Musō Jikiden Eishin-ryū

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Haruna Matsuo sensei (1925-14. syyskuuta 2002)

Musō Jikiden Eishin-ryū (jap. 無双むそう直伝じきでん英信えいしんりゅう, tai 無雙むそう直傳じきでん英信えいしんりゅう) on klassinen japanilainen miekan vedon koulukunta ja nykyään Musō Shinden-ryūn kanssa yleisimmin harjoiteltu iaidō-koulukunta. Tyylin perustaja oli samurai Hayashizaki Jinsuke Minamoto no Shigenobu (15461621) Kanagawan prefektuurista ja sillä on 450 vuoden katkeamaton historia.

Musō Jikiden Eishin-ryū iaidō Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomeen Muso Jikiden Eishin ryu on saapunut 1995. Suomessa harjoitellaan tällä hetkellä useita MJER-iaidon tyylisuuntia.

Musō Jikiden Eishin-ryū iaidōn perimys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tomb of Tanimura Kamenojō Yorikatsu, 15th head of the Musō Jikiden Eishin-ryū
Musō Jikiden Eishin-ryū:n 17. päämies Ōe Masamichi

Eishin-ryū iaidōlla on katkeamaton, yli 450 vuoden perinne perustajastaan Hayashizaki Jinsuke Minamoto no Shigenobusta tähän päivään. Tämä tekee sen yhdeksi vanhimmista kirjallisesti varmennetuista miekkailukoulukunnista.

  • Hayashizaki Jinsuke Minamoto Shigenobu, perustaja
  • Tamiya Heibei Narimasa, 2. päämies
  • Nagano Muraku Nyudo, 3. päämies
  • Momo Gumbei Mitsushige, 4. päämies
  • Arikawa Shozaemon Munetsugu, 5. päämies
  • Banno Denemon no Jo Nobusada, 6. päämies
  • Hasegawa Mondonosuke Eishin, 7. päämies
  • Arai Seitetsu Seishin, 8. päämies
  • Hayashi Rokudayu Morimasa, 9. päämies
  • Hayashi Yasudaya Seisho, 10. päämies
  • Oguro Motoemon Kiyokatsu, 11. päämies
  • Hayashi Masu no Jo Masanari, 12. päämies
  • Yoda Manzo Takakatsu, 13. päämies
  • Hayashi Yadayu Masataka, 14. päämies
  • Tanimura Kame no Jo Takakatsu, 15. päämies
  • Goto Masasuke, 16. päämies
  • Ōe Masamichi (1852-1927), 17. päämies
  • Hogiyama Namio (1891-1935), 18. päämies
  • Fukui Harumasa (1884-1971), 19. päämies
  • Kono Hyakuren (1899-1974), 20. päämies
  • Fukui Torao Seisan (1916-2001), 21. päämies
  • Ikeda Takashi Seiko (1932-), 22. päämies
  • Fukui Masato, 23. päämies

Tekniikkasarjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musō Jikiden Eishin-ryū sisältää 45 yksinään tehtävää muotoa ja 45 parimuotoa. Osaa parimuotojen sarjoista kuitenkin harjoitellaan harvemmin ja vain edistyneiden harjoittelijoiden kesken.

Yksin tehtävät tekniikat (Waza)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksin tehtävässä tekniikassa käytetään pitkää miekkaa.

Perinteen harjoittelu aloitetaan kata-sarjalla, jota kutsutaan usein nimellä Ōmori-ryū. Tämä on ollut itsenäinen miekanvetokoulukunta jonka tyyliin liitti perinteen 17. päämies Ōe Masamichi (1852-1927). Japanista saattaa yhä löytyä Ōmori-ryūta itsenäisenä iai-perinteenä harjoittelevia. Tekniikkasarja suoritetaan polvi-istunnasta (seiza).

(jap. 正座せいざ, Seiza no Bu) koostuu seuraavista tekniikoista:

  1. (jap. まえ, Mae)
  2. (jap. みぎ, Migi)
  3. (jap. ひだり, Hidari)
  4. (jap. のち, Ushiro)
  5. (jap. 八重やえかき, Yaegaki)
  6. (jap. 受流, Ukenagashi)
  7. (jap. 介錯かいしゃく, Kaishaku)
  8. (jap. こみ, Tsukekomi)
  9. (jap. 月影つきかげ, Tsukikage)
  10. (jap. 追風おいかぜ, Oikaze)
  11. (jap. 抜打, Nukiuchi)

Tatehiza no Bu (Chūden)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(jap. ちゅうでん, Chūden) -sarjan on luonut Hasegawa Eishin ja sitä kutsutaan yleisesti nimellä Eishin-ryū. Tämä tekniikkasarja suoritetaan (poikkeuksena Makkō-kata) puoli-istuvasta asennosta eli tatehizasta.

