Pyhävesi
Pyhävesi | |
---|---|
Jäätynyt Pyhävesi Kurkiniemestä kuvattuna. |
|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Etelä-Savo |
Kunnat | Mäntyharju |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
Valuma-alue | Pyhäveden valuma-alue (14.97) |
Tulouomat | Kiepinsalmi |
Lasku-uomat | Pyhäkosken kanava, Pyhäkoski |
Taajamat | Mäntyharju |
Järvinumero | 14.971.1.001 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 81,5 m [1] |
Pituus | 9,933 km [1] |
Leveys | 6,923 km [1] |
Rantaviiva | 85,2323 km [2] |
Pinta-ala | 15,7319 km² [2] |
Tilavuus | 0,111748 km³ [2] |
Keskisyvyys | 7,1 m [2] |
Suurin syvyys | 26,82 m [2] |
Saaria | 121 [2] |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Pyhävesi [1][2] on Mäntyharjun reittiin kuuluva[3] järvi Mäntyharjussa Etelä-Savossa. Sen vedenpinnan taso on sama kuin Kallavedellä, joten sitä voi pitää Kallaveden järvenosana.[2][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 1 600 hehtaaria eli 16 km². Se on 10,1 kilometriä pitkä ja 4,9 kilometriä leveä. Se muodostuu laajasta järvenselästä, josta työntyy eri suuntiin kapeita lahtia. Tällainen lahti on pohjoiseen työntyvä Kapiavesi, jonka pohjukassa on yhteys samankorkuiseen Pieneen Pyhäveteen. Etelään työntyy Raatolahti ja sen takana Siirlahti ja selältä pohjoiseen kurkottaa Varpulahti. Pitkälle itään ulottuu Haapaselkä, joka kapenee Kiepinsalmessa hyvin ahtaaksi. Tässä kulkee Kallaveteen johtavan järvenosien raja. Ennen rautatiesiltaa erkanee salmesta etelään Kurkilampi.[2][1]
Järvessä on laskettu olevan 121 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 51 ha, mikä on noin 3,1 % järven kokonaispinta-alasta. Saarista 10 on yli hehtaarin suurisia, 80 yli aarin ja loput 31 ovat alle aarin kokoisia. Yksikään saari ei ylitä neliökilometriä. Suurin osa saarista sijaitsevat järven pohjoisosassa, joka on saarien, salmien, lahdelmien ja niemien sokkeloa. Huomattavimmat saaret ovat siellä lännestä itään lueteltuina Nuottisaari, Mustikkasaari, Suutarinsaari, Hanhisaari, Yläsalmensaari, Lauttasaari, Huhtsaari, Laihosaari, Likosaari, Selkäsaari, Muuttosaari ja Pyhäsaari.[2][1]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 112 miljoonaa kuutiometriä eli 0,112 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 7,1 metriä ja suurin syvyys on 26,8 metriä. Syvin kohta sijaitsee Selkäsaaren itäpuolella ja Muuttosaaren lounaispuolella keskellä järvenselkää. Syvimmästä kohdasta suoraan kohti kaakkoa papinniemeen ja siitä etelään Raatolahden suuhun sijaitsee yli 20 metriä syvä syvänne.[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 85 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 21 kilometriä. Järven itäpää on Haapaselän etelä- ja pohjoisrantojen osalta Mäntyharjun taajama-aluetta. Siirilahdessa sijaitsee Mäntyharjun kirkko. Siellä järven ylittää etelästä pohjoiseen kulkeva Kouvola-Mikkeli-rata, joka ylittää salmen pengertä myöten. Hieman idempänä Kiepinsalmen ylittää seututie 368, joka liittyy järven kilometrin päässä ohittavalle valtatiehen 5. Valtatielle pääsee järven eteläpuolelta seutitietä 419 pitkin. Rannoilla on vain vähän kiinteää asutusta, mutta sinne on rakennettu runsaasti vapaa-ajan asuntoja.[2][1][4]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Mäntyharjun reitin valuma-alueella (14.9) Pyhäveden valuma-alueessa (14.97), johon Pyhäveden lähialue (14.971) kuuluu.[5]
Valuma-alue saa pääosan vedestään reitin edelliseltä Simunanjoen valuma-alueelta (14.974), jonka laskujoki Simunanjoki tuo 50 neliökilometrin suuruiselta valuma-alueelta vettä Pyhäveteen. Valuma-alueen alimmat järvet ovat Lietjärvi (55 ha), Rahikkajärvi (38 ha), Rokkalampi (7 ha) ja Lovas (12 ha). Muut siihen laskevat vesistöt ovat pieniä. Pyhäveden lähialueella on 15 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavimpia ovat Pieni Pyhävesi (177 ha), Mäntysenlampi (18 ha) ja Keskimmäinen Myllylampi (12 ha).[5]
Länteen laskeva Pyhäkoski (ja sen Pyhäkosken kanava) laskee vettä Lahnaveden Vihantaselälle, josta vesireitti jatkuu Miekankosken kautta Tarhaveteen, joka on osa Juolasvettä. Idässä on vesireitillä yhteys Mäntyharjun taajamassa Kiepinsalmen läpi itään, missä sijaitsee Kallaveden mutkikas ja rikkomainen järvi.[1][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j Pyhävesi, Mäntyharju (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.10.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 24.5.2017.
- ↑ ”Pyhävesi”, Otavan iso Fokus, 5. osa (Mo–Qv), s. 3325. Otava, 1973. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- ↑ Pyhävesi, Mäntyharju (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.10.2019.
- ↑ a b c Pyhävesi (14.971.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 24.5.2017.