon olympialaisissa hän työnsi 19,61.[2]
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Olympiakultaa Méxicossa 1968 (tulos 19,61)
- Olympiahopeaa Münchenissä 1972 (tulos 20,22)
- Olympiakisoissa viides Tokiossa 1964 (tulos 16,91)
- EM-hopeaa Budapestissa 1966 (tulos 17,05) ja Ateenassa 1969 (tulos 19,58)
- EM-pronssia Helsingissä 1971 (tulos 19,22)
- EM-hallikultaa 1966
Maailmanennätykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 18,87 Frankfurt an der Oderissa 22. syyskuuta 1968
- 19,07 Méxicossa 20. lokakuuta 1968
- 19,61 Méxicossa 20. lokakuuta 1968
- 20,10 Berliinissä 11. syyskuuta 1969
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä, 2. painos, s. 112. WSOY, 1984. ISBN 951-0-11900-8
- Kluge, Volker: Olympische Sommerspiele, die Chronik III, s. 54, 170, 256. Määritä julkaisija! ISBN 3-328-00741-5
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Olympiasiegerin im Kugelstoßen Margitta Gummel ist tot Spiegel. 27.1.2021. Viitattu 27.1.2021.
- ↑ Berendonk, Brigitte: Doping: Kultaa, kunniaa, kurjuutta, s. 102–108. Suomentanut Heikkinen, Hannele. MuscleMedi, 1993. ISBN 952-9849-00-1
1948: Micheline Ostermeyer | 1952: Galina Zybina | 1956: Tamara Tyškevitš | 1960: Tamara Press | 1964: Tamara Press | 1968: Margitta Gummel | 1972: Nadežda Tšižova | 1976: Ivanka Hristova | 1980: Ilona Slupianek | 1984: Claudia Losch | 1988: Natalja Lisovskaja | 1992: Svetlana Kriveljova | 1996: Astrid Kumbernuss | 2000: Janina Karoltšyk | 2004: Yumileidi Cumbá | 2008: Valerie Vili | 2012: Valerie Adams | 2016: Michelle Carter | 2020: Gong Lijiao | 2024: Yemisi Ogunleye |
- Lähteet
- IAAF Statistics Handbook Helsinki 2005. IAAF, 2005.