(jap. 立膝たてひざ, Tatehiza no Bu) koostuu seuraavista tekniikoista:

  1. (jap. 横雲よこぐも, Yokogumo)
  2. (jap. とらいちそく, Tora no issoku)
  3. (jap. 稲妻いなづま, Inazuma)
  4. (jap. 浮雲うきぐも, Ukigumo)
  5. (jap. おろし, Oroshi)
  6. (jap. 岩波いわなみ, Iwanami)
  7. (jap. うろこかえし, Urokogaeshi)
  8. (jap. なみかえし, Namigaeshi)
  9. (jap. たき, Takiotoshi)
  10. (jap. 真向まっこう, Makkō)

Okuiai Iwaza no Bu (Okuden)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Termi (jap. 奥伝おくでん, Okuden) voidaan kääntää perinteen sisimmäksi harjoitteluksi. Okuden -tekniikkasarja koostuu vaativista edistyneistä tekniikoista. Iwaza-sarja suoritetaan puoli-istuvasta asennosta eli (tatehiza)sta.

(jap. 奥居おくいごうきょぎょう, Okuiai Iwaza no Bu) koostuu seuraavista tekniikoista:

  1. (jap. かすみ, Kasumi)
  2. (jap. ずねかこえ, Sunegakoi)
  3. (jap. つめ, Tozume)
  4. (jap. 戸脇とわき, Towaki)
  5. (jap. 四方しほうきり, Shihōgiri)
  6. (jap. 棚下たなした, Tanashita)
  7. (jap. りょうつめ, Ryōzume)
  8. (jap. とらはし, Torabashiri)

Okuiai Tachiwaza no Bu (Okuden)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tachiwaza-sarja suoritetaan seisaaltaan (poikkeuksena kolme Itomagoi-kataa jotka tehdään seiza-istunnasta)

(jap. 奥居おくいごう立業たちわざ, Okuiai Tachiwaza no Bu) koostuu seuraavista tekniikoista:

  1. (jap. くだりれん, Yukizure)
  2. (jap. れんたち, Tsuredachi)
  3. (jap. そうめく, Sō Makuri)
  4. (jap. そうとめ, Sō Dome)
  5. (jap. 信夫しのぶ, Shinobu)
  6. (jap. くだりたがえ, Yukichigai)
  7. (jap. そですりかえし, Sode Surigaeshi)
  8. (jap. もんいれ, Mon'iri)
  9. (jap. かべ, Kabezoe)
  10. (jap. 受流, Ukenagashi)
  11. (jap. ひま乞其のいち, Itomagoi Sono Ichi)
  12. (jap. ひま乞其の, Itomagoi Sono Ni)
  13. (jap. ひま乞其のさん, Itomagoi Sono San)

Termi (jap. 番外ばんがい, Bangai) voidaan kääntää erityisiksi tekniikoiksi. Nämä eivät ole vanhaa perinnettä vaan Ōe Masamichin luomia tekniikoita. Lisäksi tekniikoihin kuuluvat Hayanuki ja tämän variaationa Katate Hayanuki. Nämä ovat Ōe Masamichin luoma tapa harjoitella Tatehiza no Buta.

(jap. 番外ばんがい, Bangai no bu) koostuu seuraavista tekniikoista:

  1. (jap. はやなみ, Hayanami)
  2. (jap. 雷電らいでん, Raiden)
  3. (jap. 迅雷じんらい, Jinrai)

Jotkut perimyslinjat lukevat muunnelmat Hayanami ja Raiden tekniikoista mukaan Bangai-sarjaan.

Parimuodot (Kumitachi)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulukuntaan kuuluu myös pariharjoituksia (kumitachi, くみ太刀だち). Näiden harjoittelu voi olla hyvinkin dōjō-kohtaista. Muiden kuin Tachi Uchi no Kurai ja Tsume Ai no Kurai -sarjojen hallitseminen on Euroopassa harvinaista. Japanissa kumitachi-harjoittelu on yleisempää. Paritekniikoissa harjoitellaan miekan käytön lisäksi runsaasti tarttumisia ja vastustajan aseista riisumista. Parimuodot sisältävät monia tekniikoita sekä pitkälle että lyhyelle miekalle

Joissain katoissa miekka on aloittaessa jo esillä, toisissa taas tekniikka alkaa miekan vedolla. Parikatoja harjoitellaan yleensä puisilla miekoilla. Ylemmät dan-arvot saattavat harjoitella myös terävillä miekoilla.

Tachi Uchi no Kurai

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(jap. 太刀打たちうちくらい, Tachi Uchi no Kurai) on ensimmäinen parimuotojen sarja Eishin-ryūssä. Sekä opettaja- että oppilaspuoli käyttävät vain pitkää miekkaa. Tekniikat lähtevät seisovasta asennosta. Sarjasta on kaksi versiota; alkuperäinen sekä Ōe Masamichin muotoilema versio.

