Mustanmeren laivasto
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Tukikohta-, joukko-osasto/laivue-, kalustotiedot vanhentuneita. Sisältö pääosin lähteetöntä; jokainen kappale olisi lähteistettävä. |
Mustanmeren laivasto (ven. Черноморский флот, Tšernomorski flot, ukr. Чорноморський флот, Tšornomorskyi flot) on Venäjän laivaston Mustallamerellä, Asovanmerellä ja Välimerellä operoiva laivasto-osasto. Se perustettiin 1783. Neuvostoliiton aikana se oli osa Neuvostoliiton laivastoa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keisarillinen Venäjä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mustanmeren laivaston perustajana pidetään ruhtinas Potjomkinia, joka perusti sen pääasiallisen tukikohdan Sevastopoliin 13. toukokuuta 1783.[1]
Venäjän pysyvänä tavoitteena oli 1800-luvulla saada pääsy Bosporin läpi. Venäjän ja osmanien 1833 solmiman sopimuksen vuoksi suurvallat kokoontuivat ja vuoden 1841 Lontoon sopimus kielsi sotalaivojen purjehtimisen salmen läpi Mustaltamereltä Välimerelle.
Vuonna 1853 syttyneessä Krimin sodassa Britannia, Ranska ja Osmanien valtakunta taistelivat Venäjää vastaan ja tuolloin myös Venäjän Mustanmeren laivasto upotettiin liittokunnan valloittaessa Sevastopolin. Vuoden 1856 Pariisin rauha demilitarisoi Mustanmeren ja Venäjän menetti oikeuden pitää laivastoa Mustallamerellä tai rakentaa sinne linnoituksia. Venäjä sanoutui kuitenkin irti sopimuksesta 1870.
Ensimmisessä maailmansodassa Mustallamerellä oli jälleen yhteenottoja Venäjän ja Osmanien välillä, ja myöhemmin keskusvaltojen ja Venäjän välillä., Saksalaiset saivat Sevastopolin laivastotukikohdan, ja luovuttivat sinne jääneet alukset Venäjän sisällissodassa valkoisten puolelle. Ne siirtyivät Neuvostoliiton haltuun vasta vuonna 1924.
Neuvostoliitto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toisessa maailmansodassa Saksa pääsi Krimille, mutta laivasto säilyi Neuvostoliiton hallussa ja osallistui puolustukseen Odessan taistelussa ja Sevastopolin piirityksessä. Sairaalalaiva Armenia upposi saksalaisten pommituksessa vieden mukanaan tuhansia haavoittuneita.
Venäjä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ukrainan itsenäistyttyä Neuvostoliitosta vuonna 1991 alkoi Venäjän ja Ukrainan välinen kiista ydinaseista ja myös Mustanmeren laivaston alusten jakamisesta Venäjän ja Ukrainan kesken. Neuvostoliiton hajotessa Mustanmeren laivastossa oli eri arvioiden mukaan 300–635 alusta ja sukellusvenettä.[2] Laivaston jakamisesta päästiin sopimukseen vuonna 1997.
Ukrainan ja Venäjän kiisteltyä Sevastopolissa sijaitsevan Krimin laivastoaseman vuokraamisesta Venäjän aloitti uuden pääsataman rakentamisen Novorossijskiin, jonne sen oli määrä valmistua vuonna 2012.
Mustenmeren laivasto osallistui 2008 Etelä-Ossetiasta käytyjen taistelujen aikana Georgian merisaartoon Abhasian rannikolla. Ohjusvene Miraž upotti Georgian merivoimien yhden aluksen neljästä saartaneita aluksia lähestyneestä aluksesta.
Vuonna 2010 allekirjoitettiin Harkovan sopimus, jolla Sevastopolin laivastotukikohdan vuokraa jatkettiin ainakin vuoteen 2042 asti. Venäjä irtautui sopimuksesta yksipuolisesti miehitettyään Krimin niemimaan.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022– käsitti huhtikuussa 2022 meritaisteluita, joissa laivaston lippualus ohjusristeilijä Moskva tuhoutui. Ukrainan asevoimat ampuivat sitä kohti eri lähteiden mukaan joko kaksi tai kolme meritorjuntaohjusta. Osumien jälkeisessä hinauksessa alus upposi.
