Polttaminen
Polttaminen on päihteiden käyttötapa, jossa palamisesta syntyvää savua hengitetään sisään, jotta päihteen vaikuttava aine imeytyisi polttajan verenkiertoon. Yleisin päihtymistarkoituksissa poltettu aine ovat kuivatut tupakkakasvin lehdet, joiden polttamista kutsutaan tupakoinniksi. Usein päihdyttävä aine kääritään ohuella paperilla sylinteriksi, jota kutsutaan savukkeeksi. Muita polttovälineitä ovat piippu ja vesipiippu.
Tupakan lisäksi kannabista käytetään yleisimmin polttamalla.[1] Myös crackia ja eräitä muita kokaiinijohdannaisia poltetaan.[2] Oopiumisa jalostetaan monia päihdyttäviä alkaloideja, mutta myös oopiumia on poltettu. 1800-luvun Kiinassa oopiumin tarjoaminen poltettavaksi oli normaalia vieraanvaraisuutta.[3][4]
Monissa suurissa maailmanuskonnoissa poltetaan suitsukkeita joko rukouksen symbolina tai uhrilahjana - savu nousee jumaluuden luokse.[5] Amerikan alkuperäiskansat polttivat tupakkaa lahjana jumalille, ja ratkoivat erimielisyyksiä polttamalla yhdessä rauhanpiippua.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Perustietoa huumausaineista Päihdelinkki. Viitattu 14.1.2024.
- ↑ Kokaiini ja crack Päihdelinkki. Viitattu 14.1.2024.
- ↑ opium Marines. Viitattu 14.1.2024.
- ↑ Opium and its history in Singapore Singapore National Library. Viitattu 14.1.2024.
- ↑ Incense and other smoke devices Encyclopedia Britannica. Viitattu 14.1.2024.
- ↑ Ceremonial Use of Tobacco Milwaukee public museum. Viitattu 14.1.2024.