Puujoen alue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Puujoen alue (vesistöaluetunnus 35.82) on Kanta-Hämeessä Lopella, Riihimäellä, Janakkalassa, Hausjärvellä ja Hämeenlinnassa sijaitseva on Vanajan reitin valuma-alueessa sijaitseva toisen jakovaiheen alue. Sen pinta-ala on 378,24 neliökilometriä ja alueen järvisyys on 2,43 %. Vesistön alueen alarajana on Leppäkoski, jonka yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 988,58 neliökilometriä ja sen järvisyys on 3,25 %. Reitin vedet laskevat seuraavaksi Hiidenjoen alueeseen (35.81) Kernaalanjärven lähellä.[1][2][3][4]

Se kuuluu Kokemäenjoen vesistöön (vesistöaluetunnus 35) ja on Vanajan reitin valuma-alueen (35.8) kolmannen jakovaiheen toinen osa-alue, joka jaetaan vielä yhdeksään alueeseen. Nämä valuma-alueet ovat Puujoen alaosan alue (35.821), Varunteen alue (35.822), Ansionjärven alue (35.823), Heinäjoen valuma-alue (35.824), Mallasjoen valuma-alue (35.825), Hausjoen valuma-alue (35.826), Rikiojan valuma-alue (35.827), Helijoen valuma-alue (35.828) ja Punkanjoen valuma-alue (35.829).

Puujoen alueeseen kuuluu 38 järveä tai lampea. Niistä merkittävimmät ovat Mommilanjärvi (342 ha), Mallinkaistenjärvi (214 ha), Valkjärvi (102 ha), Ansionjärvi (74 ha) ja Sammaljärvi (30 ha). Alueella sijaitsee useita taajamia, joita ovat Riihimäki, Ryttylä, Hikiä ja Oitti.[1][2]

Alla esiteltävässä alueen kuvauksessa on käytetty lähteinä Suomen ympäristökeskuksen viranomaistietoja ja Maanmittauslaitoksen karttapalvelua.[1][2]

Alueen kuvaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiidenjoki laskee Vanaveteen Miemaalanselällä Hämeenlinnan Miemaalassa. Se saa alkunsa Kernaalanjärvestä, johon laskee idästä Puujoki, josta kuuluu neljä kilometriä mukaan tähän alueeseen. Muu osa Puujokea kuuluu Puujoen alaosaan ja Varunteen alueeseen.

Puujoen alaosan alue (35.821)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puujoen alaosa alkaa Puujaan kylästä yhdystien 13827 tulevan tienhaaran sillalta ja jatkuu Puujokea myöten yhdystien 13836 ja rautatien silloille Leppäkoskelle. Alueen ainoat järvet ovat Someronvuoren harjun viereen muodostuneet kolme suppaa ja Isonsuonkorvessa oleva savikuopan lammikot. Suppia kutsutaan Kolmilammiksi, koska kolme lampea sijaitsee harjun eteläpäässä lähellä toisiaan.

Puujoen Rankinmutkiin laskee pohjoisesta Hevonoja, joka tuo harjujakson länsipuolelta metsien kuivatusvesiä ja Helvetinvuoren länsipuolelta Pukurinsuon kuivatusvesiä. Ojaa yhtyy myös Someronlähteiden laskuoja. Etelmämpänä Ryttylän pohjoispuolella Puujokeen yhtyy lännestä Häjylähteiden laskuoja. Ryttylän taajaman läpi laskee Puujokeen etelästä Punkanjoki, pari kilometriä yläjoellepäin Helijoki, Jokimaan kohdalla Heinäjoki ja Puujaan pohjoispuolelle Mallasjoki (katso alla).

Varunteen alue (35.822)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alue alkaa Ansionjärven luusuasta ja seuraa Puujokea Puujaan kylään sillalle, mista alkaa Puujoen alaosan alue. Puujaan kylässä sijaitsee Puujoen laajentuma, jossa on läpivirtausjärvi Koiranvuolle. Varunteenkosket ja niitä edeltävä toinen, mutta nimetön laajentuma, pienen kokonaisuuden, jossa ranta-asutus on tiivistä. Alueella sijaitsee viisi nimetöntä lampea, jotka ovat saven- tai soranotossa syntyneitä suuria kuoppia. Aivan Oittin kohdalla laskee Puujokeen Nahkurinoja, joka alkaa Lieslammista ja virtaa Huvilammin läpi. Ojan varrella sijaitsee muutama edellä kuvattu vesitäytteinen kuoppa.

