Rauhan junaturma
Rauhan junaturma tapahtui 6. lokakuuta 1938 Rauhan asemalla Imatran ja Lappeenrannan välillä, kun Tainionkoskelle matkalla ollut matkustajajuna numero 851 ja Lappeenrantaan menossa ollut rikkidioksidivaunuun kytketty järjestelyjuna numero 1233 törmäsivät yhteen kello 7.26 aamulla.[1]. Turmassa kuoli 15 ja loukkaantui 13 ihmistä.[2][3]. Tämä turma oli Suomen suurin ennen toista maailmansotaa tapahtunut rautatieonnettomuus[2]. Onnettomuuspaikka sijaitsi 150-200 metriä Rauhan pysäkistä länteen Jänhiälään päin.[4]
Järjestelyjuna oli saapunut aamulla Rauhan pysäkille purkaakseen siellä tavaroita pääraiteen vieressä olleeseen tavaramakasiiniin. Junan oli purkamisen jälkeen määrä siirtyä pääraiteelta sivuraiteelle pois pysäkille kello 7.30 aikataulun mukaan tulossa olleen matkustajajunan tieltä. Matkustajajuna saapui kuitenkin Rauhan pysäkille noin viisi minuuttia etuajassa ja sakean sumun vuoksi matkustajajunan kuljettaja ei nähnyt ajoissa sivuraiteelle parhaillaan peruuttamassa ollutta järjestelyjunaa vaan ajoi päin sitä. Matkustajajunassa oli veturin ja tenderin perässä kolme makuuvaunua, kolme päivävaunua ja postivaunu. Junien yhteentörmäyksessä molempien junien veturit vaurioituivat pahoin ja niden tenderit suistuivat kiskoilta. Matkustajajunassa ensimmäisinä olleet kaksi makuuvaunua työntyivät osittain toistensa sisälle ja tavarajunassa veturin perässä ollut rikkidioksidia sisältänyt säiliövaunu tunkeutui takana kalkkilastissa olleen vaunun sisään rikkoutuen samalla. Säiliövaunusta alkoi valua ratapenkalle nestemäisessä muodossa olevaa rikkidioksidia, joka kaasuuntui muodostaen suuren kaasupilven onnettomuuspaikan ylle. Kaasupilvi levisi tuulen mukana myös läheiseen metsikköön aina noin 400 metrin päähän onnettomuuspaikasta. Kalkkivaunussa ollut kalkki neutralisoi kuitenkin huomattavan osan valuneesta rikkidioksidista.[4]
Yhteentörmäyksessä vain kaksi makuuvaunussa ollutta henkilöä Alli Wikberg ja Nina Paloniemi saivat kuolettavia vammoja. Muut makuuvaunussa olleet pakenivat yöpukeissaan vaunun ikkunan kautta ulos. Ratavallilla ollut kaasupilvi tainnutti heti osan heistä osan pyrkiessä juoksemalla pakoon kaasua radanvarren metsikköön. Kaasupilvi oli kuitenkin jo levinnyt sinnekin ja vain muutamat onnistuivat pääsemään hengissä kaasupilvestä. Kaksi kaasupilven uhria löytyi metsästä 300 metrin päästä onnettomuuspaikasta. [4]
Kaasupilvi viivästytti pelastustöiden aloittamista ja pelastajat eivät voineet lähestyä onnettomuuspaikkaa ennenkuin he saivat kaasunaamareita käyttöönsä. Makuuvaunuun puristuksiin jäänyt Alli Wikberg saatiin vasta puolentoista tunnin kuluttua irrotettua ja hänet kuljetettiin Enson sairaalaan, jossa hän kuitenkin kuoli leikkauspöydälle. Kaasumyrkytykseen kuoli onnettomuuspaikalla kahdeksan henkilöä, heidän joukossaan viisi junan matkustajaa, matkustajajunan veturinkuljettaja ja lämmittäjä sekä järjestelyjunan veturinkuljettaja. Myrkytyksen saaneita kuljetettiin läheiseen Rauhan piirimielisairaalaan saamaan alkuhoitoa. Kuusi henkilöä sai lievemmän kaasumyrkytyksen, heistä kolme siirrettiin jatkohoitoon Sortavalan, Viipurin ja Enson sairaaloihin. Pelastustöihin osallistuivat muun muassa matkustajajunassa Sortavalaan matkalla olleet 10 rannikkolaivaston sotilasta, Kaukopään tehtaiden palokunta, Imatran suojeluskunnan väestönsuojeluryhmä ja Immolasta Lentorykmentti 4:stä 50 miehen komennuskunta. Onnettomuuspaikan raivaustyöt kestivät iltaan saakka.[4]
Onnettomuudessa menehtyneiden joukossa olivat Kaukopään sulfaattiselluloosatehtaan teknillinen johtaja insinööri Väinö Armas Nissinen (s. 1900), puolustusministeriön teknillisen toimiston insinööri Arvo Ilmari Murole (s. 1903) ja rautatiehallituksen ratatoimiston ratainsinööri Evert Leonard Eriksson (s. 1889).[4]
