Rukatunturi
| Tyyppi | |
|---|---|
| Sijainti | |
| Korkeus merenpinnasta |
500 m [1] |
| Helpoin reitti |
Vuosselin ja eturinteen tuolihissit |
| Koordinaatit |
|---|
Rukatunturi on Kuusamossa sijaitseva noin 500 metriä korkea tunturi.[2][1] Kasvitieteellisesti Rukatunturin huippua voidaan kutsua nummeksi.[3] Rukatunturin yhteyteen on rakennettu Rukan talviurheilukeskus ja se on kehittynyt monipuoliseksi vapaa-ajanviettokeskukseksi.
Laskettelemisen lisäksi Rukalla voi harrastaa muun muassa maastohiihtoa, moottorikelkkailua ja erilaisia sisäliikuntamuotoja. Ruka on myös Karhunkierros-vaellusreitin eteläinen päätepiste.[4] Rukalla on Suomen vanhin hiihtokoulu, vuonna 1956 perustettu Rukan hiihtokoulu. Se valittiin vuoden hiihtokouluksi vuonna 2007. Rukalla toimii myös Suomen ainut ammattimaista alppivalmennusta tarjoava hiihtokoulu Kalle Palander Ruka Racing School.
Kaudella 2013–2014 rinteissä kävi 127 000 eri asiakasta.[4]
Matkailun historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rukan hyödyntämistä talvimatkailussa suunniteltiin jo 1930-luvulla. Tuolloiset suunnitelmat kuitenkin tyrehtyivät toisen maailmansodan puhjettua. 1940-luvulla Rukalla harrastettiin ”mutkamäenlaskua”: rinteille noustiin tamppaamalla ja alas laskettiin metsäisen rinteen luontaisia aukkopaikkoja pitkin.[5]
1950-luvun isojaossa kukaan ei vaatinut Rukaa itselleen, joten enin osa siitä jäi valtiolle. Aloitteen ensimmäisen rinteen raivaamisesta teki maanmittausinsinööri Kalevi Routala.[5]
Ensimmäinen laskettelurinne Rukatunturille raivattiin talkootyönä vuonna 1954, ja siinä päästiin laskemaan seuraavan vuoden alussa. Kuusamon Erä-Veikot pystytti majoitustilaksi ja kahvilaksi vanhan parakin, Kaltiomajan. Itävallasta tilattu polttomoottorikäyttöinen hiihtohissi saatiin käyttöön vuonna 1957. Helmikuussa 1961 päästiin nousemaan ylös uudella hiihtohissillä, jossa oli ankkurimalliset vetolaitteet. Rukatunturi Oy:n rakennuttama pieni, puurakenteinen Hotelli Rukahovi valmistui vuonna 1963 ja laajennus pari vuotta myöhemmin. Rukahovin suunnitteli arkkitehtipariskunta Aili Pulkka ja Niilo Pulkka, ja sisustukset suunniteltiin Artekin piirustustoimistossa.[6]
Vuonna 1964 avattiin uusi rinne, Vuosseli, Rukan takarinteeksi. Sen yhteyteen valmistui uusi hissi, ja samana vuonna järjestettyihin ensimmäisiin Rukan kisoihin rakennettiin lisäksi Suomen suurin hyppyrimäki.[5]
Vuonna 1972 Juhani Ahosta tuli tuolloin vaikeuksissa olleen Rukatunturi Oy:n enemmistöosakas. Vuonna 1988 Rukakeskus osti Pyhätunturi Oy:n osakekannan ja liitti näin Pyhän konserniin, joka on vuodesta 2005 lähtien tunnettu nimellä Aho Group. Investoinnit Rukan alueelle vuosina 1974–1997 olivat miljardiluokkaa.[5]
Rukan matkailu ja rakentaminen laajentuivat nopeasti etenkin 1980-luvulta lähtien laskettelun suosion lisääntyessä, ja uusille lomamökkialueille laadittiin kaavoja. Vaikka Suomen 1990-luvun alun lama hiljensi matkailurakentamista, kasvoi Ruka 1990-luvulla Suomen suurimmaksi hiihtokeskukseksi ja lomayhdyskunnaksi, jonka jälkeen se ajoittain kilpaili tästä johtoasemasta Levin kanssa. Vuoteen 2012 mennessä Rukalle oli rakennettu jo 36 000 vuodepaikkaa ja monipuoliset, kaupunkimaiset palvelut, minkä vuoksi sitä voidaan kutsua lomakaupungiksi.[6]
Vuonna 1993 avattiin Rukapalvelun Safaritalo ja vuonna 2000 Safaritalon huoneistot ja Ravintola Zone. Vuonna 2001 avattiin uusi keskusrakennus Piste ja Rukahovin 7-kerroksinen hotellilaajennus. Samaan aikaan aloitettiin Rukan asemakaavamuutoksen laadinta. Marraskuussa 2010 valmistui Rukan kävelykylä, johon kuuluvat uusina tiloina Hotelli Ruka Village, uusia liiketiloja katutasossa sekä 320-paikkainen pysäköintihalli. Kylä on suunniteltu kävelyyn, ja hotellilta rinteeseen siirtyessä ei tarvitse ylittää teitä. Jo aikaisemmin kylään kuuluivat Rantasipi Rukahovi, Piste, Kumpare, RukaSuites ja Rukapalvelu.
Rukan rinneravintola SkiBistro paloi yöllä helmikuussa 2011.[7][8]
Rukan hiihtokeskus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talvisin alueella järjestetään kansainvälisiä urheilutapahtumia, kuten pohjoismaisten hiihtolajien ja freestylehiihdon maailmancupia vuosittain ja freestylehiihdon MM-kilpailut vuonna 2005. Kesällä Rukalla toimii muun muassa kesäkelkkarata. Suuri osa Suomen viidenneksi suurimman mökkikunnan Kuusamon[9] mökeistä sijaitsee Rukan hiihtokeskuksen ympärillä. Rukalla on 41 laskettelurinnettä ja 22 hiihtohissiä.[4] Rukalla on myös yksi Suomen neljästä gondolihissistä.
Rukalle avautui joulukuussa 2023 Suomen ensimmäinen kahdeksan hengen tuolihissi neljän uuden rinteen kanssa.[10]
Galleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Eturinteet. -
Näkymä hiihtohissistä. -
Kelkkarata ohjaajan näkökulmasta. -
Rukatunturin kaakkoisrinne. -
Rukan keskustaa.
.jpg)
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b GT Tiekartasto 2010 Suomi Finland, s. 169. Affecto Finland Oy, 2010. ISBN 978-951-593-394-2
- ↑ Rukatunturi Karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 14.3.2017.
- ↑ Riisitunturi ei ole eteläisin 9.3.2010. yle.fi. Viitattu 20.9.2013.
- ↑ a b c Rukan ja Kuusamon matkailun faktoja ruka.fi. Viitattu 30.11.2021.
- ↑ a b c d Ruka - yli 50 vuotta iloisia ilmeitä! Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys. Arkistoitu 25.11.2012. Viitattu 2.10.2010.
- ↑ a b Hautajärvi, Harri: Autiotuvista lomakaupunkeihin. Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria, s. 267, 303–304. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos; Aalto ARTS Books, 2014. ISBN 978-952-60-5597-8 Väitöskirjan verkkoversio
- ↑ Palokoira avuksi Rukan ravintolapalon tutkintaan 14.2.2011. yle.fi. Viitattu 14.3.2017.
- ↑ SkiBistron sytytti ilmeisesti kylmälaite 14.2.2011. yle.fi. Viitattu 14.3.2017.
- ↑ Tilastokeskus, Markku Nieminen: Kesämökkibarometri 2009 (pdf) (sivu 25) 19.3.2009. Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.5.2009.
- ↑ Maston alue uudistuu täysin ruka.fi
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rukatunturi Wikimedia Commonsissa