Olli Immonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Olli Immonen
Immonen vuonna 2023.
Immonen vuonna 2023.
Henkilötiedot
Syntynyt18. helmikuuta 1986 (ikä 38)
Nivala
Poliitikko
Puolue perussuomalaiset
Asema kansanedustaja (2011–2023)
kaupunginvaltuutettu (2009–2017)
Vaalipiiri Oulu
Kotipaikka Oulu
Uskonto uskonnoton[1]
Aiheesta muualla
Virallinen sivu

Olli Juhani Immonen (s. 18. helmikuuta 1986 Nivala)[2] on suomalainen perussuomalaisten poliitikko, joka on toiminut kansanedustajana 2011–2023 Oulun vaalipiiristä. Lisäksi hän on toiminut Oulun kaupunginvaltuutettuna vuosina 2009–2017 ja 2021 lähtien.[3] Immonen on Suomen Sisun entinen puheenjohtaja (2013–2019) ja kuului Nuivan manifestin allekirjoittajiin vuonna 2010. Nykyisin Olli Immonen toimii perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteerinä.[4]

Tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Immonen valmistui Kuhmon yhteislukiosta vuonna 2005[5] muttei suorittanut ylioppilastutkintoa[6]. Hän aloitti varusmiespalveluksen vuonna 2006 mutta keskeytti sen loukkaantumisen vuoksi.[7] Vuonna 2008 Immonen suoritti ammattikoulussa turvallisuusalan perustutkinnon[3] ja valmistui turvallisuusvalvojaksi[5]. Ennen kansanedustajuuttaan hän työskenteli vuodesta 2007 alkaen Securitaksen palveluksessa.[3]

Poliittinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Immonen on ollut Oulun kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 2009–2017 ja 2021–.[8] Eduskuntaan hänet valittiin ensimmäisen kerran vuoden 2011 vaaleissa Oulun vaalipiiristä 6 419 äänellä.[9] Hän oli tuolloin valitun eduskunnan nuorin kansanedustaja.[10] Immonen oli yksi Jussi Halla-ahon ennen vaaleja suosittelemista niin sanotulle ”Halla-ahon listalle” kuuluneista ehdokkaista.[11] Immosen vaaliteemoja oli sananvapauden turvaaminen. Hänen mukaansa laista tulisi poistaa esimerkiksi kohta, joka kieltää kiihotuksen kansanryhmää vastaan.[12] Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Immonen ei enää päässyt jatkokaudelle.

Immonen oli Perussuomalaisten Nuorten hallituksen jäsenenä vuosina 2006 ja 2011–2012. Hän on ollut vuodesta 2007 Suomalaisuuden liiton ja Suomen Sisun jäsen. Hän toimi vuodesta 2007 myös Suomen Sisun Pohjois-Pohjanmaan piiripäällikkönä.[5] Vuonna 2013 Immonen valittiin Suomen Sisun puheenjohtajaksi.[13]

Immonen valittiin toiselle kaudelle vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Eduskunnassa Immonen on tarkastusvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan sekä Yleisradion hallintoneuvoston jäsen. Kaudella 2011–2015 hän oli myös tulevaisuusvaliokunnan jäsen ja sen Kestääkö hyvinvointiyhteiskunta? -jaoston puheenjohtaja.[3][14]

Näkemyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Immonen kuvailee itseään kansallisliberaaliksi. Kansallisliberalismissa yhdistyvät kansallismielisyys ja liberalistinen politiikka. Immonen kannattaa ajatusta itsenäisestä kansallisvaltiosta, jossa arvostetaan laajoja yksilönvapauksia ja -vastuuta, sananvapautta, demokratiaa, alhaista verotusta, vapaata markkinataloutta ja isänmaallisuutta.[5][15] Immonen vastustaa globaalia kapitalismia ja sen "perustana" olevaa uusliberalismia.[16] Poliittisena esikuvanaan Immonen pitää Anders Chydeniusta ja on kertonut ihailevansa myös edesmennyttä itävaltalaispoliitikko Jörg Haideria.[17][18]

Immonen suhtautuu kriittisesti muun muassa Euroopan unionin liittovaltiokehitystä sekä monikulttuurisuutta ja hallitsematonta maahanmuuttoa kohtaan.[19] Hän vastustaa pakkoruotsia ja Suomen virallista kaksikielisyyttä. Immosen mukaan Suomen kaksikielisyys on ”keinotekoisesti ylläpidettyä” ja Suomi pitäisi muuttaa yksikieliseksi valtioksi.[20]