Välittömästi onnettomuudessa kuolleiden 10 henkilön lisäksi viisi muuta henkilöä menehtyi myöhemmin onnettomuuden seurauksena. Sortavalan yleisessä sairaalassa hoidettavina olleista kuoli 8. lokakuuta 1938 58-vuotias Maria Mikkonen kaasumyrkytyksen aiheuttamaan keuhkokuumeeseen ja 9. lokakuuta 1938 insinööri Väinö Horsma (s. 1910) keuhkojen limaneritykseen. [5] Tornator Oy:n sähköosaston johtaja, diplomi-insinööri Reino Olavi Myyrä (s. 1903) kuoli kaasumyrkytyksen seurauksena Enson sairaalassa 24. lokakuuta 1938.[6] Junassa matkustajana ollut 16-vuotias Inkeri Rasilainen kuoli 2. marraskuuta 1938 kaasumyrkytyksen aiheuttamaan keuhkopöhöön kotonaan Harlun Hämekoskella.[7] Onnettomuuden 15. uhrina kaasumyrkytyksen saanut makuuvaunun hoitaja Aino Sofia Schindler (s. 1888) kuoli 8. joulukuuta 1938 Kivelän sairaalassa Helsingissä onnettomuudessa saamaansa keuhkokatarriin.[3]
Vielä kesällä 1939 onnettomuuden jäljet näkyivät radan varrella. Kaikki havupuut olivat kellastuneet rikkidioksidin vaikutuksesta usean hehtaarin alueella ja vain lehtipuihin oli tullut uudet lehdet.[8]
Onnettomuuden oikeuskäsittely alkoi Joutsenon käräjillä 1939, vastaajina olivat junanlähettäjänä toiminut linjasähköttäjä Pertti Kalervo Valpas ja järjestelyjunan konduktöörinä ollut Taavetti Mikko Ristimäki. [9][10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rautatiehallituksen arkiston viite Rauhan junaturmaan[vanhentunut linkki]. Narc.fi (Kuvailusivu, materiaali ei julkista).
- ↑ a b Svårare järnvägsolyckor under fredstid[vanhentunut linkki]. Uppslagsverket. Viitattu 4.9.2015.(ruotsiksi)
- ↑ a b Rauhan junaonnettomuus vaatinut viidennentoista uhrin, Etelä-Pohjanmaa, 09.12.1938, nro 96, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c d e 10 ihmistä sai surmansa junien yhteenajossa Rauhan pysäkin lähellä eilen, Aamulehti, 07.10.1938, nro 270, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Vielä kaksi uhria on Rauhan onnettomuus vaatinut. Rouva Maria Mikkonen ja ins. Väinö Horsma kuolleet Sortavalan sairaalassa, Aamulehti, 10.10.1938, nro 273, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Rauhan onnettomuus vaatinut kolmannentoista kuolonuhrin, Etelä-Saimaa, 27.10.1938, nro 164, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ 14:s uhri Rauhan junaonnettomuudessa, Karjalainen, 08.11.1938, nro 127, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Myrkkykaasu turmellut kasvillisuuden Rauhan onnettomuuspaikalla, Kansan Työ, 21.06.1939, nro 140, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Rauhan onnettomuusjuttu oikeudessa, Veturimies, 01.10.1939, nro 10, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Rauhan junaonnettomuuden oikeuskäsittely, Etelä-Saimaa, 07.05.1939, nro 66, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kaamea onnettomuus Rauhan pysäkillä, Karjala, 07.10.1938, nro 270, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Kaamea junaonnettomuus. Rikkidioksidia sisältänyt tankkivaunu rikkoutui 2 junan törmätessä yhteen Rauhan pysäkillä. 10 ihmistä menetti henkensä, 9 heistä surmasi tankkivaunusta virtaava kaasu. Kaasupilvi tavoitti pakenevat metsästä - Pelastustyöt erittäin vaikeita, Helsingin Sanomat, 07.10.1938, nro 270, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Rauhan onnettomuus vielä selvittämättä. Eräiden pelastuneiden tila edelleen vakava, Helsingin Sanomat, 08.10.1938, nro 271, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Järkyttävä junaonnettomuus eilen Lappeenrannan-Vuoksenniskan rataosalla - 10 ihmistä sai onnettomuudessa surmansa, Maakansa, 07.10.1938, nro 230, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Rauhan juna-onnettomuus, Suomen Kuvalehti, 15.10.1938, nro 41, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Järkyttävä onnettomuus, Hakkapeliitta, 18.10.1938, nro 42, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Kaasua - paetkaa! Tuokiokuvia Rauhan tuhoisasta junaonnettomuudesta. Kaasutorjunta-lehdelle kirjoittanut mukana ollut ylimatruusi Matti Mela, Kaasutorjunta : Suomen kaasusuojelujärjestön julkaisu, 01.12.1938, nro 6, s. 23, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot