Puolan voivodikunnat
| Tämä artikkeli on osa Puolan aluehallinto -sarjaa |
| Voivodikunnat |
| Piirikunnat |
| Kunnat |
| Luettelo kaupungeista |
| Luettelo piirikunnista |
| ISO 3166-2:PL |
 |
Puolan voivodikunnat (puol. województwo) ovat Puolan aluehallinnon laajimpia yksiköitä. Puolan paikallishallinto on kolmiportainen: voivodikunta jakautuu vielä piirikuntiin (puol. powiat) ja kuntiin (puol. gmina).[1] Nimitys voivodikunta on peräisin keskiajalta, jolloin voivodiruhtinaat hallitsivat Itä-Eurooppaa kuninkaidensa vasalleina.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Voivodikuntien lukumäärä on vaihdellut. Kansandemokratian aikana läänejä oli alkujaan 17, mutta niiden määrä kasvatettiin 49:än vuonna 1975.[2] Tammikuun ensimmäisenä päivänä 1999 voimaan astuneen hallintouudistuksen jälkeen voivodikuntia on ollut enää 16.[1] Nykyiset läänit edustavat pitkälti Puolan historiallisia aluejakoja, kun aikaisemmat "pienoisläänit" olivat keinotekoisempia ja nimettiin voivodikunnan keskuskaupungin mukaan.
Hallintouudistuksessa läänien lukumääräksi suunniteltiin aluksi kahtatoista, mutta poliittisen kädenväännön jälkeen päädyttiin nykyiseen määrään. Neuvottelut johtivat myös siihen, että Kujavia-Pommerin ja Lubuszin voivodikunnilla on kummallakin kaksi pääkaupunkia.
Vallankäyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskushallinto nimittää voivodikunnille lääninjohtajat, joiden arvonimenä on yhä voivodi (puol. wojewoda). Neljän vuoden välein valitaan vaaleilla lääninneuvosto (puol. sejmik województwa), joka puolestaan valitsee lääninhallituksen (puol. zarząd województwa), jota johtaa maakuntajohtaja (puol. marszałek województwa, voivodikunnan marsalkka).[1]
Voivodi tarkkailee alueensa vallankäyttöä ja hallinnoi valtion ylläpitämiä laitoksia (kuten poliisia ja palokuntaa) ja valtion omaisuutta.
Sejmikin edustajat valitaan joka neljäs vuosi yhtä aikaa piirikuntien ja kuntien valtuustojen kanssa. Lääninneuvosto käyttää rajattua lainsäädäntövaltaa ja hyväksyy voivodikunnan budjetin. Lisäksi se valitsee lääninhallituksen ja maakuntajohtajan.
Lääninhallitus ja voivodikunnan marsalkka suunnittelevat voivodikunnan budjetin, toimeenpanevat sejmikin päätökset ja käyttävät valtaansa muun muassa Euroopan unionin tukirahoja jaettaessa.
Nykyiset voivodikunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Voivodikunta | Puolaksi | Asukkaita | Pinta-ala (km²) | Asukastiheys (as./km²) | Pääkaupunki | Lippu |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ala-Karpatia | podkarpackie | 2 097 248 | 17 926 | 118 | Rzeszów | 
|
| Ala-Sleesia | dolnośląskie | 2 898 000 | 19 948 | 145 | Wrocław | 
|
| Kujavia-Pommeri | kujawsko-pomorskie | 2 068 142 | 17 969 | 115 | Bydgoszcz ja Toruń | 
|
| Łódź | łódzkie | 2 587 702 | 18 219 | 142 | Łódź | 
|
| Lublin | lubelskie | 2 191 000 | 25 114 | 110 | Lublin | 
|
| Lubusz | lubuskie | 1 009 005 | 13 984 | 72 | Gorzów Wielkopolski ja Zielona Góra | 
|
| Länsi-Pommeri | zachodniopomorskie | 1 696 000 | 22 902 | 74 | Szczecin | 
|
| Masovia | mazowieckie | 5 136 000 | 35 598 | 144 | Varsova | 
|
| Opole | opolskie | 1 045 273 | 9 412 | 111 | Opole | 
|
| Podlasia | podlaskie | 1 221 000 | 20 180 | 60 | Białystok | 
|
| Pommeri | pomorskie | 2 192 000 | 18 293 | 120 | Gdańsk | 
|
| Sleesia | śląskie | 4 685 800 | 12 294 | 381 | Katowice | 
|
| Iso-Puola | wielkopolskie | 3 359 932 | 29 826 | 113 | Poznań | 
|
| Świętokrzyskie | świętokrzyskie | 1 291 000 | 11 691 | 110 | Kielce | 
|
| Vähä-Puola | małopolskie | 3 253 000 | 15 108 | 215 | Krakova | 
|
| Warmia-Masuria | warmińsko-mazurskie | 1 428 552 | 24 192 | 59 | Olsztyn | 
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Voivodships Why Poland. Polish Investment and Trade Agency. Arkistoitu 28.9.2022. Viitattu 13.6.2021.
- ↑ a b Marek Kepa: All Over the Map: A Quick Tour of Poland’s Voivodeships Culture.pl. 2019. Viitattu 13.6.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Puolan voivodikunnat Wikimedia Commonsissa
- Puolan suurlähetystö, Paikallishallinnosta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Alankomaat
- Albania
- Andorra
- Armenia²
- Azerbaidžan¹
- Belgia
- Bosnia ja Hertsegovina
- Bulgaria
- Espanja
- Georgia¹
- Irlanti
- Islanti
- Italia
- Itävalta
- Kazakstan¹
- Kosovo
- Kreikka
- Kroatia
- Kypros²
- Latvia
- Liechtenstein
- Liettua
- Luxemburg
- Malta
- Moldova
- Monaco
- Montenegro
- Norja
- Pohjois-Makedonia
- Portugali
- Puola
- Ranska
- Romania
- Ruotsi
- Saksa
- San Marino
- Serbia
- Slovakia
- Slovenia
- Suomi
- Sveitsi
- Tanska
- Tšekki
- Turkki¹
- Ukraina
- Unkari
- Valko-Venäjä
- Venäjä¹
- Viro
- Yhdistynyt kuningaskunta
¹ Sijaitsee sekä Euroopassa että Aasiassa
² Aasiassa sijaitseva, kulttuurihistoriallisesti eurooppalainen valtio