Immonen on arvostellut vuoden 2011 aselakia. Hänen mielestään lailla hankaloitetaan aseharrastusta ja kuormitetaan poliisin voimavaroja. Immonen on arvostellut poliisin tiedonsaantioikeuden lisäämistä aseluvan hakijan terveydentilan osalta. Hänen mukaansa tämä saattaa tuhota lääkärin ja potilaan välisen luottamussuhteen. Immosen mielestä asekohtaisesta lupajärjestelmästä tulisi luopua ja siirtyä henkilön soveltuvuutta arvioivaan ”aseajokorttijärjestelmään”. Samalla voitaisiin luopua asekohtaisesta tarveharkinnasta sekä tiettyjen aseluokkien, kuten taskuaseiden valvonnasta.[21]

Immonen on sanonut arvostavansa enemmän modernia länsimaista kulttuuria kuin islamilaista kulttuuria mutta pitävänsä ihmisiä samanarvoisina ihonväristä riippumatta.[22] Immosen mukaan islam on ”suvaitsematon, hyvin alkeellinen, vapautta rajoittava ja ihmisoikeuksia loukkaava uskonto”. Hänen mukaansa muslimit ”hirttävät homoja”, ”alistavat, raiskaavat ja joukkoraiskaavat naisia”, ”vainoavat juutalaisia” ja ”rakastavat Adolf Hitlerin Taisteluni-teosta”.[23] Immosen mielestä ”islamisaatio on yksi merkittävimmistä suurista haasteista länsimaisessa yhteiskunnassa”.[24] Hän uskoo, että ”nykyisen monikulttuurisuuskehityksen seurauksena tulemme näkemään tulevaisuuden Euroopassa lukuisia terrori-iskuja ja sisällissotia, jonka toisena sotivana osapuolena ovat nimenomaan islamilaisen kulttuurin edustajat”. Immosen mukaan ”maailma on täynnä esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, kun kivikautinen islamilainen kulttuuri törmää yhteen esimerkiksi modernin länsimaisen kulttuurin kanssa”.[1]

Kohut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuussa 2012 Immonen ilmoitti boikotoivansa Yleä. Hänen mukaansa se harjoittaa systemaattista propagandaa perussuomalaisia vastaan.[25]

Joulukuussa 2013 Immonen ehdotti Suomeen etnistä tilastointia, jolla helpotettaisiin maahanmuuttajaväestön laskentaa.[26]

Kesällä 2015 Immonen herätti pahennusta Facebook-päivityksillään. Kesäkuussa julkaisemassaan kuvassa Immonen poseeraa ryhmäkuvassa, jossa on myös kansallissosialistiseksi tunnustautuneen Suomen Vastarintaliikkeen (SVL) jäseniä. Kuva oli otettu Porvoossa Eugen Schaumanin muistomerkillä, jossa juhlistettiin kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin murhan vuosipäivää. Immonen puolustautui sanomalla, ettei tiennyt heidän mukana olostaan ja että Sisu ei tee yhteistyötä SVL:n kanssa. [27][28]

Heinäkuussa 2015 Immonen julkaisi Facebookissa englanninkielisen päivityksen, jossa kertoi muun muassa haaveilevansa ”vahvasta kansakunnasta[29], joka voittaisi tämän painajaisen nimeltä monikulttuurisuus”[30][31] ja taistelevansa ”loppuun asti kotimaamme ja yhden aidon Suomen kansan puolesta”.[32] Tämä herätti spekulaatioita, mitä Immonen tarkoittaa kirjoittaessaan monikulttuurisuudesta.[33] Reaktiona viestiin järjestettiin ”Meillä on unelma” -mielenosoituksia monikulttuurisuuden puolesta Helsingissä[34], Tampereella, Oulussa[35] ja Porissa.[36] Niihin osallistui yli 15 000 mielenosoittajaa.[37][38]

Vaalimenestys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskuntavaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 2011: 6 419 ääntä (Oulun vaalipiiri, valittiin)[39]
  • 2015: 4 964 ääntä (Oulun vaalipiiri, valittiin)[39]
  • 2019: 5 856 ääntä (Oulun vaalipiiri, valittiin)[40]
  • 2023: 2 970 ääntä (Oulun vaalipiiri, ei valittu)[41]

Kuntavaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 Immonen avioitui maahanmuuttajataustaisen Lutfija (”Fija”) Immosen (ent. Saarni) kanssa. Bosnialaisesta muslimiperheestä lähtöisin oleva Fija kuului aiemmin vihreisiin mutta on vaikuttanut sittemmin Muutos 2011 -liikkeessä. Hän on toiminut myös James Hirvisaaren eduskunta-avustajana.[43] Lisäksi Immosen perheeseen kuuluu kaksi lasta.[44]

Vuosina 2010–2014 Immonen oli naimisissa Eveliina Immosen kanssa.[45] Heillä on vuonna 2010 syntynyt poika.[6]

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Kansanedustaja: Tiedossa sisällissotia ja terrori-iskuja Iltasanomat.fi. 1.8.2011. Viitattu 26.7.2015.
  2. ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 254. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0
  3. ↑ a b c d Olli Immonen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 24.4.2014.
  4. ↑ Kalevan uutinen 6.6.2023 kaleva.fi. 6.6.2023. Sanomalehti Kaleva. Viitattu 28.10.2023.
  5. ↑ a b c d Immonen, Olli: Esittely Olliimmonen.net. Viitattu 26.7.2015.
  6. ↑ a b Korolainen, Lauri: Näin Olli Immonen kertoi itsestään ja islamista Nytille vuonna 2011 Nyt.fi. 26.7.2015 (alkuperäinen 16.6.2011). Viitattu 28.7.2015.
  7. ↑ Tällaisen tulevaisuuden Suomen Olli Immonen hahmotteli Nytille vuonna 2011 Nyt.fi. 26.7.2015 (alkuperäinen 16.6.2011). Viitattu 28.7.2015.
  8. ↑ Immonen, Olli: Esittely (kansanedustajan verkkosivu) Olli Immonen. Viitattu 23.9.2017.
  9. ↑ Eduskuntavaalit 17.4.2011: Valitut ehdokkaat Oulun vaalipiiri Vaalit.fi. 13.5.2011. Oikeusministeriö. Viitattu 24.4.2014.
  10. ↑ Eduskuntaan aiempaa enemmän nuoria ja naisia Yle Uutiset. 18.4.2011. Viitattu 21.4.2011.
  11. ↑ Tikka, Juha-Pekka: Tässä on Halla-ahon lista Verkkouutiset. 23.11.2010. Viitattu 24.4.2014.
  12. ↑ Kivinen, Anna: Olli Immonen sallisen kiihottamisen kansanryhmää vastaan Keskisuomalainen. 20.4.2011. Viitattu 20.4.2011.
  13. ↑ Alentola, Anni: Olli Immosesta Suomen Sisun uusi puheenjohtaja Iltalehti. 10.3.2013. Viitattu 13.3.2013.
  14. ↑ Näin Yle toimii: Ylen hallintoneuvosto 12.01.2015. Yleisradio. Viitattu 7.6.2017.
  15. ↑ Vaaliteemat Olliimmonen.net. Viitattu 26.7.2015.
  16. ↑ Immonen, Olli: Aito kansallismielisyys vastaan globaalikapitalismi Olliimmonen.net. 16.7.2015.
  17. ↑ Kuonanoja, Hanna: Reportaasi: poliittisia heräämisiä, Kaikki alkoi maahanmuutosta. Kaleva Sunnuntai-liite, 5.6.2011.
  18. ↑ Immonen, Olli: Itävaltalaispoliitikko Jörg Haider kuollut (Arkistoitu sivu) Olliimmonen.net. 11.10.2008. Viitattu 26.7.2015.
  19. ↑ Kaunonen, Jukka: Eduskunnan vanhin ja nuorin! Hymy, 2011, nro 6.
  20. ↑ Immonen, Olli: Pakkoruotsi pois edistyksellisyyden tieltä Olliimmonen.net. 12.6.2010. Viitattu 26.7.2015.
  21. ↑ Immonen, Olli: Paha, paha aseharrastus Olliimmonen.net. 7.7.2011. Viitattu 26.7.2015.
  22. ↑ Eduskunnan kuopus suuttui Vesa Puuroselle – ”En ole rasisti” (Internet Archive) Karjalainen. 4.12.2011. Viitattu 24.4.2014.
  23. ↑ Korolainen, Lauri: Vieras mies kaupungissa (Arkistoitu sivu) HS.fi/Nyt. 16.6.2011. Viitattu 26.7.2015.