Lokakuussa 2022 Sevastopolissa sijaitseviin sotilaskohteisiin tehtiin isku drooneilla ja kauko-ohjattuilla miehittämättömillä pinta-aluksilla (USV).[3]
Organisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 30. pinta-alusdivisioona
- 11. sukellusvenetorjunta-alusprikaati
- Ohjusfregatti Admiral Makarov, laivaston lippualus (sen jälkeen kun ohjusristeilijä Moskva upposi huhtikuussa 2022)
- 197. maihinnousualusprikaati
- 11. sukellusvenetorjunta-alusprikaati
- 247. erillinen sukellusvenelaivue
- 68. aluevesivartioalusprikaati
- 400. sukellusveneentorjuntalaivue
- 418. miinanraivauslaivue
- 41. ohjusveneprikaati
- 166. Novorossijskin kevyt ohjusvenelaivue
- 615 Bora, 1989
- 616 ohjusvene Samum, 1992
- 617 ohjusvene Miraž
- 620 ohjusvene Štil
- 295. Sulinan ohjusvenelaivue
- 47. huoltoyksikkö
- 166. Novorossijskin kevyt ohjusvenelaivue
- 184. aluevesivartioprikaati
- 112. tiedustelualusprikaati
- 9. merialushuoltoprikaati
Alukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| laivastoon kuuluu vuonna 2022[4] | laivastoon kuuluu vuonna 2023[5] | laivastoon kuuluu vuonna 2024[6] | Ukrainan tuhoamia[7] | |
| dieselkäyttöisiä hyökkäyssukellusveneitä | 6 | 6 | 5 | 1 (Rostov-on-Don)[7] |
| risteilijöitä | 1 | 0 | 0 | 1 (Moskva)[7] |
| fregatteja | 5 | 5 | 5 | |
| korvetteja | 14 | 14 | 15 | 1 (Ivanovets)[8] |
| vartiolaivoja | 8 | 8 | 9 | 1 "Project 22160" (Sergei Kotov)[9] |
| partioveneitä | 14 | 10 | 10 | 3 Raptor-luokka[7] + 1 "Project 640"[7] |
| miinanraivausaluksia | 10 | 10 | 10 | |
| maihinnousualuksia | 10 | 8 | 8 | Minsk[7] + 1 Serna-luokka[7] + 1 Tapir-luokka (Saratov)[7] + 2 Ropucha-luokka (Tsezar Kunikov[10] ja Novocherkassk[11]) |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Steven Aftergood: Black Sea Fleet (BSF) Federation of American Scientists. 2000. Viitattu 28.12.2022.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Today on May 13, 1783, Prince Grigory Potemkin founded the Russian Black Sea Fleet. History On This Day. Arkistoitu 28.12.2022. Viitattu 28.12.2022.
- ↑ Ukraina ei luovu Mustanmeren laivastosta Kiista kolmestasadasta sotalaivasta hiertää pahasti Venäjän ja Ukrainan suhteita Helsingin Sanomat. 1992. Viitattu 28.12.2022.
- ↑ Largest drone strike on Russia since the start of the war 16 drones attack Black Sea Fleet at the Port of Sevastopol Meduza, meduza.io. 29.10.2022. Viitattu 5.11.2022. (englanniksi)
- ↑ THE MILITARY BALANCE 2022. Routledge, 2022. ISBN 978-1-032-27900-8
- ↑ Chipman, John: THE MILITARY BALANCE 2023. Routledge, 2023. ISBN 978-1-032-50895-5
- ↑ THE MILITARY BALANCE 2024. Routledge, 2024. ISBN 978-1-032-78004-7
- ↑ a b c d e f g h David Brennan Diplomatic Correspondent: Russian Black Sea Fleet's losses since Ukraine war began: Full list Newsweek. 8.11.2023. Viitattu 2.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Dan Sabbagh, Pjotr Sauer, Luke Harding: Ukraine thought to have sunk Russian warship near occupied Crimea The Guardian. 1.2.2024. Viitattu 15.2.2024. (englanti)
- ↑ Ukraine war: Russian Black Sea fleet ship sunk in drone attack, Kyiv says bbc.com. 5.3.2024. Viitattu 5.3.2024. (englanti)
- ↑ Mikko Pulliainen: Ukraina on tuhonnut 30 prosenttia Venäjän Ropucha-luokan maihinnousualuksista Tekniikka&Talous. 15.2.2024. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ UK Defense Ministry confirms Ukrainian strike 'completely destroyed' Russian landing ship The Kyiv Independent. 28.12.2023. Viitattu 15.2.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mustanmeren laivasto Wikimedia Commonsissa
- Black Sea Fleet Military History
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||
.svg){kind=small}