Musō Jikiden Eishin-ryū
Musō Jikiden Eishin-ryū (jap.
Musō Jikiden Eishin-ryū iaidō Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomeen Muso Jikiden Eishin ryu on saapunut 1995. Suomessa harjoitellaan tällä hetkellä useita MJER-iaidon tyylisuuntia.
Musō Jikiden Eishin-ryū iaidōn perimys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eishin-ryū iaidōlla on katkeamaton, yli 450 vuoden perinne perustajastaan Hayashizaki Jinsuke Minamoto no Shigenobusta tähän päivään. Tämä tekee sen yhdeksi vanhimmista kirjallisesti varmennetuista miekkailukoulukunnista.
- Hayashizaki Jinsuke Minamoto Shigenobu, perustaja
- Tamiya Heibei Narimasa, 2. päämies
- Nagano Muraku Nyudo, 3. päämies
- Momo Gumbei Mitsushige, 4. päämies
- Arikawa Shozaemon Munetsugu, 5. päämies
- Banno Denemon no Jo Nobusada, 6. päämies
- Hasegawa Mondonosuke Eishin, 7. päämies
- Arai Seitetsu Seishin, 8. päämies
- Hayashi Rokudayu Morimasa, 9. päämies
- Hayashi Yasudaya Seisho, 10. päämies
- Oguro Motoemon Kiyokatsu, 11. päämies
- Hayashi Masu no Jo Masanari, 12. päämies
- Yoda Manzo Takakatsu, 13. päämies
- Hayashi Yadayu Masataka, 14. päämies
- Tanimura Kame no Jo Takakatsu, 15. päämies
- Goto Masasuke, 16. päämies
- Ōe Masamichi (1852-1927), 17. päämies
- Hogiyama Namio (1891-1935), 18. päämies
- Fukui Harumasa (1884-1971), 19. päämies
- Kono Hyakuren (1899-1974), 20. päämies
- Fukui Torao Seisan (1916-2001), 21. päämies
- Ikeda Takashi Seiko (1932-), 22. päämies
- Fukui Masato, 23. päämies
Tekniikkasarjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Musō Jikiden Eishin-ryū sisältää 45 yksinään tehtävää muotoa ja 45 parimuotoa. Osaa parimuotojen sarjoista kuitenkin harjoitellaan harvemmin ja vain edistyneiden harjoittelijoiden kesken.
Yksin tehtävät tekniikat (Waza)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yksin tehtävässä tekniikassa käytetään pitkää miekkaa.
Seiza no Bu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perinteen harjoittelu aloitetaan kata-sarjalla, jota kutsutaan usein nimellä Ōmori-ryū. Tämä on ollut itsenäinen miekanvetokoulukunta jonka tyyliin liitti perinteen 17. päämies Ōe Masamichi (1852-1927). Japanista saattaa yhä löytyä Ōmori-ryūta itsenäisenä iai-perinteenä harjoittelevia. Tekniikkasarja suoritetaan polvi-istunnasta (seiza).
(jap.
- (jap.
前 , Mae) - (jap.
右 , Migi) - (jap.
左 , Hidari) - (jap.
後 , Ushiro) - (jap.
八重 垣 , Yaegaki) - (jap. 受流, Ukenagashi)
- (jap.
介錯 , Kaishaku) - (jap.
附 込 , Tsukekomi) - (jap.
月影 , Tsukikage) - (jap.
追風 , Oikaze) - (jap. 抜打, Nukiuchi)
Tatehiza no Bu (Chūden)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä](jap.
(jap.
- (jap.
横雲 , Yokogumo) - (jap.
虎 一 足 , Tora no issoku) - (jap.
稲妻 , Inazuma) - (jap.
浮雲 , Ukigumo) - (jap.
颪 , Oroshi) - (jap.
岩波 , Iwanami) - (jap.
鱗 返 , Urokogaeshi) - (jap.
波 返 , Namigaeshi) - (jap.
瀧 落, Takiotoshi) - (jap.
真向 , Makkō)
Okuiai Iwaza no Bu (Okuden)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Termi (jap.
(jap.
- (jap.
霞 , Kasumi) - (jap.
脛 囲 , Sunegakoi) - (jap.
戸 詰 , Tozume) - (jap.
戸脇 , Towaki) - (jap.
四方 切 , Shihōgiri) - (jap.
棚下 , Tanashita) - (jap.
両 詰 , Ryōzume) - (jap.
虎 走 , Torabashiri)
Okuiai Tachiwaza no Bu (Okuden)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tachiwaza-sarja suoritetaan seisaaltaan (poikkeuksena kolme Itomagoi-kataa jotka tehdään seiza-istunnasta)
(jap.
- (jap.
行 連 , Yukizure) - (jap.
連 達 , Tsuredachi) - (jap.
惣 捲 , Sō Makuri) - (jap.
惣 留 , Sō Dome) - (jap.
信夫 , Shinobu) - (jap.
行 違 , Yukichigai) - (jap.
袖 摺 返 , Sode Surigaeshi) - (jap.
門 入 , Mon'iri) - (jap.
壁 添, Kabezoe) - (jap. 受流, Ukenagashi)
- (jap.
暇 乞其の一 , Itomagoi Sono Ichi) - (jap.
暇 乞其の二 , Itomagoi Sono Ni) - (jap.
暇 乞其の三 , Itomagoi Sono San)
Bangai no Bu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Termi (jap.
(jap.