  24. ↑ Spotlight: Useilla perussuomalaisilla kytköksiä islaminvastaiseen liikkeeseen Yle Uutiset. 10.5.2012. Viitattu 29.5.2012.
  25. ↑ Perussuomalaisten kansanedustaja aloitti Yle-boikotin Yle Uutiset. 21.5.2012. Viitattu 26.7.2015.
  26. ↑ Rantala, Jyri: PS:n Immonen kaipaa etnistä rekisteriä Suomeen Yle Uutiset. 11.12.2013. Viitattu 26.7.2015.
  27. ↑ Perussuomalaisten Olli Immonen puolusteli juhlimistaan kansallissosialistien kanssa: "Tilaisuus oli kaikille avoin", Helsingin Sanomat 17.6.2015.
  28. ↑ Olli Immonen poseeraa Facebook-kuvassa ää­rioi­keis­to­lais­ten kanssa Kaleva. 17.6.2015. Kaleva Oy. Viitattu 26.7.2015.
  29. ↑ Englannin professori arvioi Immosen viestin kieltä ja tyyliä: "Ihan käypää sota­retoriikkaa" Helsingin Sanomat. 28.7.2015.
  30. ↑ Täsmälleen ottaen Immonen käytti englanninkielisessä Facebook-kirjoituksessaan sanaa "multiculturalism", joka merkitsee sen nimistä ismiä eli aatetta sekä myös tilannetta, jossa on monta kulttuuria. Multiculturalism (1. "the state or condition of being multicultural", 2. "the policy of maintaining a diversity of ethnic cultures within a community") collinsdictionary.com. Viitattu 31.7.2015. (englanniksi)
  31. ↑ Song, Sarah: Multiculturalism Stanford Encyclopedia of Philosophy. 24.9.2010. Stanford, California: Stanford University. Viitattu 31.7.2015. (englanniksi)
  32. ↑ Tikka, Juha-Pekka: Kansanedustaja Facebookissa: ”Taistelemme loppuun asti yhden aidon Suomen kansan puolesta” Verkkouutiset.fi. 25.7.2015. Viitattu 27.7.2015.
  33. ↑ Laasanen, Henry: Mitä Immonen tarkoittaa monikulttuurisuudella? Uusi Suomi. 29.7.2015. Viitattu 31.7.2015.
  34. ↑ Immosta vastaan mielenosoitus Helsingissä – järjestäjä pysyy piilossa; Helsingin Uutiset 27.7.2015
  35. ↑ Monikulttuurisuuden puolustajat kokoontuvat mielenosoituksiin; Pohjalainen 28.7.2015
  36. ↑ Reposaaressa rasismin vastainen mielenosoitus houkutti noin 100 osallistujaa Satakunnan Kansa. 28.7.2015. Viitattu 29.7.2015.
  37. ↑ ”Järkyttävä paikka” – Perussuomalainen puhui mielenosoittajille; YLE 28.7.2015
  38. ↑ Tampereen tukimielenosoitus keräsi yli tuhat osallistujaa; YLE 28.7.2015
  39. ↑ a b c d Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat (Valitse vaalit.) pxdata.stat.fi. Viitattu 4.7.2016.
  40. ↑ Oulun vaalipiiri Yleisradion tulospalvelu, eduskuntavaalit 2019. Viitattu 25.4.2019.
  41. ↑ Olli Immosen vaalitulos.
  42. ↑ https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi/regions/12/municipalities/564/candidates/553
  43. ↑ Miettunen, Hannu: Immosen oma vaimo maahanmuuttaja TS.fi. 27.7.2015. Viitattu 28.7.2015.
  44. ↑ Immonen, Olli: Esittely (kansanedustajan verkkosivu) Olli Immonen. Viitattu 5.8.2017.
  45. ↑ Olli Immonen hakee avioeroa puolisonsa kanssa 20.2.2014. Kaleva. Viitattu 12.8.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: Olli Immosen Facebook-kohu heinäkuussa 2015
Perussuomalaisten kansanedustajat
Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt Muokkaa Wikidatassa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Olli_Immonen&oldid=22046876”