Tachi Uchi no Kurai (Koryū)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteisessä versiossa (kutsutaan myös nimellä Koden Tachi Uchi no Kurai) sarjasta on kymmenen tekniikkaa

  1. (jap. 出合であい, Deai)
  2. (jap. こみ, Tsukekomi)
  3. (jap. 請流, Ukenagashi)
  4. (jap. 請込, Ukekomi)
  5. (jap. 月影つきかげ, Tsukikage)
  6. (jap. 水月すいげつがたな, Suigetsutō)
  7. (jap. 絶妙ぜつみょうけん, Zetsumyōken)
  8. (jap. どくみょうけん, Dokumyōken)
  9. (jap. こころあかりけん, Shinmyōken)
  10. (jap. こみ, Uchikomi)
Tachi Uchi no Kata (Ōe Masamichin versio)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ōe Masamichin muokkaamassa versiossa on seitsemän tekniikkaa

  1. (jap. 出合であい, Deai)
  2. (jap. こぶし, Kobushitori)
  3. (jap. 絶妙ぜつみょうけん, Zetsumyōken)
  4. (jap. どくみょうけん, Dokumyōken)
  5. (jap. つばとめ, Tsubadome)
  6. (jap. 請流, Ukenagashi)
  7. (jap. 真方まがた, Makkō)

Tsume Ai no Kurai

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(jap. つめあいくらい, Tsume Ai no Kurai) on Eishin-ryūn toinen parikatasarja. Sekä opettaja että oppilas käyttävät pitkää miekkaa. Tekniikat aloitetaan joko tatehiza-istunnasta tai seisovasta asennosta.

  1. (jap. はつはや, Hassō)
  2. (jap. こぶし, Kobushitori)
  3. (jap. 岩浪いわなみ, Iwanami)
  4. (jap. 八重やえかき, Yaegaki)
  5. (jap. うろこかえし, Urokogaeshi)
  6. (jap. くらいたゆ, Kurai Yurumi)
  7. (jap. つばめかえし, Tsubame Gaeshi)
  8. (jap. せき, Ganseki Otoshi)
  9. (jap. 水月すいげつがたな, Suigetsutō)
  10. (jap. かすみけん, Kasumi Ken)

(jap. 大小だいしょうつめ, Daishō Zume) on Eishin-ryūn kolmas parikatasarja. Sekä pitkää että lyhyttä miekkaa (daishō) käytetään. Tekniikat aloitetaan tatehiza-istunnasta.

  1. (jap. だきつめ, Dakizume)
  2. (jap. ほねぼう, Koppō)
  3. (jap. とめ, Tsukadome)
  4. (jap. 小手こてとめ, Kotedome)
  5. (jap. むね, Munatori)
  6. (jap. みぎふく, Migifuse)
  7. (jap. ひだりふく, Hidarifuse)
  8. (jap. 山形やまがたつめ, Yamagatazume)

Daishō Tachi Zume

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(jap. だい小立おだちつめ, Daishō Tachi Zume)on Eishin-ryūn neljäs parikatasarja. Sekä pitkää että lyhyttä miekkaa (daishō) käytetään. Tekniikat aloitetaan seisten.


  1. (jap. , Shimetori)
  2. (jap. そですりかえし, Sode Surigaeshi)
  3. (jap. つば打返うちがえし, Tsuba Uchikaeshi)
  4. (jap. ほねぼうかえし, Koppōgaeshi)
  5. (jap. 蜻蛉とんぼかえし, Tonbōgaeshi)
  6. (jap. らんきょく, Rankyoku)
  7. (jap. うつ, Utsuri)

(jap. だいけん, Daikendori) on Eishin-ryūn viides parikatasarja ja sisältää kymmenen tekniikkaa. Ensimmäisissä neljässä oppilaalla eli shidachilla on aseena lyhyt miekka eli kodachi kun opettajalla eli uchidachilla on aseenaan pitkä miekka. Lopuissa kuudessa tekniikassa molemmilla on aseinaan pitkä miekka.

  1. (jap. けん, Muken)
  2. (jap. 水石みずいし, Suiseki)
  3. (jap. そとせき, Gaiseki)
  4. (jap. 鉄石てっせき, Tesseki)
  5. (jap. さかえ, Eigan)
  6. (jap. さかえがつ, Eigetsu)
  7. (jap. 山風やまかぜ, Yamakaze)
  8. (jap. そりきょう, Sorihashi)
  9. (jap. 雷電らいでん, Raiden)
  10. (jap. 水月すいげつ, Suigetsu)

Kirjallisuuslähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Timo Reenpää (päätoimittaja): BU - Samurain ammatti / Hashi 20/1998. Hashi (silta) ; Japanilaisen Kulttuurin Ystävät ry, 1998. ISBN 951-98012-1-9.
  • Donn F. Draeger: Modern Bujutsu & Budo, vol. 3. Weatherhill, 1974. ISBN 0-8348-0351-8.
  • Oscar Ratti, Adele Westbrook: Secrets of the Samurai , A Survey of the Martial Arts of Feudal Japan. Castle Books, 1973. ISBN 0-7858-1073-0.
  • Nicklaus Suino: The Art of Japanese Swordsmanship - A Manual of Eishin-Ryu Iaido. Weatherhill, 1994, 10. painos 2006. ISBN 0-8348-0300-3.


Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.