Jotkut perimyslinjat lukevat muunnelmat Hayanami ja Raiden tekniikoista mukaan Bangai-sarjaan.
Parimuodot (Kumitachi)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koulukuntaan kuuluu myös pariharjoituksia (kumitachi,
Joissain katoissa miekka on aloittaessa jo esillä, toisissa taas tekniikka alkaa miekan vedolla. Parikatoja harjoitellaan yleensä puisilla miekoilla. Ylemmät dan-arvot saattavat harjoitella myös terävillä miekoilla.
Tachi Uchi no Kurai
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä](jap.
Tachi Uchi no Kurai (Koryū)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perinteisessä versiossa (kutsutaan myös nimellä Koden Tachi Uchi no Kurai) sarjasta on kymmenen tekniikkaa
- (jap.
出合 , Deai) - (jap.
附 込 , Tsukekomi) - (jap. 請流, Ukenagashi)
- (jap. 請込, Ukekomi)
- (jap.
月影 , Tsukikage) - (jap.
水月 刀 , Suigetsutō) - (jap.
絶妙 剣 , Zetsumyōken) - (jap.
独 妙 剣 , Dokumyōken) - (jap.
心 明 剣 , Shinmyōken) - (jap.
打 込 , Uchikomi)
Tachi Uchi no Kata (Ōe Masamichin versio)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ōe Masamichin muokkaamassa versiossa on seitsemän tekniikkaa
- (jap.
出合 , Deai) - (jap.
拳 取 , Kobushitori) - (jap.
絶妙 剣 , Zetsumyōken) - (jap.
独 妙 剣 , Dokumyōken) - (jap.
鍔 留 , Tsubadome) - (jap. 請流, Ukenagashi)
- (jap.
真方 , Makkō)
Tsume Ai no Kurai
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä](jap.
- (jap.
発 早 , Hassō) - (jap.
拳 取 , Kobushitori) - (jap.
岩浪 , Iwanami) - (jap.
八重 垣 , Yaegaki) - (jap.
鱗 返 , Urokogaeshi) - (jap.
位 弛 , Kurai Yurumi) - (jap.
燕 返 , Tsubame Gaeshi) - (jap.
眼 関 落, Ganseki Otoshi) - (jap.
水月 刀 , Suigetsutō) - (jap.
霞 剣 , Kasumi Ken)
Daishō Zume
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä](jap.
- (jap.
抱 詰 , Dakizume) - (jap.
骨 防 , Koppō) - (jap.
柄 留 , Tsukadome) - (jap.
小手 留 , Kotedome) - (jap.
胸 捕 , Munatori) - (jap.
右 伏 , Migifuse) - (jap.
左 伏 , Hidarifuse) - (jap.
山形 詰 , Yamagatazume)
Daishō Tachi Zume
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä](jap.
- (jap. 〆
捕 , Shimetori) - (jap.
袖 摺 返 , Sode Surigaeshi) - (jap.
鍔 打返 , Tsuba Uchikaeshi) - (jap.
骨 防 返 , Koppōgaeshi) - (jap.
蜻蛉 返 , Tonbōgaeshi) - (jap.
乱 曲 , Rankyoku) - (jap.
移 り, Utsuri)
Daikendori
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä](jap.
- (jap.
無 剣 , Muken) - (jap.
水石 , Suiseki) - (jap.
外 石 , Gaiseki) - (jap.
鉄石 , Tesseki) - (jap.
榮 眼 , Eigan) - (jap.
榮 月 , Eigetsu) - (jap.
山風 , Yamakaze) - (jap.
橇 橋 , Sorihashi) - (jap.
雷電 , Raiden) - (jap.
水月 , Suigetsu)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisuuslähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Timo Reenpää (päätoimittaja): BU - Samurain ammatti / Hashi 20/1998. Hashi (silta) ; Japanilaisen Kulttuurin Ystävät ry, 1998. ISBN 951-98012-1-9.
- Donn F. Draeger: Modern Bujutsu & Budo, vol. 3. Weatherhill, 1974. ISBN 0-8348-0351-8.
- Oscar Ratti, Adele Westbrook: Secrets of the Samurai , A Survey of the Martial Arts of Feudal Japan. Castle Books, 1973. ISBN 0-7858-1073-0.
- Nicklaus Suino: The Art of Japanese Swordsmanship - A Manual of Eishin-Ryu Iaido. Weatherhill, 1994, 10. painos 2006. ISBN 0-8348-0300-3.
- Araki-ryū
- Bujinkan budō taijutsu
- Daitō-ryū aiki jūjutsu
- Hontai Yōshin-ryū jūjutsu
- Hyōhō niten ichi-ryū
- Ikkaku-ryū juttejutsu
- Isshin-ryū kusarigamajutsu
- Ittatsu-ryū hojōjutsu
- Kashima-Shinryū
- Kashima shinden jikishinkage-ryū
- Kashima shintō-ryū
- Jissen kobudō Jinenkan
- Mugai-ryū
- Musō Jikiden Eishin-ryū
- Musō Shinden-ryū
- Negishi-ryū
- Nen-ryū
- Ittō-ryū
- Shindō Musō-ryū
- Shintō-ryū kenjutsu
- Suiō-ryū iai kenpō
- Takenouchi-ryū
- Taura Musō-ryū kobudō
- Tendō-ryū naginatajutsu
- Tenshin shōden Katori shintō-ryū
- Toda-ryū
- Toyama-ryū
- Uchida-ryū tanjōjutsu