Ansionjärven alue (35.823)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puujoki alkaa Ansionjärvestä, joka muodostaa yhdessä Mommilanjärven kanssa yhtenäisen järvialtaan. Järviä yhdistävä Haminanjoki eli Haminan vuolle, kuuluu nykyään tähän järvialtaaseen. Ansionjärveen laskee lännestä Kivenpuulammi ja siihen vuorostaan Valkjärvi. Nämä järvet ovat mökkiasutuksen suosiossa. Valkjärven pohjoispäähän laskee Sampsalammin ja Syymälammin yhteistä ojaa myöten. Kaupempana mäen kupeessa oleva Joutsenlammi on laskujoeton.

Heinäjoen valuma-alue (35.824)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valuma-alueen pääjoki on Heinäjoki, joka saa alkunsa Metsäkulman länsipuolelta Viialan- ja Loukkusoilta, mutta osa vedestä on peräisin Sammaslähteestä. Pääjokeen yhtyy lähinnä koillispuolelta tulevat Rompsunkorvenoja, Sammaljärvenoja, Hauki- ja Lähdeoja. Sammaljärvenoja lähtee Sammaljärvestä, johon laskevat Kiialan Rajalammin laskuoja, Taka-Venon ja Keski-Venon yhteinen laskuoja sekä Löyttylammi, Vehkalammi ja Pahalammi yhteistä ojaa myöten. Sammaljärvenojaan yhtyy Isosuon kohdalla Saukonlammin ja Mäyränlammin yhteinen laskuoja. Aivan Sammaljärvenojan alajuoksulle yhtyy Kärmelammin laskuoja. Heinäjoen alajuoksulla siihen yhtyy Haukijoki, joka on pieni Haukilammin laskuoja. Haukilammiin laskevat Harjunlammi ja pieni Kakarilammi. Haukijokeen laskevat vetensä myös Oinaslammi, ja kun joki muuttuu Lähdeojaksi, siihen yhtyy erään toisen Haukilammin oja.

Mallasjoen valuma-alue (35.825)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mallajoen valuma-alueella sijaitsee 14 järveä tai lampea, joista Mallinkaistenjärvi on suurin. Osa järvistä laskevatkin Mallinkaistenjärveen. Näitä ovat Kylkiäinen, Mustavirta ja Hyvä-Valkee. Lisäksi Paha-Valkee ja Häränsilmä laskevat yhdessä Mustavirtaan. Mallinkaistenjärvi laskee Löyttymäellä sijaitsevaan Mallasjoen patojärveen.

Kahilammi, Etu-Veno, Kalaton, Rajalammi ja Kakarilammi ovat Mallasjoen latvajärviä. Tervalammi ja Löyttylammi yhtyvät Mallajokeen sen itäpuolelta ja Kulmalammin, joka sijaitsee Mallinkaistenjärven eteläpuolella, laskuoja yhtyy Mallasjokeen sen alajuoksulla. Mallasjoki yhtyy Puujokeen Puujaan kylän pohjoispuolella.

Hausjoen valuma-alue (35.826)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hausjoki yhtyy Puujokeen etelästä Puujaan kylässä. Sen alkuperäinen lähde on ollut Hausjärvi, joka on nykyään kuivatettu pelloksi ja suoksi. Joki saa osan vedestään Salpausselän pohjavedestä ja osan peltojen kuivatusojista. Valuma-alueen ainoa järvi on Majolammi, joka sijaitsee metsäisen mäen rinteessä.

Rikiojan valuma-alue (35.827)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rikioja virtaa Saaristonkulman peltoalueen läpi ja se laskee siellä Puujokeen Hausjoesta alajuoksulle päin. Alueella ei sijaitse järviä.

Helijoen valuma-alue (35.828)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helijoki yhtyy Puujokeen heti Ryttylän yläpuolella. Valuma-alueen koillisrajana toimii syöttöharjun harjujakso, jonka reunaa joki seuraa. Helijoen alajuoksulla on sijainnut Turkkaanjärvi, joka on kuivatettu kosteikoksi. Ylempänä Piirivuoren juurella sijaitsee Piirilammi. Valuma-alueen ojien latvat tavoittavat Riihimäen kaupungin taajama-alueen.

Punkanjoen valuma-alue (35.829)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punkanjoki laskee Ryttylän läpi ja yhtyy Puujokeen sen pohjoispuolella. Joen pääuoman lähde sijaitsee Kormussa Koukkulanharjun juurella Makkarahuhdansuolla. Siihen laskevat pelto-ojat Riihimäen länsi- ja pohjoispuolelta. Valuma-alueella ei sijaitse järviä.

  1. a b c Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 24.4.2017.
  2. a b c Hiidenjoki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 15.10.2019.
  3. Puujoen alue (35.82) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 18.2.2018.
  4. Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4